Barometri: Pohjois-Karjalan yksinyrittäjien kuukausitulot jäävät selvästi valtakunnallista tasoa pienemmiksi – halua kehittää yritystä löytyy

Pohjois-Karjalan yksinyrittäjistä 61 prosenttia arvioi kuukausittaiset bruttotulonsa alle 2 000 euroon, ilmenee Suomen Yrittäjien Yksinyrittäjäbarometrin alueraportista. Päätoimisilla yksinyrittäjillä vastaava osuus on 52 prosenttia. Jaksamisen haasteet koskettavat alueella suurta joukkoa: 64 prosenttia kertoo kokeneensa jaksamisen haasteita. Monilla on kuitenkin tahtoa kehittää yritystoimintaansa.

Pohjois-Karjalassa yksinyrittäjien tulotaso on valtakunnallista tasoa matalampi. Alueen vastaajista 27 prosenttia arvioi kuukausittaiset bruttotulonsa alle 1 000 euroon ja 33 prosenttia 1 000–1 999 euroon. Keskimääräinen kuukausitulo on Pohjois-Karjalassa 2 030 euroa, kun kaikkien vastaajien keskiarvo on 2 678 euroa.

– Pohjois-Karjalan tulokset kertovat, että yksinyrittäjän arki on monelle taloudellisesti tiukkaa. Tulotaso jää alueella selvästi valtakunnallista keskiarvoa matalammaksi, vaikka työ on usein päätoimista ja yrittäjyyttä on takana pitkään, toimitusjohtaja Merja Blomberg Pohjois-Karjalan Yrittäjistä sanoo.

– Pohjois-Karjalassa vastaajista 74 prosenttia toimii päätoimisesti ja 67 prosenttia on toiminut yrittäjänä yli kymmenen vuotta. Kyse ei siis ole vain lyhytaikaisesta kokeilusta, vaan monen toimeentulon perustasta, Blomberg täydentää.

Pohjois-Karjalan vastaajista 52 prosenttia on naisia ja 48 prosenttia miehiä. Vastaajia oli alueelta 84.

Taloustutkimus toteutti barometrin kyselytutkimuksen 14.4.–6.5.2026 Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. Kyselyssä käytettiin avointa vastauslinkkiä. Koko maassa kyselyyn vastasi 2 877 yksinyrittäjää, joista 84 Pohjois-Karjalasta.

Pohjois-Karjalan yksinyrittäjiä kuormittavat sairaus, toimeentulo ja epävarmuus

Pohjois-Karjalassa yksinyrittäjät pitävät keskimäärin 15,6 lomapäivää vuodessa, mikä on vähemmän kuin valtakunnallinen keskiarvo 17,2 päivää. Noin viidennes alueen vastaajista pitää enintään viikon lomaa vuodessa.

Jaksamisen haasteita on kokenut 64 prosenttia Pohjois-Karjalan vastaajista. Heistä 26 prosenttia kertoo saaneensa apua, mutta 35 prosenttia on kokenut haasteita eikä ole hakenut apua. Lisäksi 31 prosenttia kertoo, ettei ole viimeisen vuoden aikana työskennellyt sairaana lainkaan, mutta noin 18 prosenttia on tehnyt töitä sairaana vähintään viikon.

– Alueen tulokset osoittavat, että yksinyrittäjien turvaverkko on monella ohut. Apua saaneet pohjoiskarjalaiset kertovat saaneensa sitä useimmin läheisiltä, yrittäjäkollegoilta ja työterveyshuollosta.

– Kun 81 prosentilla alueen yksinyrittäjistä ei ole tiedossaan sijaista poissaolojen ajaksi, vastuu omasta työkyvystä ja toimeentulosta korostuu entisestään, Ruusunhelmi kertoo.

Pohjois-Karjalan yksinyrittäjien suurimmat epävarmuuden aiheet ovat sairastuminen ja työkyky (58 %), huoli omasta toimeentulosta (55 %), talous- ja maailmantilanne (51 %) sekä kysynnän vaihtelu (49 %).

Kasvua haetaan maltillisesti – kehittäminen painottuu uusiin palveluihin ja osaamiseen

Pohjois-Karjalan yksinyrittäjistä 6 prosenttia hakee voimakasta kasvua ja 33 prosenttia maltillista kasvua. Nykyisen tilanteen säilyttämiseen pyrkii 31 prosenttia, ja 13 prosenttia on vähentämässä tai lopettamassa yritystoimintaa.

– Kasvuhakuiset pohjoiskarjalaiset yksinyrittäjät näkevät parhaiksi kasvukeinoiksi uusien tuotteiden tai palveluiden lanseeraamisen, oman osaamisen vahvistamisen, verkostoitumisen kumppaneiden kanssa sekä investoinnit.

– Yksinyrittäjälle on usein tärkeintä mahdollisuus tehdä työtä omilla ehdoilla ja toteuttaa omaa osaamistaan. Pohjois-Karjalassa nämä korostuvat: 75 prosenttia mainitsee vapauden päättää omasta työstä ja 71 prosenttia mahdollisuuden toteuttaa omaa osaamistaan tai itseään, Blomberg kertoo.

Kasvua rajoittavat Pohjois-Karjalassa erityisesti se, että yrityksen toiminta henkilöityy yrittäjään (45 %), työajan lisäämisen vaikeus (38 %) sekä työllistämisen kalleus (35 %).

Työntekijän palkkaamista ei ole katsottu tarpeelliseksi erityisesti siksi, että palkkakustannuksia ei saada katettua (44 %), töitä ei ole riittävästi (39 %) tai yrittäjä haluaa työllistää vain itsensä (35 %).

– Ensimmäisen työntekijän palkkaaminen on yksinyrittäjälle iso askel. Pohjois-Karjalan tulokset vahvistavat, että työllistämisen riskiä ja kustannuksia on edelleen madallettava, jotta kasvuun haluavilla yrittäjillä olisi paremmat edellytykset edetä, Blomberg toteaa.

Yrittäjien ratkaisut yksinyrittäjien asemaan:

• Nostetaan arvonlisäverollisuuden vähäisen toiminnan raja 30 000 euroon.
• Mahdollistetaan liikunta- ja kulttuuriedun verovähennysoikeus toiminimiyrittäjälle.
• Edistetään ensimmäisen työntekijän palkkaamista alentamalla työllistämisen riskiä ja kustannuksia.

Esimerkiksi:

• Lyhennetään sairausvakuutuslain työantajan sairauspäivärahan omavastuuaikaa nykyisestä kymmenestä päivästä kolmeen päivään.
• Sairausvakuutuksen kustannusten jakoa tulee muuttaa siten, että vanhempainpäivärahojen rahoitus tulisi kokonaisuudessaan valtion verotuloista.
• Poistetaan työterveyshuoltolaista työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuollon palvelut työntekijöilleen.

Näin kysyttiin: 

• Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena 14.4.–6.5.2026. Kyselyssä käytettiin avointa vastauslinkkiä, eikä vastaajia rajattu Suomen Yrittäjien jäsenistöön.
• Kohderyhmänä olivat suomalaiset yksinyrittäjät, ja kyselyyn vastasi yhteensä 2 877 henkilöä. Pohjois-Karjalan alueellinen vastaajamäärä oli 84.
• Alueelliset tulokset kuvaavat Pohjois-Karjalan vastaajien näkemyksiä. Koko aineiston virhemarginaali on noin ± 1,8 prosenttiyksikköä.
• Kyselytutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien toimeksiannosta. 
• Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa yksinyrittäjien ajankohtaista tilannetta, näkymiä ja haasteita.