Hyödyttääkö matkailuvero Lapin matkailua vai ei? – ”On aika tunnustaa matkailun merkitys vientialana”

Matkailuveron lainsäädäntövalmistelu on käynnissä, ja Lappi voi olla ensimmäinen alue, jossa vero otetaan käyttöön. Kyse on pienestä lisämaksusta, jonka matkailija maksaa majoittuessaan tai vieraillessaan tietyssä kohteessa. Verokertymästä toivotaan rahoitusta esimerkiksi paikallisiin palveluihin – asioita, jotka hyödyttävät sekä matkailijoita että paikallisia. Lapin Yrittäjät (yrittajat.fi/lappi) seuraa valmistelua tiiviisti ja varmistaa, että yrittäjien ääni kuuluu päätöksenteossa.

Rovaniemeläinen majoitus- ja ravintola-alan yrittäjä Tuulia Repo pitää matkailuveroa järkevänä ajatuksena, jos varat kohdennetaan oikein.

“Keräyksen on oltava käytännöllinen ja tasapuolinen, ja kaikkien asianomaisten on osallistuttava talkoisiin,” Repo sanoo.

Hänen mukaansa verotuloilla voitaisiin tukea esimerkiksi alueellista terveydenhuoltoa ja infraa, mikä hyödyttäisi sekä matkailijoita että paikallisia ja tukisi matkailun kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Voiko matkailuvero heikentää Lapin houkuttelevuutta?

Yrittäjä Tommi Lappalainen suhtautuu matkailijamaksuun varovaisen positiivisesti. Hänen mukaansa matkailijat ovat tottuneet maksuihin maailmalla, mutta Suomessa tilanne on toinen: ala on jo naapurimaita kovemmin verotettu. Siksi maksun on oltava kohtuullinen ja kohdistuttava suoraan alueelle.

“Maksun pitää olla maltillinen ja hyödyttää aluetta, muuten se heikentää kilpailukykyä,” Lappalainen painottaa.

Lappalaisen luotsaama perheyritys Visit Inari – Safaris & Accommodations on kasvanut 1980-luvun yhden hengen ohjelmapalvelusta yli 60 työntekijän täyden palvelun taloksi. Yritys tarjoaa ympärivuotisesti majoitus-, aktiviteetti-, ravintola- ja kuljetuspalveluita Inarissa ja Ivalossa – ja tietää, miten tärkeää on säilyttää Lapin houkuttelevuus kansainvälisillä markkinoilla.

Kun matkailuvero suunnitellaan oikein, se voi olla eduksi sekä matkailijoille, paikallisille että yrityksille. Lappalainen korostaa, että varojen käyttö on ratkaisevaa: niiden on tuettava alueen infraa, palveluja ja turvallisuutta, ei valtion kassaa. Näin matkailusta hyötyvät myös ne asukkaat, jotka eivät suoraan toimi matkailun parissa.

“Matkailijat näkevät oman panoksensa alueen kehittämiseen, ja yrittäjillä säilyy halu investoida kestävään toimintaan,” Lappalainen sanoo.

Kiireellinen aikataulu herättää huolta

Matkailualalla kauppaa tehdään jopa 1–2 vuotta etupainotteisesti, joten äkkinäiset muutokset veroihin ja maksuihin aiheuttavat helposti haasteita sopimuksiin, hinnoitteluun ja asiakasviestintään. Lappalaisen mukaan viime vuosien veromuutokset ovat osoittaneet, että ennakoitavuus on elintärkeää palvelutuottajille ja yrittäjille.

Hän korostaa, että jos uusi maksu aiotaan ottaa käyttöön jo ensi vuonna, perusasiat on lyötävä lukkoon ajoissa: maksun suuruus, keräysmekanismi, varojen käyttöperiaatteet sekä selkeä viestintä matkailijoille ja toimijoille. Ilman näitä kokonaisuus jää epäselväksi ja riski kustannusten valumisesta elinkeinon harteille kasvaa.

Matkailualalla kauppaa tehdään jopa 1–2 vuotta etupainotteisesti, joten äkkinäiset muutokset veroihin ja maksuihin aiheuttavat helposti haasteita sopimuksiin, hinnoitteluun ja asiakasviestintään.

Kilpailukyky koetuksella 

Siitä, kuka mahdollisen matkailuveron kerää, ei ole vielä varmuutta. Jos veron kerääminen osoittautuu yrittäjien tehtäväksi, sen hallinnollista taakkaa ei saa tehdä raskaaksi. Yrittäjillä on jo ennestään paljon velvoitteita, eikä veron tarkoitus ole hidastaa yritysten kasvua. Lapin Yrittäjät toimii sen puolesta, että mahdollinen veromalli on oikeudenmukainen, käytännöllinen ja hyödyttää aluetta.

Sekä Lappalainen että Repo painottavat tarvetta pitkäjänteisille ja kestäviltä pohjilta tehdyille päätöksille. Lappalaisen mukaan päättäjien on kuunneltava elinkeinoa ja vältettävä sudenkuopat erityisesti veron määrittämisessä, keräämisessä ja varojen käytössä. 

Hän muistuttaa myös, että Suomen matkailu on jo nyt kovan verotuksen piirissä, mikä tekee kilpailukyvystä haavoittuvan. Siksi maksun pitää olla kohtuullinen ja varojen kohdentua suoraan sille alueelle, josta ne kerätään: reitteihin, virkistysalueisiin, infraan ja turvallisuuteen – hyödyttämään sekä paikallisia että matkailijoita.

“Nyt on aika tunnustaa matkailun merkitys elinkeinona ja vientiteollisuuden osana,” Lappalainen kiteyttää.

Repo korostaa käytännön toteutusta: keräysmekanismin pitää olla tasapuolinen ja helppo kaikille toimijoille. Näin varmistetaan, että kaikki osallistuvat ja että järjestelmä tukee matkailun kestävyyttä pitkällä aikavälillä.

Lapin Matkailuelinkeinon Liitto: ”Uusien verojen sijaan tulisi hyödyntää matkailun nykyistä verokertymää kestävyyden edistämiseksi”

Kysyimme Lapin Matkailuelinkeinon Liiton (LME) toiminnanjohtaja Nina Forsellilta, miten liitto suhtautuu matkailuveron mahdolliseen käyttöönottoon Lapissa. 

Miten LME suhtautuu matkailuveron käyttöönottoon Lapissa juuri nyt?

LME suhtautuu kriittisesti matkailijaveron käyttöönottoon. Se nostaisi matkailupalveluiden verotusta entisestään, vaikka niitä verotetaan jo nyt hyvin tiukasti verrattuna muihin EU-maihin. Maat, jotka hyötyvät eniten matkailusta, verottavat matkailua kokonaisuutena vähemmän kuin Suomi, vaikka niissä olisi käytössä matkailijavero. 

Suomessa yleistä arvonlisäveroa on nostettu 25,5 prosenttiin, mikä on EU maiden toiseksi korkein. Majoituspalveluiden, henkilökuljetusten ja liikuntapalveluiden arvonlisävero on noussut 10 prosentista 13,5 prosenttiin. Matkailu on ainoa vientiala, joka maksaa arvonlisäveroa. Arvonlisäveron lisäksi matkailuyritykset maksavat yhteisöveroa ja kiinteistöveroa sekä useita muita veroja. Matkailu työvoimaintensiivisenä alana kerryttää myös merkittävästi työntekijöiden tuloveroa. Matkailuun kohdistuvan verotuksen ja kustannusten nousu heikentää Suomen matkailun kilpailukykyä äärimmäisen kilpailluilla kansainvälisillä markkinoilla. Kilpailukykyä ei tule heikentää kasvattamalla verotaakkaa.

Pidämme tärkeänä, että alueellisesta matkailijaverosta tehdään perusteellinen selvitys eikä kokeilua käynnistetä liian herkästi. Lyhytkestoinenkin epäonnistunut kokeilu voisi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa kilpailuedellytyksille.

Lapin kauppakamari on tehnyt selvityksen Lapin matkailun verotulovaikutuksista. Lapissa matkailusta saatavia verotuloja kertyi vuonna 2023 yhteensä 293 miljoonaa euroa. Laskelmassa huomioitiin palkka-, yhteisö- ja arvonlisäverot. Tämän laskelman ulkopuolelle jäivät vielä esimerkiksi kiinteistöverot ja pääomatuloverot. Uusien verojen luomisen sijaan pidämme tärkeänä tarkastella, miten matkailun jo nyt tuomaa verokertymää voitaisiin käyttää matkailun kestävyyden edistämiseksi niin kuntien, valtion kuin muiden toimijoiden toimenpiteissä.

Toinen merkittävä ongelma on, ettei veroja voida nykyisen verolainsäädännön puitteissa kohdentaa tiettyyn käyttötarkoitukseen. Tällöin ei olisi mahdollista varmistaa, että veroja käytettäisiin juuri matkailun kestävyyden edistämiseksi, vaikka se on veron asettamisen tavoite.

Mitkä ovat suurimmat hyödyt tai haasteet pk-yrittäjille?

Suuri haaste pk-yrittäjille olisi hintakilpailun vääristyminen sekä suhteessa muihin kansainvälisiin matkakohteisiin, että eri kunnissa sijaitsevien yritysten kesken. Kilpailu voisi vääristyä myös eri majoitusmuotojen välillä, jos veroa ei saataisi kattamaan myös kaikkea rekisteröimätöntä majoitusta raportoinnin ja valvonnan haasteiden takia. Hinnan korotukset vaikuttavat sekä kotimaisten, että ulkomaisten matkailijoiden matkakohteiden valintaan.

Haasteena olisi myös hallinnollisen taakan kasvaminen uuden veron keräämisessä, raportoinnissa ja edelleen tilittämisessä.

Mihin tuotto tulisi ensisijaisesti kohdentaa, jotta se tukee kestävää kasvua?

Matkailun kestävyyttä edistetään monilla erilaisilla toimenpiteillä, joita tekevät kuntien lisäksi valtio ja valtion laitokset, matkailun alueorganisaatiot, matkailuyritykset ja monet muut toimijat. Uuden matkailijaveron ja matkailuun kohdistuvan verotaakan kiristämisen sijaan pidämme tärkeänä tarkastella, miten matkailun jo nyt kerryttämää verokertymää voitaisiin käyttää tehokkaammin matkailun kestävyyden edistämiseen.

Jotain muuta, mitä haluat sanoa?

Pidämme tärkeänä, että alueellisesta matkailijaverosta tehdään perusteellinen selvitys eikä kokeilua käynnistetä liian herkästi. Lyhytkestoinenkin epäonnistunut kokeilu voisi aiheuttaa pitkäaikaista haittaa kilpailuedellytyksille.