Yksinyrittäjä kertoo avoimesti, paljonko euroja työstä jää käteen – ”Kysytään, miksi ihmeessä te sitten teette tätä”

Kirsi Tuomola, 55, ei halua vaieta yksinyrittäjien tilanteesta. Hän tietää, miten vaikeaa yrittämisellä on tulla toimeen.

Sastamalan Kiikoisissa kauneushoitolaa pyörittävä yksinyrittäjä lopettaa toiminnan marraskuun loppuun mennessä ja vaihtaa alaa. Vuodesta 2018 lähtien yrittäjänä itsensä elättänyt Tuomola on suorittanut ammatillisen opettajan pätevyyden.

Päätös kypsyi hiljalleen vuosien varrella, kun yrittämisestä alkoi tulla toimeentulona yhä hankalampaa.

– Liikevaihto on enemmänkin noussut kuin laskenut, mutta samaan aikaan käteen jäävä rahamäärä ei ole kasvanut.

Tuomolan mukaan on väärin, että kosmetologi joutuu maksamaan arvonlisäveroa myymistään palveluista, mutta osittain samoja palveluita tarjoava koulutettu jalkahoitaja ei. 

– Kosmetologin työ ei enää ole pelkästään meikkaamista ja kauneudenhoitoa. Itse olen tehnyt kahdeksan vuoden aikana alle 20 meikkausta, mutta yli 5 000 jalkahoitoa. 

Jalkahoitajat ja jalkaterapeutit ovat vapautettuja arvonlisäverosta, koska Verohallinnon ohjeiden mukaan he ovat terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Tällöin jalkojenhoito on arvonlisäverotonta terveyden- ja sairaanhoitopalvelua.

Sastamalalaisyrittäjän on vaikea ymmärtää sitä, miksi kymmeniä vuosia sitten jalkahoitajaksi valmistunut on eri asemassa kuin alalle tuoreena koulutettu kosmetologi. Hänellä on sanansa sanottavana myös liikunta- ja kulttuurietujärjestelmästä, joka ei mahdollista edun käyttämistä kosmetologin palveluihin. Syynä on se, ettei sitä luokitella terveydenhoitopalveluksi.

– Silti mekin kaivamme känsät jaloista ja hoidamme sienikynnet samoin kuin jalkahoitajakin. Verottaja ei katso muita koulutuksia, vaikka ne voivat olla laajempia. Tällainen verottajan päätös on mielestäni järjetön ja se syö omanarvontuntoa omasta työstä. Kosmetologit ovat ammattikuntana liian pieni porukka siihen, että äänemme kuuluisi päättäjille.

”Minulla käteen on jäänyt noin 10 000 euroa vuodessa. Ei tämä mikään kultakaivos ole silloin, kun yrittäjä tekee kaiken yksin.”

Kirsi Tuomola, yksinyrittäjä

Näin paljon jää käteen

Suomen kosmetologiyhdistyksen barometrin mukaan suurimmalla osalla yksinyrittäjinä toimivista kosmetologeista oman yrityksen liikevaihto on noin 30 000 euroa vuodessa. Verojen ja YEL-maksun jälkeen yrittäjälle jää käteen noin 15 000 euroa. YELiä Tuomola maksaa eläkeyhtiön arvioiman työtulon mukaisesti.

– Sitten aletaan vähentää kuluja. Vuokra, musiikkiluvat, kassaohjelma, vakuutukset, pankkikulut ja kirjanpito, Tuomola luettelee. Esimerkiksi pankkipalveluista hän maksaa noin 50 euroa kuukaudessa.

– Minulla käteen on jäänyt noin 10 000 euroa vuodessa. Ei tämä mikään kultakaivos ole silloin, kun yrittäjä tekee kaiken yksin.

Tuomolan mukaan kosmetologin kohdalla ainoa tapa pärjätä on tehdä pitkiä työpäiviä kuutena päivänä viikossa.

– Silloinkin voi saada palkkaa nippa nappa 2 000 euroa kuukaudessa.

Toinen tapa on tarjota vuokratuoleja, jolloin toinen yrittäjä tarjoaa palveluitaan samoissa tiloissa vuokraa vastaan.

– Se, mitä yksinyrittäjien tuloista uutisoidaan kyselyiden perusteella, pitää täysin paikkansa. Palkka jää useimmiten alle 2 000 euroon kuukaudessa tai pahimmillaan alle työttömyyskorvauksen tason. Silloin kysytään, miksi ihmeessä te sitten teette tätä. Suurin syy ovat ihanat asiakkaat. Yrittäjä ei välttämättä raaski lopettaa toimintaansa, kun asiakas katsoo silmiin ja sanoo, että kiitos, kun olet täällä ja autoit. Moni jaksaa pelkästään asiakkaiden takia, mutta jossain vaiheessa tulee raja vastaan.

Inflaatiota ei voi aina siirtää palveluihin

Yrittäjän toimeentulon paineita ovat lisänneet myös yrityksen myyntiin ostamien tuotteiden hintojen korotukset. Tuomolan mukaan läheskään kaikkia korotuksia ei voi nostaa asiakashintoihin.

– Ei se mene niin. Näinkin pienellä paikkakunnalla asiakasmäärä vähenee heti, jos hintoja nostaa liikaa. Jos esimerkiksi diabeetikko käy kerran kuukaudessa jalkahoidossa, jonka hinta hipoo sataa euroa, hän vähentää asiointia.

Tuomolan kohdalla päätöstä hoitolan ovien sulkemisesta nopeutti se, että hänen fysiikkansa ei enää kestä samalla tavalla pitkiä työpäiviä.

– Tämän alan yrittäjillä ei ole mahdollista tehdä määrättömästi töitä koska teemme sitä käsillämme. Oma fysiikkani ei oikein enää kestä. Viitisen asiakasta päivässä alkaa olla maksimi, koska yhden asiakkaan kohdalla kestää noin 1,5 tuntia. 

”Todella moni nuori haaveilee nykyään yrittäjyydestä, mutta byrokratia ja verotus tappavat sen ilon viimeistään neljässä vuodessa, kun YEL-huojennus poistuu.”

Kirsi Tuomola

”Intoa ei saisi tappaa”

Jatkossa Tuomola aikoo tehdä hierontoja satunnaisesti silloin, kun opettajan työltä jää aikaa. Vaikka hänen osaltaan yrittäjyys on jatkossa vain satunnaista, hän ymmärtää niitä, jotka haluavat elättää itsensä yksinyrittäjinä.

– Ihmiset haluavat tehdä vapaasti sitä mitä haluavat ja siksi haluavat yksinyrittäjiksi. Monella ei ole vaihtoehtoja, jos palkkatöitä ei ole tarjolla. Silloin ajatellaan, että voisin tehdä samaa työtä yrittäjänä.

Nuorien yrittäjien tilannetta Tuomola pitää erityisen ikävänä.

– Todella moni nuori haaveilee nykyään yrittäjyydestä, mutta byrokratia ja verotus tappavat sen ilon viimeistään neljässä vuodessa, kun YEL-huojennus poistuu. Myös se, ettei ALV-alarajahuojennusta enää ole, tulee jossain kohtaa vastaan ikävällä tavalla. Mielestäni yrittämisen intoa ei saisi tappaa veropolitiikalla.