Kuluttajansuojalaki muuttuu: Vaikutuksia ympäristö- ja kestävyysväittämiin sekä tuotetietoihin

Suomen kuluttajansuojalakiin tulee vihreää siirtymää edistäviä muutoksia, joilla on laajasti vaikutuksia kuluttajille suunnattuun markkinointiin ja asiakassuhteessa tapahtuvaan viestintään.

Yritysten kannattaa valmistautua muutoksiin hyvissä ajoin ja tarkistaa väittämät ja tiedot tuotteiden pakkauksista, tuotemerkinnöistä, verkkosivuilta, markkinointimateriaaleista ja muusta aineistosta, joka on näkyvissä kuluttajille. Sääntely koskee myös visuaalista viestintää ja symboleita.

Kokosimme alle mitä yrittäjän on hyvä ottaa huomioon, uudistuksen aikataulun sekä kattavan listauksen kuluttajasuojalain muutoksien sisällöistä.

Uudistuksen aikataulu

• Kuluttajansuojalain uusi sääntely astuu voimaan 27.9.2026 alkaen.
• Kuuden kuukauden siirtymäaikaa sovelletaan varastotuotteille ja niiden pakkauksille, jotka on jo saatettu markkinoille. Nämä tulee poistua myynnistä 26.3.2027 mennessä. Pelkkiä tyhjien pakkausten varastoja siirtymäaika ei koske.
• Uudistuksen taustalla ovat vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi (EU) 2024/825 ja tavaroiden korjausdirektiivi (EU) 2024/1799.

Mitä yrityksen kannattaa tehdä nyt?

Uuden sääntelyn soveltamisen alkamista ei kannata odottaa. Erityisesti ympäristö- ja kestävyysväittämien osalta yrityksen on syytä aloittaa valmistautuminen pikaisesti.

1. Kartoita kaikki kuluttajille näkyvät ympäristö- ja vastuullisuusväittämät.
   • Käy läpi markkinointikampanjat, tuotteet, pakkaukset, verkkosivut, verkkokauppa, esitteet ja muu markkinointimateriaali sekä asiakasviestintä.
2. Etsi erityisesti yleisiä ympäristöväittämiä.
   • Kiinnitä huomiota sanoihin kuten ”vihreä”, ”eko”, ”ekologinen”, ”ympäristöystävällinen”, ”ilmastoystävällinen”, ”vastuullinen”, ”kestävä” ja ”hiilineutraali”.
   • Arvioi jokaisen väitteen kohdalla, voidaanko sitä käyttää uuden sääntelyn perusteella.
3. Tarkista myös kuvat, symbolit ja merkit.
   • Ympäristöväittämä ei välttämättä ole tekstiä. Tuotteen nimi, symboli, merkki tai markkinoinnin kokonaisilme voi luoda kuluttajalle vaikutelman ympäristöväittämästä.
4. Tarkista käytössä olevat kestävyysmerkinnät.
   • Selvitä, täyttääkö käytössä oleva merkintä uuden sääntelyn vaatimukset ja perustuuko se tarvittaessa vaatimukset täyttävään sertifiointijärjestelmään.
5. Tarkista hiilineutraalius- ja kompensaatioväitteet.
   • Jos tuotteen ympäristöväittämä perustuu päästöjen kompensointiin, markkinointi on syytä arvioida erityisen tarkasti.
6. Tarkista tulevaisuutta koskevat lupaukset.
   • Jos yritys kertoo olevansa esimerkiksi ”hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä”, selvitä, täyttyvätkö tällaiselle väitteelle asetetut vaatimukset.
7. Pyydä tarvittavat tiedot tavarantoimittajilta.
   • Jälleenmyyjä vastaa omasta kuluttajamarkkinoinnistaan. Jos väite perustuu valmistajan tai muun toimitusketjun toimijan antamiin tietoihin, varmista, että käytettävissäsi on riittävä ja luotettava aineisto väitteen tueksi.
8. Selvitä, mitä uusia tietoja yrityksesi joutuu antamaan kuluttajille.
   • Tarkista erityisesti virhevastuuta, takuuta, korjattavuutta, varaosia, ohjelmistopäivityksiä ja verkkokaupan tietoja koskevat velvoitteet.
9. Huomioi jo olemassa oleva materiaali.
   • Ympäristö- ja kestävyysväittämiä koskevia uusia sääntöjä ryhdytään soveltamaan 27.9.2026.
   • Ainoastaan jo varastossa olevien tuotteet pakkauksineen saa myydä loppuun 26.3.2027 mennessä.
   • Tämän vuoksi tulee tarkistaa myös jo käytössä oleva tuote- ja markkinointiaineisto eikä vain 27.9.2026 jälkeen julkaistu materiaali. Käytössä olevat tuote- ja markkinointiaineistot voivat edellyttää muuttamista tai esimerkiksi kielletyn merkinnän peittämistä.
10. Kouluta markkinoinnista ja myynnistä vastaavat henkilöt.
    • Uudet säännöt eivät ole vain yrityksen juristin asia. Käytännössä väitteitä tekevät esimerkiksi markkinointi, viestintä, verkkokaupan ylläpitäjät, myynti ja tuotehallinta. Olennaista on, että he tunnistavat jatkossa riskialttiit ympäristö- ja kestävyysväittämät.

Ketä uusi sääntely koskee?

Kuluttajansuojalakia sovelletaan kulutushyödykkeiden tarjontaan, myyntiin ja muuhun markkinointiin elinkeinonharjoittajilta kuluttajille. Kulutushyödykkeellä tarkoitetaan tavaroiden lisäksi palveluja sekä muita hyödykkeitä ja etuuksia.

Kyse ei ole vain vähittäiskaupasta tai fyysisiä tuotteita valmistavista yrityksistä. Sääntely voi koskea esimerkiksi palveluyritystä, verkkokauppaa ja kuluttajille tuotteita tai palveluita välittävää yritystä.

Kuluttajansuojalaki ei lähtökohtaisesti koske yritysten välistä kauppaa. Uudistuksella voi silti olla välillisiä vaikutuksia myös yritysten välisiin suhteisiin. Esimerkiksi kuluttajille tuotetta myyvä yritys voi tarvita tavarantoimittajaltaan aikaisempaa tarkempia tietoja tuotteen ympäristöominaisuuksista voidakseen itse varmistua markkinoinnissa käyttämiensä väitteiden paikkansapitävyydestä.

Jatkossa yleisen tason ympäristöväittämät täytyy pystyä todentamaan

Uudessa sääntelyssä ympäristöväittämällä tarkoitetaan vapaaehtoisesti markkinoinnissa tai asiakassuhteessa esitettyä tietoa, jonka mukaan tuotteella, tuoteluokalla, tuotemerkillä tai yrityksellä esimerkiksi

• on myönteinen tai aikaisempaa myönteisempi vaikutus ympäristöön,
• on ympäristölle vähemmän haitallinen vaikutus kuin muilla tuotteilla tai yrityksillä tai
• ei ole vaikutusta ympäristöön.

Ympäristöväittämän ei tarvitse olla kirjoitettu lause. Väittämä voidaan esittää tekstinä, kuvana, grafiikkana, symbolina, merkintänä tai jopa markkinointi-, yritys- tai tuotenimessä.

Yksi uudistuksen merkittävimmistä muutoksista koskee niin sanottuja yleisiä ympäristöväittämiä. Yleisiin ympäristöväittämiin suhtaudutaan jatkossa erittäin tiukasti.

Tällaisia ovat esimerkiksi:
”ympäristöystävällinen”
”ympäristöä säästävä”
”vihreä”
”luontoystävällinen”
”ekologinen”
”ilmastoystävällinen”
”energiatehokas”
”biohajoava”
”biopohjainen”.

Yleisen tason ympäristöväittämällä tarkoitetaan väittämää, jota ei täsmennetä selvästi ja helposti havaittavasti samassa viestintävälineessä, jossa väittämä esitetään.

• Esimerkiksi ilmaisu ”ympäristöystävällinen pakkaus” on yleinen ympäristöväittämä.
• Sen sijaan esimerkiksi väite ”100 prosenttia tämän pakkauksen tuottamiseen käytetystä energiasta saadaan uusiutuvista lähteistä” on täsmällisempi väittämä eikä siten lähtökohtaisesti ole yleinen ympäristöväittämä.
• Tällä erolla on suuri käytännön merkitys. Yleisen ympäristöväittämän käyttäminen kielletään, jollei yritys pysty osoittamaan väittämän kannalta merkityksellistä, tunnustettua erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa.
• Tällainen taso voi perustua esimerkiksi EU-ympäristömerkkiin tai ETA-valtiossa virallisesti tunnustettuun EN ISO 14024 -standardin mukaiseen tyypin I ympäristömerkkiin.

Yrityksen kannattaa siis suhtautua erityisen varovaisesti yleisiin ja laajoihin ilmauksiin. Mitä yleisempi väittämä on, sitä vaikeampaa sen käyttäminen voi uuden sääntelyn perusteella olla.

Ympäristöväitettä ei saa ulottaa todellisuutta laajemmalle

Uudistuksen jälkeen aina harhaanjohtavana pidetään myös ympäristöväittämää, joka esitetään koko tuotteesta tai koko yrityksestä, vaikka väite koskee tosiasiassa vain tuotteen tiettyä osaa tai yrityksen tiettyä toimintaa.
Esimerkiksi tuotetta ei saa markkinoida ”kierrätysmateriaalista valmistettuna”, jos ainoastaan tuotteen pakkaus on valmistettu kierrätysmateriaalista.

Samoin yritys ei saa antaa vaikutelmaa siitä, että sen koko toiminnassa käytetään ainoastaan uusiutuvaa energiaa, jos fossiilisia polttoaineita käytetään edelleen osassa yrityksen toimintaa. Tämä ei tarkoita sitä, ettei yritys voisi kertoa tekemistään ympäristötoimista. Väitteiden pitää kuitenkin olla täsmällisiä ja todennettavissa, eikä niissä saa liioitella ympäristöhyötyä.

Jos ympäristöteko koskee vain yhtä tuotetta, pakkausta, toimipaikkaa tai osaa yrityksen toiminnasta, tämä rajaus kannattaa tuoda markkinoinnissa selvästi esille.

Päästöjen kompensointi ei enää oikeuta kutsumaan tuotetta hiilineutraaliksi

Merkittävä muutos koskee päästökompensaatioihin perustuvia väitteitä. Jatkossa aina harhaanjohtavana pidetään väitettä siitä, että tuotteella olisi neutraali, tavanomaista vähäisempi tai myönteinen vaikutus ympäristöön, jos väite perustuu kasvihuonekaasupäästöjen kompensointiin.

Tämä koskee esimerkiksi väitteitä:
”ilmastoneutraali”
”sertifioidusti hiilidioksidineutraali”
”hiilipositiivinen”
”nettonollavaikutus”
”vähemmän ympäristövaikutuksia”
”pieni hiilidioksidijalanjälki”.

Tällaisia väitteitä voidaan käyttää vain, jos ne perustuvat kyseisen tuotteen tosiasiallisiin ympäristövaikutuksiin sen elinkaaren aikana. Tuotetta ei siis voida kutsua esimerkiksi ilmastoneutraaliksi pelkästään sillä perusteella, että sen aiheuttamia päästöjä on hyvitetty tuotteen arvoketjun ulkopuolisilla hankkeilla.

Yritys saa kuitenkin edelleen kertoa investoinneistaan ympäristö- ja ilmastohankkeisiin, myös päästöhyvityshankkeisiin. Tiedot on tällöinkin annettava täsmällisesti ja tavalla, joka ei johda kuluttajaa harhaan.

Tulevaisuutta koskeville ympäristölupauksille asetetaan vaatimuksia

Yritykset kertovat markkinoinnissaan usein myös tulevista tavoitteistaan: esimerkiksi siitä, että yritys aikoo olla hiilineutraali tiettyyn vuoteen mennessä. Tällaisille väitteille asetetaan jatkossa aiempaa tarkemmat vaatimukset.

Tulevaa ympäristönsuojelullista tasoa koskevan väittämän taustalla tulee olla selkeät, puolueettomat ja todennettavissa olevat sitoumukset. Yrityksellä on oltava yksityiskohtainen ja toteuttamiskelpoinen suunnitelma, joka sisältää muun muassa konkreettiset tavoitteet, aikataulun niiden saavuttamiselle sekä arvion tarvittavista resursseista.

Lisäksi riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan on säännöllisesti todennettava suunnitelman edistyminen, ja tulosten on oltava kuluttajien saatavilla. Pelkkä tavoite tai hyvä aikomus ei siis jatkossa riitä markkinointiväitteen perustaksi.

Kaikkia kestävyysmerkintöjä ei voi enää käyttää

Yritysten kannattaa tarkastaa myös tuotteissaan ja markkinoinnissaan käyttämänsä vastuullisuus- ja kestävyysmerkit.
Uudistuksen myötä aina harhaanjohtavana pidetään sellaisen kestävyysmerkinnän esittämistä, joka ei perustu sertifiointijärjestelmään tai jota viranomainen ei ole vahvistanut.

Kestävyysmerkinnällä tarkoitetaan vapaaehtoista merkintää, joka koskee esimerkiksi tuotteen, yrityksen tai toiminnan ympäristöön tai yhteiskuntaan liittyviä ominaisuuksia ja jolla pyritään erottamaan tuote tai yritys muista.

Sertifiointijärjestelmälle asetetaan puolestaan yksityiskohtaisia vaatimuksia. Järjestelmän on muun muassa perustuttava julkisesti saatavilla oleviin vaatimuksiin, ja vaatimusten noudattamista on valvottava järjestelmän omistajaan nähden ulkopuolisen tahon toimesta.

Kaikki yritysten käyttämät symbolit eivät kuitenkaan ole kestävyysmerkintöjä. Esimerkiksi yksinomaan tuotteen kotimaisuutta tai tuotesisältöä ilmaisevaa merkintää, kuten ”gluteeniton”, ei lähtökohtaisesti pidetä kestävyysmerkintänä. Ratkaisevaa on se, mitä merkinnällä tosiasiassa viestitään kuluttajalle.

Älä mainosta erityisenä etuna sitä, mitä laki jo vaatii kaikilta

Uudistuksessa kielletään myös lakisääteisten vaatimusten esittäminen yrityksen tarjouksen erityisenä ominaisuutena silloin, kun sama vaatimus koskee kaikkia kyseisen tuoteluokan tuotteita EU:n markkinoilla.

Yritys ei esimerkiksi saa mainostaa tuotetta sillä perusteella, ettei se sisällä tiettyä kemiallista ainetta, jos kyseinen aine on jo lainsäädännössä kielletty kaikilta saman tuoteryhmän tuotteilta. Toisin sanoen pakollisesta ominaisuudesta ei saa tehdä kilpailuetua.

Kielto ei kuitenkaan estä kertomasta sellaisista vaatimuksista, joita sovelletaan vain osaan markkinoilla olevista tuotteista.

Sosiaalista vastuullisuutta koskevien väitteiden pitää olla paikkansapitäviä

Kuluttajaa ei saa johtaa harhaan esimerkiksi tuotteen valmistukseen liittyvistä työoloista, työntekijöiden oikeudenmukaisesta kohtelusta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta tai yrityksen osallistumisesta eettisiin ja yhteiskunnallisiin hankkeisiin.

Harhaanjohtava markkinointi on ollut kiellettyä jo aikaisemminkin, mutta uusi sääntely täsmentää asiaa. Yritysten on siten syytä arvioida ympäristöväittämien rinnalla myös muuta vastuullisuusviestintäänsä.

Merkityksettömillä ominaisuuksilla ei saa luoda tuotteesta harhaanjohtavaa kuvaa

Markkinoinnissa ei jatkossa saa korostaa ominaisuutta, jolla ei ole todellista merkitystä tuotteelle, yritykselle tai sen toiminnalle, jos väite voi vaikuttaa kuluttajan päätökseen. Esimerkkejä voisivat olla lähdeveden mainostaminen ”gluteenittomana” tai sokerin ”laktoosittomana”.

Säännöksen ydinajatus on yksinkertainen: markkinoinnissa pitää kertoa olennaisista ominaisuuksista. Kuluttajan ostopäätöstä ei saa ohjata näennäisen hienolla, mutta tosiasiassa merkityksettömällä väitteellä.

Uudet säännöt eivät koske vain ympäristömarkkinointia

Lakimuutos sisältää paljon muutakin kuin ympäristöväittämiä koskevia sääntöjä.

Kuluttajalle ei esimerkiksi saa jättää kertomatta, jos ohjelmistopäivitys vaikuttaa kielteisesti digitaalisia elementtejä sisältävän tavaran toimintaan. Jos älypuhelimen käyttöjärjestelmän päivitys esimerkiksi heikentää akun toimintaa tai sovellusten suorituskykyä, tästä ei saa jättää kertomatta kuluttajalle. Ohjelmistopäivitystä ei myöskään saa esittää välttämättömänä, jos sillä ainoastaan parannetaan tuotteen toiminnallisia ominaisuuksia.

Uusia kieltoja tulee lisäksi muun muassa tavaroiden kestävyyttä ja korjattavuutta koskevaan markkinointiin.

Kiellettyä on esimerkiksi:

• markkinoida tavaraa, jonka kestävyyttä on tarkoituksellisesti rajoitettu, jos tieto tästä ominaisuudesta ja sen vaikutuksesta on yrityksen saatavilla
• väittää perättömästi, että tavara kestää tavanomaisessa käytössä tietyn ajan
• esittää tavara korjauskelpoisena, vaikka sitä ei voida korjata
• kehottaa kuluttajaa vaihtamaan tavaran kuluvia osia aikaisemmin kuin se teknisistä syistä on tarpeen.

Myymälöihin ja verkkokauppoihin tulee uusia tiedonantovelvollisuuksia

Uudistus tuo myös uusia ennen kaupantekoa annettavia tietoja. Tavaroita myyvien yritysten on annettava kuluttajille EU:ssa yhdenmukaistettu ilmoitus lakisääteisestä virhevastuusta ja sen pääkohdista. Ilmoitus on oltava helposti havaittavissa.

Kivijalkamyymälässä ilmoitus voidaan sijoittaa esimerkiksi kassojen läheisyyteen huomiota herättävällä tavalla. Verkkokaupassa ilmoitus voidaan esittää yleisenä muistutuksena tavaroiden verkkomyynnin yhteydessä. Jokaiselle asiakkaalle ei siis tarvitse antaa tietoa henkilökohtaisesti.

Suomessa on hyvä huomata, ettei tavaran lakisääteistä virhevastuuta ole yleisesti rajattu kahteen vuoteen. Virhevastuun kesto määräytyy tavaran oletettavissa olevan kestoiän perusteella.

Euroopan komission sivuilta voit ladata ilmoitukset haluamassasi tiedostomuodossa: Practical guidelines and High Resolution Vector files of the EU notice and label on product guarantees – European Commission.

Yli kahden vuoden kaupallinen takuu on tuotava näkyvästi esille

Jos tavaran tuottaja antaa tuotteelle yli kahden vuoden kaupallisen kestävyystakuun, tästä on annettava kuluttajalle tieto EU:n yhdenmukaistetulla merkinnällä. Merkintä on esitettävä helposti havaittavasti.

Se voidaan sijoittaa esimerkiksi tuotteeseen tai sen pakkaukseen, tuotehyllyyn tai verkkokaupassa tuotteen kuvan yhteyteen. Merkintää ei voi piilottaa pakkauksen sisälle. Jos kaupallinen takuu on kaksi vuotta tai lyhyempi, takuuta koskevat tiedot annetaan nykyisten sääntöjen mukaisesti.

Euroopan komission sivuilta voit ladata ilmoitukset PDF-, JPG- ja SVG -tiedostomuodoissa: Practical guidelines and High Resolution Vector files of the EU notice and label on product guarantees – European Commission.

Korjattavuudesta ja päivityksistä annetaan aikaisempaa enemmän tietoa

Yrityksille tulee tilanteesta riippuen myös muita uusia tiedonantovelvollisuuksia.

Kuluttajalle voi olla annettava esimerkiksi tieto:

• kaupanteon jälkeisten palvelujen saatavuudesta
• takuusta ja sen ehdoista
• siitä vähimmäisajasta, jonka tuottaja tai palveluntarjoaja toimittaa tarvittavia turva- ja muita ohjelmistopäivityksiä
• tavaran EU:n vaatimuksiin perustuvasta korjattavuuspistemäärästä
• korjaus- ja huolto-ohjeiden saatavuudesta
• korjaamiseen liittyvistä rajoituksista
• tarvittavien varaosien saatavuudesta
• varaosien arvioiduista kustannuksista ja tilausmenettelystä.

Koti- ja etämyynnissä on lisäksi annettava tieto ympäristöystävällisistä toimitusvaihtoehdoista, jos tällaisia vaihtoehtoja on saatavilla. Kaikki tiedonantovelvollisuudet eivät siten koske jokaista yritystä tai jokaista tuotetta. Yrityksen on selvitettävä oman tuote- ja palveluvalikoimansa osalta, mitä tietoja sen on jatkossa annettava.

Korjattavuus vaikuttaa myös siihen, milloin tavaraa pidetään virheellisenä

Tavaran korjattavuuden merkitys vahvistuu myös virhevastuussa. Tavaran laadun, kestävyyden ja muiden ominaisuuksien lisäksi myös sen korjattavuuden tulee vastata ominaisuuksia, joita saman tyyppisillä tavaroilla yleensä on ja joita kuluttaja voi kohtuudella odottaa.

Myyjän on lisäksi ennen virheen oikaisua kerrottava kuluttajalle tämän oikeudesta valita lähtökohtaisesti virheen korjaamisen ja virheettömän tavaran toimittamisen välillä. Jos kuluttaja nimenomaisesti pyytää sitä, myyjä voi tietyissä tilanteissa toimittaa täysin uuden tavaran sijasta vastaavan kunnostetun tavaran.

Virheen oikaisu on edelleen tehtävä kohtuullisessa ajassa ja ilman kustannuksia tai merkittävää haittaa kuluttajalle.