Työelämägallup: Ulkomainen työvoima saa enemmän tukea kuin vastustusta – suhdanteet muuttaneet asenteita

Johtavassa asemassa olevat ja ylemmät toimihenkilöt (61 %) suhtautuvat ulkomaiseen työvoimaan muita myönteisemmin. Puolueiden kannattajista myönteisemmin suhtautuvat vihreiden, kokoomuksen sekä RKP:n äänestäjät ja kriittisimmin perussuomalaiset.

”Suomen talouden suhdannetilanne on jatkunut heikkona, ja samalla työllisyys on heikentynyt. Suhdannetyöttömiä on nyt noin 70 000, kun syyskuussa 2023 heitä oli 20 000. Ulkomaisen työvoiman tarve tulee korostumaan selkeämmin talouden kääntyessä kasvuun ja työttömyyden lähestyessä rakennetyöttömyyden tasoa”, Brotherus sanoo.

Asiaan positiivisesti suhtautuvia naisia ja miehiä on suunnilleen saman verran, mutta kielteisen kannan ottavia on miehissä enemmän kuin naisissa.

Työelämägallupiin vastasi yli tuhat työelämässä olevaa, jotka ovat mm. työntekijöitä, yrittäjiä ja työttömiä.

Hyvinvointialueilla kaivataan ulkomaista työvoimaa

Vain 17 prosenttia arvioi, että juuri omalla työpaikalla on tarvetta ulkomaiselle työvoimalle, ja 72 prosenttia on asiasta eri mieltä. Tilanne on pysynyt lähes muuttumattomana tammikuusta 2024.

Erityisesti hyvinvointialueen työntekijät ilmoittavat (28 prosenttia), että työpaikalla tarvitaan ulkomaista työvoimaa.

”Vaikka työvoimapula puhuttaa laajasti, kaikilla työpaikoilla ulkomaisen työvoiman tarve ei näyttäydy arjessa. Sosiaali- ja terveysalalla tilanne on toinen, sillä siellä työvoimapula on selvästi konkreettinen ja akuutti, ja ulkomaanlaiselle osaamiselle on todellista kysyntää”, Brotherus toteaa.

Vastaajien suosikit: Lisää opiskelupaikkoja ja uudistuksia oppisopimuksiin

Opiskelupaikkojen lisääminen työvoimapula-aloilla (41 %), oppisopimusjärjestelmän uudistaminen (36 %) ja palkan sivukulujen alentaminen (32 %) ovat vastaajien mielestä tärkeimmät sääntelymuutokset työvoimapulan helpottamiseksi.

”Työelämässä nähdään koulutus ja työnteon kannustavuus keskeisinä ratkaisuina työvoimapulaan. Opiskelupaikkojen lisääminen, oppisopimusten uudistaminen ja sivukulujen keventäminen nousevat selvästi tärkeimmiksi toimenpiteiksi”, Brotherus sanoo.

Työvoimapulan ratkaisukeinot saavat nyt vähemmän kannatusta kuin vielä syksyllä 2023 ja alkuvuodesta 2024.

Hallitus suunnittelee parhaillaan lukukausimaksuja EU:n ulkopuolisille opiskelijoille lukioihin ja ammattikouluihin.

“Maksujen taso ja aikataulu ovat epäselviä. Ennen päätöksiä olisi syytä selvittää ulkomaisten nuorten opintomenestystä ja polkua työmarkkinoilla”, Brotherus toteaa.

Vastaajien mielestä työpaikan omista keinoista työvoimapulan helpottamiseksi parhaita ovat palkkojen nostaminen (53 %), harjoittelupaikkojen tarjoaminen (49 %), johtamisen kehittäminen (38 %) ja oppilaitosyhteistyön lisääminen (38 %).

Vähiten suosittuja keinoja ovat vuokratyövoiman käyttö (7 %) sekä yrityksen brändiin panostaminen (15 %).

”Ihmiset uskovat konkreettisiin ja arjen tason toimiin, kuten palkankorotuksiin, harjoittelumahdollisuuksiin ja parempaan johtamiseen. Sen sijaan esimerkiksi vuokratyövoima tai brändityö eivät juuri herätä luottamusta ratkaisuina”, Brotherus kommentoi.

Näin kysyttiin: 

Kyselyn toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 5. – 11.6.2025. Vastaajina oli 1 093 työelämässä mukana olevaa (palkansaajat, yrittäjät, työttömät ja lomautetut).  Vastaajat olivat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Aineisto edustaa kohderyhmän työelämässä mukana olevia suomalaisia.  Tulosten luottamusväli kokonaistuloksen osalta on 3,0 prosenttiyksikköä suuntaansa 50 prosentin tulostasolla.  

Tutustu tuloksiin paremmin tästä.

Lisätietoja: johtaja, pääekonomisti Juhana Brotherus, 050 384 9479, juhana.brotherus@yrittajat.fi, Suomen Yrittäjät