Suomen Yrittäjien mukaan hallituksen perjantaina julkaisema apupaketti on ehdottomasti askel oikeaan suuntaan.
10.7.2020 klo 21:06
Uutinen

Ensimmäiset kustannustuet on maksettu, suuri osa hakemuksista on hylätty – Tässä yleisimmät hylkäysperusteet

Valtiokonttori on vastaanottanut yli 2 000 kustannustukihakemusta.

Kustannustuen hakeminen avautui Valtiokonttorin verkkosivuilla 7. heinäkuuta. Hakemuksia on tullut kahtena ensimmäisenä päivänä yli 2 000. Hakemuksia ratkaistiin tänä aikana noin 1 450 kappaletta. Niistä hyväksyttiin 18 prosenttia. Keskimääräinen tuki on ollut noin 8 300 euroa.

Kustannustukea hakeneiden yritysten saamat päätökset ja myönnetyt tukisummat julkaistaan Valtiokonttorin verkkosivulla. Sivuilta voi tarkastella myös alue- ja toimialakohtaista tukijakaumaa.

Kustannustuesta vastaava Valtiokonttorin viestintäpäällikkö Janetta Santalo kertoo, että Valtiokonttori ei ole juurikaan joutunut käyttämään harkintavaltaansa kustannustukihakemusten käsittelyssä. Ongelmana on ollut hakemusten puutteellisuus tai tuen hakeminen väärin perustein.

– Meille on tullut kustannustukihakemuksia toimialoilta, joita ei ole listattu kustannustukeen oikeutettujen toimialojen joukkoon. Näissä tapauksissa kustannustukea voidaan myöntää erityisen painavista, koronapandemiasta aiheutuneista syistä, mutta hakijat eivät ole esittäneet sellaisia, Santalo sanoo.

Eniten hakemuksia on saapunut maaliikenteen, ravitsemisalan, vähittäiskaupan, tukkukaupan ja muut henkilökohtaiset palvelut -toimialoilta. Tarkempaa tietoa toimialojen tilanteesta saa täältä.

Epätietoisuutta kiinteistä kuluista

Osa hakemuksista on jouduttu Santalon mukaan hylkäämään sen perusteella, että yrityksen jo saamat muut tuet kuten Business Finlandin ja ELY-keskuksen tuki pienentävät kustannustukea niin paljon, että tuen määrä jää alle 2000 euroon. Tämä on ehtojen mukaan syy jättää tuki maksamatta. Valtiokonttorin mukaan osalle hakijoista tuntuu tulevan yllätyksenä se, että lain mukaan alle 2 000 euron tukia ei makseta.

– Kustannustukea on lisäksi haettu sellaisten kulujen perusteella, jotka eivät lain mukaan ole korvattavia kiinteitä kuluja, Santalo sanoo.

Määräaikaisesta kustannustuesta annetun lain mukaan tukikauden kiinteisiin kustannuksiin luetaan vuokrakulut ja muut kulut omassa käytössä olevasta kiinteistö-omaisuudesta, laite- ja esinevuokrat, käyttöoikeuskorvaukset sekä lisenssimaksut. Lain mukaisiin tukikauden kiinteisiin kustannuksiin ei sen sijaan lueta esimerkiksi ajoneuvon vakuutusmaksuja, poistoja, oman asunnon käyttöä työn tekemiseen tai henkilöstövuokrakuluja.

Paljon kyselyjä toiminimiyrittäjiltä

Osa yrittäjistä on muun muassa Facebookissa epäillyt, että yrityksen negatiivinen oma pääoma olisi kustannustuen myöntämisen este. Näin ei Santalon mukaan automaattisesti ole.

– Asia riippuu muun muassa yhtiömuodosta, osakepääoman ja oman pääoman määrästä, yrityksen koosta sekä yrityksen iästä, hän sanoo.

Santalon mukaan Valtiokonttorin asiakaspalveluun on tullut paljon kyselyjä esimerkiksi toiminimiyrittäjien omista nostoista.

– Voimme ottaa palkkakuluista huomioon ainoastaan tulorekisteristä ilmenevät palkkakulut lain mukaisesti. Yksityisotot eivät näin ollen ole tukeen oikeuttavaa kulua, koska ne eivät ilmene tulorekisteristä eivätkä ole laissa määriteltyjä kiinteitä kustannuksia.

”Täytyy nostaa viestinnässä paremmin esille”

Santalo näkee, että puutteellisissa hakemuksissa on kyse osittain Valtiokonttorin tiedotuksellisesta haasteesta.

– Hakemuksia tulee valtavasti. Kaikilla pitäisi olla ehdot tiedossa, mutta näyttää siltä, että näin ei ole. Ehtoja ei ole luettu riittävän tarkasti. Voi myös olla, että yritykset ajattelevat, että kokeillaan tuen hakemista siitä huolimatta. Asioita täytyy nostaa viestinnässä paremmin esille.

Santalon tietoon ei ole kantautunut sellaisia hakemuksia, jotka olisi hylätty muista kuin tuen ehdoissa mainituista syistä.

Kuva: Getty Images

Pauli Reinikainen

pauli.reinikainen (at) yrittajat.fi