Kasvukipuja

Syntymäkylässäni oli omana kouluaikanani kolme ala-astetta. Koko kaupungissa niitä oli parikymmentä. Omassa kylässäni ikäluokkani oli noin 75 – 80. Viime vuosina samalla alueella on syntynyt vuosittain alle kymmenen lasta. Samanaikaisesti varttuneemman väestön osuus asukkaista on hiljakseen kasvanut kokonaisasukasmäärän jatkuvasti laskiessa.

Alakoulut kuten yläkoulutkin on yhdistetty ja yhteen kouluun on liitetty myös muut aiemman ”suuruuden” aikaiset opinahjot. Väkimäärän vähentyessä ostovoima on heikentynyt, mikä on tarkoittanut palveluiden vähenemistä. Tilaa ja luontoa sen sijaan riittää.

Vantaalla tilanne on aika lailla päinvastainen. Väestömäärän kasvaessa voimakkaasti, kasvaa tarve palveluille, yksityisille ja julkisille. Päiväkoteja, leikkipaikkoja, koululuokkia, asuntoja sekä paljon muita konkreettisesti havaittavia asioita tarvitaan koko ajan lisää. 

Haastetta on lisännyt se, että väkimäärän kasvun myötä verotuotot eivät ole kasvaneet lainkaan samassa suhteessa. Tuoreimmat luvut kertovat verotuottojen laskeneen 2,8 prosentilla vuonna 2025. Syiksi kerrotaan yleisesti heikko taloustilanne, korkea työttömyys ja hyvinvointialueuudistuksen verohäntien poistuminen. Käytettävissä olevaa euroa on siten venytettävä.

Vantaalla on noin 20 000 ihmistä joko työttömänä tai lomautettuna. Keskimääräisessä kunnassa on tuota vähemmän asukkaita. Työttömistä pitkäaikaistyöttömiä oli 41 %, alle 30-vuotiaita 23 %, yli 50-vuotiaita 29 % ja vieraskielisiä 46 %. Inhimillisen kurimuksen lisäksi työttömyys aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä kaupungille.

Kun kaupunki on päättänyt suurista investoinneista, ratikka etunenässä, on vaikeuskerroin suuri. Valtuusto on päättänyt lähes lentokentälle menevästä tynkäratikasta. Lopusta reilusta kilometristä on odotettavissa päätös tänä keväänä. Omalla tavallaan on mielenkiintoista nähdä, miten tarkasti sen kustannukset on kyetty arvioimaan.

Vantaan alijäämä vuonna 2024 oli reilut 60 miljoonaa euroa ja viime vuonna noin 80 miljoonaa euroa. Kaupunki on tietysti kärsinyt myös maailmanlaajuisista vastoinkäymisistä, erityisesti koronasta ja Venäjän hyökkäyssodasta. Pörssiosakkeiden myynti ja muut säästötoimet eivät tilannetta muuta, jos iso kuva ei muutu.

Kaupunki sen sijaan voi ampua itseään jalkaan, tekemällä toimia, joissa pienimuotoinen tulovirran vahvistaminen tarkoittaa vähänkään pidemmällä tähtäyksellä isompaa menetystä. Pysäköinnin tekeminen maksulliseksi ei ohjaa asiakkaita nopeaan asiointiin keskustassa. Saatava tuotto menetetään nopeasti keskustan kuihtumisen kautta. Se ei varsinaisesti elävöitä keskustoja.

Vantaalla on kyetty aikanaan tekemään sopeutuspäätöksiä. Ehkä mittavin niistä oli talous- ja velkaohjelma vuonna 2012. Silloin eri keinojen, kuten palveluiden tehokkaamman järjestämisen, myötä saatiin velkoja maksettua 400 miljoonaa euroa. Päättäjien tulee siis suunnata katse tiukasti eteenpäin ja keskittyä todellisuudessa tehokkaisiin toimiin. Näpertely ja näennäissäästöt eivät kaupunkia pelasta.

Esa Mänttäri
toimitusjohtaja
Vantaan Yrittäjät
esa.manttari@yrittajat.fi