Hallinto-oikeus linjasi yritysten oikeudesta valita jätehuoltoyritys

Yksityiset sosiaali- ja terveysalan yritykset voivat valita, keneltä ostavat jätehuollon palvelut. Asiasta linjasi Helsingin hallinto-oikeus. Järjestöt muistuttavat, että eri alojen yritykset kautta maan haluavat kilpailuttaa tarvitsemansa jätehuoltopalvelut ja valita heille parhaiten soveltuvat ratkaisut. Siksi Suomen Yrittäjät, Kierrätysteollisuus ja Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL Ympäristöyritykset kiirehtivät Orpon hallitukselta lakimuutosta asiassa.

Suomessa on kiistelty viime vuosina siitä, saavatko erityisesti sote-alan yritykset valita itse omat jätehuoltokumppaninsa vai kuuluuko toiminnoissa syntyvä yhdyskuntajäte kunnan vastuulle.

Suomen Yrittäjien lainsäädäntöasioiden päällikkö Tiina Toivonen valottaa tilannetta:

– Yritykset haluavat kilpailuttaa tarvitsemansa jätehuoltopalvelut ja valita heille parhaiten soveltuvat ratkaisut. Tällä hetkellä monet kunnat ovat kuitenkin velvoittaneet yrityksiä liittymään kunnan jätehuoltoon.

Jätelain mukaan asumisen jäte kuuluu kunnan vastuulle, yritystoiminnan jätteet jätteen tuottajan omalle vastuulle.

– Jostain syystä kunnissa on haluttu tulkita, että osa sote-alan yritysten toiminnoista olisi asumista eikä yritystoimintaa. Nyt asiaan on tulossa muutos, Toivonen jatkaa.

Tilanne on ollut hankala, kun samaan aikaan kuntien vastuulle eivät kuitenkaan kuulu sote-alan erityisjätteet. Jätettä tuottavalle yritykselle tämä on tarkoittanut kahtia jäteastioita ja lukuisia jätehuoltosopimuksia eri kuntien ja yksityisten yritysten kanssa.  

Yritykset voivat kilpailuttaa jätehuollon – todetaan hallinto-oikeuden ratkaisussa

Epäselvään tilanteeseen on nyt saatu selvyyttä. Helsingin hallinto-oikeus linjasi 29.9. antamassaan päätöksessä, että kun kysymys on yksityisestä sosiaalipalvelusta, jätteet kuuluvat jätteen haltijan järjestämisvastuulle. Yritys, joka tällaista palvelua tarjoaa, ei ole velvollinen liittymään kunnallisen jätehuollon piiriin.

Itä-Suomessa toimiva pk-yrittäjä Nina Rasola näkee päätöksen myönteisenä. Rasolan luotsaama RL-Palvelut Oy palvelee yrityksiä niiden jätehuollon ja puhtaanapidon tarpeissa.  

– Tämä on erinomainen käytäntöä selkeyttävä ratkaisu. Nyt on selvää, että palveluasumista tarjoavat sote-yritykset voivat itse valita jätehuoltokumppaninsa. Me kierrätysalan toimijat haluamme tarjota asiakkaillemme heidän tarpeisiinsa räätälöidyt ratkaisut, toteaa Rasola.

Kunnan vastuu jätehuollossa on hakenut rajojaan

Ilmiöön, jossa kuntien vastuun rajoja on pyritty laajentamaan, on havahduttu myös muualla elinkeinoelämässä.

Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry:n Ympäristöyritysten toiminnanjohtaja Tarja Anttonen huomauttaa, että jätelakiin on jäänyt paljon tulkinnanvaraisuutta ja mitä erikoisempia toimintoja on pyritty siirtämään kuntien vastuulle.

– Pk-yritysten toimintaedellytykset säilyvät vain, jos niillä on oikeus myydä palveluja toisille yrityksille. Jätehuollossa on viime vuosina ollut tiukat ajat, kun edellinen hallitus rajoitti alan yritysten toimintamahdollisuuksia ideologisista syistä.

– Yritykset näivettyvät pois markkinoilta, jos kunnan vastuulle ei saada selviä rajoja. Etenkin isojen kaupunkiseutujen ulkopuolelle on elintärkeää, että elinkeinoelämää ei pakoteta yhteen muottiin ja ottamaan palveluja julkiselta toimijalta, Anttonen muistuttaa.

Jätelain muutos avaa markkinoita ja lisää kilpailua

Orpon hallitusohjelmassa ongelmat on tunnistettu.

Jätelakia täsmennetään parhaillaan, ja lakimuutosta asiasta odotetaan ensi vuodeksi. Hallitusohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi kunnan vastuun rajaaminen kotitalousjätteeseen.

Kierrätysteollisuus ry on pitkään peräänkuuluttanut muiden yritysjärjestöjen kanssa reilun kilpailun tarvetta.

–Jätelain muutos kannattaa viedä tällä kertaa kunnolla maaliin. Muutosta on yritetty aiemminkin ja puolitiehen jääneet ratkaisut ovat vain lisänneet epäselvyyttä, Kierrätysteollisuus ry:n johtava asiantuntija Katja Moliis kertoo.

Lakimuutosta odottavat sekä jätteiden tuottajat että jätehuoltopalvelujen tarjoajat.

– Tavoite on kaikkia palveleva: Kierrätysmarkkinat toimivat tehokkaasti ja asiakkaat saavat hyvää palvelua, kun kilpailu on reilua ja julkisella sektorilla on selkeästi rajattu tehtävä, Moliis toteaa.