Sipilä Tapani 2016

Yrittäjäjärjestön kuntoilun ja vaikuttamisen aika

Aktiivinen alku ja kivijalan puolustaja

Tapani Sipilän mukaantulo Oulaisten Yrittäjien toimintaan ajoittui 2000-luvun alun vuosille hänen perustettuaan Oulaisiin yrityksen. Siirtyminen oli luonnollista, sillä Sipilä oli ollut jo Vihannissa asuessaan erittäin aktiivinen yhdistystoimija, toimien parhaimmillaan kuuden eri järjestön puheenjohtajana, aina vuodesta 1972 alkaen. Sipilä valittiin Oulaisten Yrittäjien hallitukseen lähes välittömästi ”äänivyöryllä” ja nousi myöhemmin puheenjohtajaksi.

Sipilän kaudella yhdistyksessä vallitsi suuri into viedä asioita eteenpäin, pohjautuen periaatteeseen, että ”joka ikinen jäsen on samanarvoinen”. Hänellä oli, ”palava halu tehdä ihmisten kanssa hyvää”. Hän kohtasi kuitenkin haasteita kaupungin suhtautumisessa yritysmaailmaan, jota hän ei nähnyt riittävän suopeana. Hänen rehellinen, ”kaunistelematon” tyylinsä johti konflikteihin päättäjien kanssa. Esimerkkinä tukihengen puutteesta Oulainen oli ainoa kunta lähiseudulla, joka hylkäsi hänen tarjouksensa kaupungin työntekijöiden kuntosalikäynneistä. Sipilä käyttää vertailukohtana esim. Nivalaa, jossa hänen mukaansa oli onnistuttu paremmin tukemaan kivijalkayrityksiä ja säästämään kaupungin varoja, mikä oli poikinut myös alihankkijoita.

”Sivusta tulleena puheenjohtajana ei ole helppo laskeutua peruskalliomaiseen kaupunkiin.”

Yrittäjien hyvinvointi ja piirin kärkipaikka

Sipilän kaudella yhdistyksen rooli muuttui suppeasta omissa lokeroissa olemisesta kohti laajempaa verkostoitumista. Samalla yrittäjien fyysinen ja henkinen hyvinvointi nostettiin Oulaisten Yrittäjien toiminnassa keskeiseen asemaan. Sipilä, joka itse korosti kuntoilun merkitystä yrittäjän arjessa, pyrki luomaan uusia palveluita jäsenten jaksamisen parantamiseksi.

Hänen johdollaan:

• Yhteistyö tiivistyi: Yhteistyö piirijärjestön ja lähialueen yrityselämän kanssa lisääntyi huomattavasti. Yhdistys oli toiminnan tehokkuudessa Suomen kärkipäässä jossakin PPY:n tilastossa, tätä mallia käytiin esittelemässä muilla paikkakunnilla. Piirijärjestöstä saatiin kokouksiin luennoitsijoita. Jokainen tiesi Oulaisissa olevan erittäin vahvan yhdistyksen, ”Yhdistys oli valtavassa huudossa.”
• Tärkeä käytäntö: Hallituksen kanssa pidettiin ennakkokokouksia, jotta asioihin voitiin vaikuttaa jo etukäteen. Tätä mallia ei juurikaan muualla ollut käytössä.
• Sihteerin palkkaus turvattiin: Yhdistys sai turvattua sihteerin palkallisen työsuhteen rahoituksen (osa-aikaisena), kun palkkauskokeiluaika päättyi. Tämä mahdollisti yhdistys toiminnan jatkumisen.
• Verkostoituminen tuli hänen aikanaan suurempaan muotoon.
• Liikunnan puolestapuhuja: Liikunnan lisääminen oli Sipilälle henkilökohtaisesti tärkeää. Yrittäjäjumppia lisättiin ja niissä oli runsaasti osallistujia. Taukokankaan kanssa neuvoteltiin sopimushinta allasjumpan tarjoamisesta jäsenille. (Allasjumppa säilyi ennallaan vuoteen 2024 saakka, siirtyi sittemmin Oulaisten Uimahalli Lähteelle.)

Katkera tappio ja kauden päättyminen

Kauden suurin haaste ja pettymys oli Leader-rahoitushanke, jonka eteen Sipilä teki sihteeri Saarela Pirkon kanssa satoja työtunteja, he kävivät useita kertoja mm. Ylivieskassa rakentamassa hankkeen hakemussysteemiä. Rahoitus päätettiin hakea Leader-ohjelmasta, joka oli tuolloin kuntayhteisön Kalajoki, Ylivieska ja Oulainen yhteiskäytössä. Vuosittain yksi kunnista sai rahoituksen, Sipilällä oli tiedossa minä vuonna on Oulaisten vuoro saada rahaa.

Hankesuunnitelma oli laaja ja tähtäsi koko kaupungin elinvoiman parantamiseen:

• Torin kehittäminen: Torille olisi tullut uusia myyntikojuja ja parannuksia torin yleiseen ilmeeseen.
• Jokirannan kunnostus: Jokirannan alueen polut olisi kunnostettu ja pusikot perattu.
• Teatterin edusta, Väinölän ranta: Alueelle, missä nyt on teatteri, suunniteltiin EU-rahoituksella toteutettavaa rattailla laskettavaa laituria. Tätä laituria joku paikallinen yrittäjä olisi voinut pitää kioskina.
• Aktiviteetit: Suunnitelmissa oli myös liukuvaijeri joen ylitse.

Rahaa oli luvassa 140 000 euroa – summa, joka olisi poikinut merkittävästi yhdistyksen kassaan ja toisi näkyvää parannusta koko kaupungin imagoon.

Hanke oli jo edennyt siihen pisteeseen, että se oli vain yrittäjien kokouksen päätöstä vaille valmis allekirjoitettavaksi. Kukaan ei ollut aiemmin vastustanut hanketta Sipilän sitä esitellessä. Kuitenkin kokouksessa, kun äänestys aloitettiin, nousi esiin puheenvuoroja, jotka kyseenalaistivat: ”Kuuluuko tämä yrittäjille?”

Äänestystulos oli Sipilälle katkera pettymys: hän hävisi äänestyksen 9–1.

Sipilä joutui soittamaan päätöksestä Leader-päättäjälle ja piti tilaisuudessa tunteikkaan puheen todeten, että jos yhdistys ei lähde mukaan tällaisiin, kehittäviin hankkeisiin, ”miten me voidaan olla yrittäjiä, kun ei tämmöseen lähetä mukaan?”

Tämä tappio tuntui hänestä ”rätkäistiin vasten kasvoja” ja johti siihen, että hän päätti luopua puheenjohtajuudesta seuraavassa kokouksessa. Hän koki tilanteen olleen ”tosi katkera” ja katsoi sen osaltaan todistavan vanhaa iskulausetta: ”Oulaisissa kateus voittaa sukupuolivietinkin.”

Henkilökohtainen perintö ja muistot

Vaikka Sipilän palo yhteisiin asioihin laantui Leader-hankkeen jälkeen, työ antoi hänelle suuren tyydytyksen siitä, että hän sai auttaa ihmisiä. Hän oppi, että mikään ei ole itsestäänselvyys.

Sipilä koki puheenjohtajakautensa tarjonneen ”älyttömän hienoja hetkiä” yrittäjäkollegoiden kanssa. Erityisen merkityksellisiä hänelle olivat ystävyyssuhteet, jotka syntyivät ja säilyivät, sekä kokemus siitä, että yrittäjät olivat aina valmiita auttamaan ja tekemään palveluksia, kun heitä pyydettiin.

Kauden raskaimmat muistot liittyivät negatiiviseen julkisuuteen sekä hänen puheenjohtaja työskentelyynsä kohdistuneisiin keskusteluihin ja kysymyksiin ”yleisön palstoilla”.

Kuntoilun edistäminen oli yksi niistä asioista, jotka Sipilä koki merkittävimmäksi henkilökohtaiseksi panoksekseen yhdistykselle.

”Mä nautin tosi paljon siitä, että ihmiset saa apua. Silloin kun mä näin ihmisiä jotka sanoivat, ettei heillä sen jälkeen ole ollut vaivoja, niin ne ovat huomattavasti parempi juttu kuin se, että raha on vaihtanut omistajaa.”

Hän painotti, että yrittäjän työssä on muistettava pitää huolta myös itsestään: ”Työ ei tee sua onnelliseksi, jos sinulla ei oo aikaa kuntoilla.”

Sipilä olisi toivonut näkevänsä myös keskustassa tien yli kulkeviin kaupparakennuksiin liittyvien visioiden etenevän toteutukseen. Asiaa oli aikoinaan käsitelty alustavissa suunnitelmissa.

Hän näki Oulaisten Yrittäjien merkityksen valtavana 2000-luvun alussa, mutta toivoo yhdistykselle tulevaisuuteen pitkäjänteisyyttä ja sitä, ettei periksi saa antaa missään vaiheessa. ”Aina tulee tilanteita, joissa kohdataan haasteita, niistä selvitään ja seuraavaan mennään entistä vahvempina”, Sipilä lopuksi toteaa.