Etumatkaa rakennetaan nyt – Supersteel varautuu osaajapulaan kaksikielisyyden avulla

Työvoimapulassa on kyse osaamisesta, ei työntekijöiden määrästä

– Olemme nyt huomattavasti valmiimpia vastaamaan tulevien vuosien osaajapulaan. Harjoitukset on tehty ja tiedämme, miten prosessi toimii, kun tarve työvoimalle kasvaa, kertoo Holma.

Keskustelu työvoimapulasta on Holman mielestä usein yksipuolista. Puhutaan tekijöiden määrästä, vaikka todellinen kysymys liittyy osaamiseen. Tekijöitä on saatavilla, mutta suomalaisissa pk-yrityksissä työn vaatimustaso on korkea ja tehtävät vaihtelevia. Ulkomailta tulevien osaamista voi olla vaikea arvioida etukäteen.

– Taustalla voi olla vuosien kokemus tietystä CNC-koneesta, mutta työ on voinut olla toistuvaa muutaman kappaleen työstöä. Meillä pitää pystyä valmistamaan useita erilaisia kappaleita joka päivä. Työnkuva eroaa merkittävästi.

Kaksikielisyydestä valttikortti rekrytointiin

Kun osaajia ei löydy lisää kotimaasta, on katsottava rajojen yli ja pohdittava omaa kilpailukykyään osaajamarkkinoilla. Supersteel päätti, ettei halua jäädä kiinni kielimuuriin. Yrityksessä kuulee englantia yhä useammin. Supersteel on linjannut strategisella tasolla etenevänsä kohti virallista kaksikielisyyttä, jotta osaajia olisi helpompi houkutella. Tämä tarkoittaisi käytännössä sitä, ettei suomen kielen osaaminen olisi enää rekrytoinnin edellytys. Työhön liittyviä materiaaleja päivitetään jatkuvasti, mutta virallisesti kaksikielinen yritys ei vielä ole.

– Supersteel kulkee tämän kehityksen etulinjassa oman kokoluokkansa yrityksissä. Muutos tehdään askel kerrallaan ja ennen kaikkea käytännön työn kautta, Holma kertoo.

Holman mukaan kaksikielisyys vahvistaa yrityksen kilpailukykyä ja työnantajakuvaa. Samalla kuitenkin ymmärretään, että pitkällä aikavälillä yhteiskuntaan kiinnittyminen edellyttää myös suomen kielen oppimista. Yritys kannustaa työntekijöitä osallistumaan kielikursseille ja huolehtii, että arjen kommunikaatio tukee oppimista. Tiivis yhteisö, niin työpaikalla kuin pienellä paikkakunnalla, madaltaa kynnystä puhua suomea ja rohkaisee osallistumaan.

Supersteel on tehnyt aktiivista yhteistyötä myös Parkanon kaupungin työvoimapalveluiden kanssa. Kun Holma toivoi, että heidän vieraskielisille työntekijöille järjestettäisiin suomen kielen opetusta, lähdettiin asiaa toteuttamaan. Yhdessä toisen yrityksen kanssa kartoitettiin sopivat ajankohdat ja kuntaomisteinen Petäjäopisto suunnitteli kurssin toiveiden mukaan. Suomen kielen opetusta on yritysten työntekijöille sekä muille halukkaille vuoroviikoin kaksi iltaa viikossa, jotta vuorotyön tekeminen mahdollistuu, eikä opiskelu haittaa työntekoa. Hyvällä yhteistyöllä luodaan ratkaisuja, jotka hyödyttävät koko yhteiskuntaa.

Kilpailukykyä kansainvälisyydestä

Kaksikielisyyden edistäminen näkyy vähitellen myös arjessa. Suuri osa kaupankäyntiin liittyvistä asiakirjoista on jo englanniksi, ja työyhteisö on tottunut siihen, että keskusteluissa vaihdetaan luontevasti kieltä.

– Työkulttuurissa muutokset eivät vielä näy suurina, mutta maailma on tullut lähemmäksi arkea, Holma kuvaa. – Kahvihuoneessa puhutaan myös englantia, ja aiheet eivät enää rajoitu kotikylän asioihin.

Supersteelillä kaikki työntekijät ovat kokeneita ammattilaisia, joten kansainvälinen tausta ei itsessään tuota liiketoiminnallista etua. Holma kuitenkin uskoo, että kielitaito on tulevaisuudessa yhä tärkeämpi voimavara, kun markkinat elpyvät ja vienti lisääntyy. Hän näkee myös mahdollisuuden siihen, että ulkomailta rekrytoituja työntekijöitä nousee ajan myötä esihenkilötehtäviin.

Rekrytoinnista sitouttamiseen

Supersteel haluaa olla työnantaja, joka huolehtii ihmisistään. Työntekijöille on tarjolla kattavia etuja, ja pitkästä sitoutumisesta palkitaan jopa viikkojen lisälomilla. Kyse ei ole vain uusien osaajien houkuttelemisesta, vaan ennen kaikkea nykyisten pitämisestä.

Vaativat asiakasprojektit edellyttävät erikoistunutta osaamista, ja tämän osaamisen on pysyttävä talossa. Yrityksessä työskentelee jo kolmannen polven supersteeliläisiä, mikä kertoo, että mielekkäitä ja kehittämistä tukevia tehtäviä on pystytty tarjoamaan. Haastavat ja vaihtelevat työtehtävät sekä monipuoliset urapolut lisäävät pysyvyyttä itsessään. Urapolkuja Holma uskoo Supersteeliltä löytyvän myös kansainvälisille työntekijöille.

Intiasta töihin Parkanoon

Supersteelin päätöksen vaikutukset näkyvät jo käytännössä.

– Ostin juuri omakotitalon täältä, kertoo Niles, joka on työskennellyt yrityksessä CNC-koneistajana kahden vuoden ajan. Intiasta Suomeen muuttanut Niles on viihtynyt perheineen Parkanossa hyvin, ja työyhteisö on ottanut hänet vastaan nopeasti.

Vaikka Parkano on rauhallinen ja Suomessa välillä kylmä, arvostaa perhe turvallista ja rauhallista arkea Parkanossa. Sijainti on Nilesin mukaan mainio myös hänen lukiota käyvälle tyttärelleen, sillä jatko-opintomahdollisuuksia löytyy sekä Tampereelta, Vaasasta, Seinäjoelta että Porista. Parkano, jonka voisi ensikuulemalta ajatella olevan syrjässä, onkin solmukohdassa.

Asunnon osto kertoo sitoutumisesta paitsi Supersteeliin myös Parkanoon. Työ on sujunut mutkattomasti. Englannilla pärjää työssä hyvin, ja Google kääntäjä auttaa tarvittaessa. Työn koordinointi, selkeä kommunikaatio ja matalat hierarkiat ovat tehneet vaikutuksen.

Juuri tällaisten tekijöiden varaan suomalaiset pk-yritykset voivat rakentaa kansainvälistä työnantajabrändiään ja houkutella osaajia.

Toimitusjohtaja Holman ja CNC-koneistaja Nilesin ”uniformut” eivät eroa juurikaan toisistaan – Matalat hierarkiat ovat suomalaisen työelämän kilpailutekijä globaaleilla osaajamarkkinoilla.

Osaajien saatavuus ratkaisee myös alueen elinvoiman

Noin 15 prosenttia Supersteelin työntekijöistä on rekrytoitu ulkomailta, ja osuuden arvioidaan kasvavan. Kotimaasta ei ole tulossa riittävästi uusia tekijöitä eläköityvien tilalle.

– Vaihtoehdoksi jää joko siirtää koneet sinne, missä työntekijät ovat, tai tuoda osaajat sinne, missä työ on, Holma sanoo.

Työvoiman saatavuus vaikuttaa suoraan investointeihin. Jos osaajia ei ole, isot investoinnit voivat jäädä toteutumatta tai toteutua muualla. Siksi pysyvyys ja rekrytointikyky eivät ole vain yrityksen sisäisiä kysymyksiä, vaan koko alueen elinvoiman edellytyksiä.

Varautuminen on kilpailukykyä

Holman viesti muille yrityksille on yksinkertainen: varautuminen kannattaa.

Tilastot kertovat selvästi, että monilla aloilla eläköityminen ylittää alalle tulijoiden määrän. Siksi on tärkeää rakentaa yhteistyöverkostoja ja toimintamalleja, joiden avulla osaajia löytyy myös tulevaisuudessa.

– Me olemme jo harjoitelleet, ja jaamme kokemuksiamme mielellämme. Kaikkien ei tarvitse oppia kantapään kautta, Holma sanoo.

Supersteelin tavoitteena on kasvu, ja ulkomailta rekrytoidut osaajat ovat siinä merkittävässä roolissa. Hyviä tilaisuuksia ei haluta jättää käyttämättä siksi, ettei osaajia ole saatavilla. Varautuminen on Supersteelissä nähty viisautena toimia ajoissa.

Teksti ja Kuvat: Tuomas Männistö, Kirjoittaja työskentelee Pirkanmaan ELY-keskuksessa työ- ja koulutusperäisen maahanmuuton asiantuntijana.