Yrittäjyys kiinnostaa

Osallistuin 90-luvulla yrittäjyysyliopistokurssille Joensuun yliopistossa. Kurssi oli ensimmäinen laatuaan. Kovin paljon en opinnoista muista eikä minusta yrittäjää ole tullut. Vielä ainakaan. Sen muistan, että siihen aikaan yrittäjyys oli kohtalaisen suuri kirosana akateemisessa maailmassa. Luulen, että hölmöille, yrittäjäkielteisille ajatuksille vastahankaan panemisen olleen omanakin motiivinani yrittäjyyteen tutustumisessa.

Tiivistettynä ideana tuolloin oli tuoda yrittämistä tutummaksi opiskelijoille. Varsin moni kurssille osallistuneista perustikin sittemmin jonkinlaisen yrityksen. Jotkut kieliä opiskelleet perustivat oman käännöstoimiston, toiset matkailualan yrityksen ja jotkut taisivat ryhtyä konsulteiksi. Nyt yrittäjyysprofessuureja on jo useita eri puolilla maata.

Korkeakouluopiskelijoiden yrittäjyyshalukkuus on kasvanut, osoittaa Suomen Yrittäjien Opiskelijabarometri. Osin selitys löytyy siitä, että yrittäjyyttä tuodaan enemmän esille uravaihtoehtona. Se ei enää ole kirottua, vaan monelle jo tavoiteltu urapolku.

Opiskelijabarometriin vastasi runsaat 5000 opiskelijaa. Sen mukaan 34 prosenttia opiskelijoista ilmoitti olevansa halukas toimimaan yrittäjänä valmistumisensa jälkeen. Vuonna 2019 vastaava luku oli noin 31 prosenttia. Yrittäjänä jo opiskeluaikana toimivien opiskelijoiden osuus on pysynyt kutakuinkin ennallaan eli noin kolmessa prosentissa.

Koulutusalakohtaisessa tarkastelussa korostuvat palvelualojen sekä kaupan, hallinnon ja oikeustieteiden muita suuremmat luvut. Sukupuolen mukaisessa tarkastelussa korostuvat miesten vastaukset sekä yrittäjyyshalukkuudessa että yrittäjänä jo toimimisessa.

Suurimpia syitä yrittäjyyshalukkuuteen ovat mahdollisuus päättää itsenäisesti työstä, mahdollisuus toteuttaa itseään ja työaikojen vapaus. Tärkeimpiä syitä sille, että opiskelija ei haluaisi työskennellä yrittäjänä, ovat yrittäjyyteen liittyvät taloudelliset riskit, yritysidean puute ja yrittäjän työmäärä.

Esa Mänttäri
toimitusjohtaja
Vantaan Yrittäjät
esa.manttari@yrittajat.fi