• Kartoitetaan ja kevennetään velvoitteita: Tehdään selvitys työturvallisuus- ja työterveyshuoltolainsäädännöstä, jossa tunnistetaan työnantajalle aiheutuvat päällekkäiset velvoitteet. Arvioidaan mahdollisuuksia yhdistää tai keventää niitä ilman, että henkilöstön työturvallisuus heikkenee. Selvityksessä huomioidaan myös terveydensuojeluun liittyvä lainsäädäntö sekä ennaltaehkäisevien palveluiden rooli osana kokonaisuutta.
• Lisätään laskutuksen läpinäkyvyyttä: Työterveyshuollon palveluntuottajat velvoitetaan noudattamaan tietosuojavaltuutetun ohjeistusta, jotta työnantajalla on tosiasiallinen mahdollisuus arvioida laskutuksen sopimuksenmukaisuus ja oikeellisuus.
• Uudistetaan palvelumalli ja puretaan velvoite: Suomen Yrittäjät esittää, että työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto poistetaan. Lisäksi sääntelyä on uudistettava siten, että palveluita voi ostaa osakokonaisuuksina myös sellaisilta tuottajilta, jotka eivät tarjoa koko palvelupakettia

Yrittäjät arvostavat työntekijöitään. Ja hyvä työnantaja huolehtii työntekijöiden terveydenhuollosta sekä hyvinvoinnista. Lisäksi työnantajia koskisi myös jatkossa edelleen laajat työturvallisuutta ja -terveyttä koskevat lakisääteiset velvoitteet. Muutoksella mahdollistettaisiin se, että työnantajalla olisi jatkossa enemmän vapautta valita, miten hän velvoitteensa täyttää ja työpaikoilla enemmän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, millaiset työhyvinvointia ja -terveyttä edistävät toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia.

Tavoitteenamme on parantaa työpaikkojen mahdollisuuksia huolehtia työntekijöiden terveydestä ja hyvinvoinnista. Tällä hetkellä osa työnantajista järjestää palvelun vain siksi, että laki vaatii. Tällöin toimivaa ja tarkoituksenmukaista työterveysyhteistyötä ei synny eikä palveluntarjoaja välttämättä tunne työpaikan olosuhteita. Myös tällöin palveluilla tavoiteltava hyöty jää saamatta. Merkittävä osa yrittäjistä suhtautuu lakisääteisiin, pakollisiin palveluihin nuivasti varsinkin, jos kokemus palveluiden sisällöstä on heikko.

Nykyinen järjestelmä on keskittynyt ja kallis eikä takaa työpaikan tarpeisiin vastaavaa palvelua. Työpaikoilla itsellään on paras ymmärrys siihen, millaisia palvelua ko. työpaikalla tarvitaan työturvallisuusvelvoitteiden täyttämiseen ja työhyvinvoinnin sekä työntekijöiden terveyden edistämiseen. Tiukasti lainsäädännöllä rajattu palvelu ei välttämättä aina sitä ole.

SY:n kyselyiden mukaan suuri osa työnantajista järjestäisi työterveyshuoltopalvelut työntekijöilleen, vaikka siihen ei olisi lakisääteistä velvollisuutta. On kuitenkin mahdollista, että muutoksen myötä saattaisi hieman yleistyä malli, jossa työnantaja ei järjestäisi työntekijöilleen työterveyshuoltoa. Tämä saattaisi lisätä tarvetta julkisen terveydenhoidon palveluille.