Digitaalinen hyvinvointi yrittäjälle
Perinteinen yrittäjän eetos on tehdä töitä kellon ympäri, vuoden jokaisena päivänä. Sosiaalinen media ei lepää – eikä pitäisi asiantuntijankaan, jos mielii alansa huipuksi tai kehittää jotain mullistavaa.
Näinhän asia ei tietenkään ole. Huippusuoritukset edellyttävät riittävää palautumista – niin fyysistä kuin henkistä. Digitaalisessa ympäristössä hyvinvointi liittyy sekä digitaalisuuden lieveilmiöiden vähentämiseen että mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Vastuu tästä on työntekijällä ja työnantajalla.
Yrityksen pelisäännöt rakentavat arjestamme mahdollisimman hyvän. Erityisesti pienen yrityksen kulttuuri henkilöityy usein toimitusjohtajaan tai omistajaan. Esimerkin voima on merkittävä ja siksi onkin äärimmäisen tärkeä sekä sopia yhteisistä pelisäännöistä että noudattaa niitä myös itse. Uhoaako pomo hyvinvoinnin eetosta, mutta lähettelee silti iltaisin tai viikonloppuisin sähköposteja? Pelisäännöissä määritellään vaikkapa se, miten nopeasti sähköposteihin on vastattava sisäisesti ja asiakkaalle. Miten olemme läsnä sosiaalisessa mediassa organisaationa ja asiantuntijoina? Kuka vastaa kriisiviestinnästä ja keskustelujen seurannasta?
Toinen tärkeä hyvinvointiin liittyvä asia ovat jatkuvat notifikaatiot ja niiden aiheuttamat keskeytykset. Sovellusten ilmoitusasetuksia muokkaamalla kannattaa priorisoida ne kanavat, joista tulevat viestit olisi hyvä huomata heti. Organisaatiotasolla on tärkeää tarkistaa sisäisen viestintäkanavan ilmoitusasetukset esimerkiksi arkipäivisin 7-18 väliselle ajalle. Tuleeko puhelimen näytölle ilmoitus sähköpostista tai jopa esikatselu viestin sisällöstä? Notifikaatioista on tärkeää sopia myös tietoturvamielessä – lukitun kännykän näytölle kun on kenellä tahansa pääsy.
Tietoisuus omasta käyttäytymisestä mahdollistaa tapojen muuttamisen. Useimmista mobiililaitteista löytyy ruutuajan seuranta- ja hallintaohjelmia. Itselleen voi asettaa rajoituksia tai hyvinvointia edistäviä tavoitteita. Perusasioita, kuten lounastaukoa, ei kuitenkaan voi digitalisoida. Puhelimeen tarttuu, kun on väsynyt, nälkäinen tai tylsistynyt. Vähitellen käyttäytymismallit tallentuvat lihasmuistiin, jolloin niistä poisoppiminen voi vaatia tietoista toimintaa. Tarkisteletko sähköposteja kaiken muun lomassa kännykältä? Kannattaisiko ennemmin varata työpäivästä selkeät sähköpostille pyhitetyt hetket, jolloin myös pystyisi reagoimaan meileihin? Vastausten äänensävy saattaisi parantua ja virheet vähentyä.
Kuormituksen kokemus ja siitä palautuminen on meille jokaiselle yksilöllistä. Toinen palautuu työpäivän aikana tai työmatkan pyöräilemällä. Toisille ainoa ja siten kriittinen palautumishetki ovat yöunet. Omaa stressitasoa, unen laatua tai palautumista voi nykyään seurata puhelimen, rannekkeen tai vaikkapa sormuksen avulla. Tarjoaako sinun yrityksesi tällaisia hyvinvointia tukevia palveluita? Perinteiset kahvitauot saattavat kalskahtaa modernissa työympäristössä vanhanaikaisilta. Silti on äärimmäisen tärkeä pohtia, millaisia rakenteilla tuemme henkilöstön palautumista työpäivän aikana ja sen jälkeen?
Ja miten yrittäjänä varmistat, että itse palaudut työstä?
Kaisa Alapartanen
Kaisa Alapartanen on strategisen sisältömarkkinoinnin asiantuntija ja LM Someco:lla asiakkuusjohtajana. Hänen erityisosaamistaan on vuorovaikutteinen viestintä.
