Irtisanomiskynnys alenee – Yrittäjät: ”Rohkaisee pk-yrityksiä työllistämään”

Jatkossa irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy.

Hallitus antoi torstaina eduskunnalle esityksen henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseksi. Jatkossa irtisanomiseen riittäisi asiallinen syy. Esityksen tavoitteena on madaltaa työllistämisen kynnystä ja riskiä.

– Irtisanomiskynnyksen alentaminen on tärkeä uudistus. Se rohkaisee pk-yrityksiä työllistämään, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.

Hallituksen esityksen mukaan työntekijän henkilöön liittyvä irtisanomisperuste täyttyisi nykyistä helpommin. Syyn ei tarvitsisi olla enää asiallinen ja painava. Suomen Yrittäjät pitää uudistusta tärkeänä.

– Suomessa on korkea henkilöperusteinen irtisanomissuoja. Sääntelyn keventäminen parantaa erityisesti pk-yritysten mahdollisuutta työntekijöiden palkkaamiseen ja tuo aktiivisuutta työmarkkinoille. Muutos on ehdottoman tervetullut, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Irtisanomiskynnyksen alentamisen tavoitteena on madaltaa työllistämisriskiä erityisesti pienissä yrityksissä. Muutoksen vaikutus nähdään oikeuskäytännössä myöhemmin. 

Säännös uudistuu kokonaisuudessaan

Henkilöperusteista irtisanomista koskeva säännös uudistetaan kokonaan, eikä kyse ole pelkästään painava-sanan poistamisesta. Esityksen mukaan sääntelyssä avattaisiin tarkemmin myös sitä, mitä asioita irtisanomisperustetta arvioitaessa on otettava huomioon.

– Esityksessä on paljon muutoksia, jotka vaikuttavat irtisanomiskynnyksen juridiseen arviointiin. Säännöksen sanamuotoon tehtyjen muutosten lisäksi tällaisia sisältyy kokonaisarviota koskevaan sääntelyyn sekä muun työn tarjoamisvelvollisuuteen, johtava asiantuntija Albert Mäkelä Suomen Yrittäjistä sanoo.

Muun työn tarjoamisvelvollisuus rajattaisiin esityksellä koskemaan vain tilanteita, joissa työntekijän työntekoedellytykset ovat muuttuneet työsuhteen aikana.

Alisuoriutuminen säilyy perusteena

Alisuoriutumisen kirjaamisella lakiin tavoiteltiin nykytilan selkiyttämistä, mutta se jätettiin pois lopullisesta esityksestä.

– Alisuoriutumista on pidetty oikeuskäytännössä nykyisinkin mahdollisena irtisanomisperusteena, eikä tätä ole tarkoitus muuttaa. Kun yleinen irtisanomiskynnys laskee, myös alisuoriutumistilanteissa sovelletaan jatkossa helpommin täyttyviä arviointikriteerejä, Mäkelä sanoo.

Jatkovalmistelussa esityksestä poistettiin varoituskäytäntöä koskevat muutokset, joten nykyinen käytäntö säilyy ennallaan. Ministeriön aiemmassa luonnoksessa ehdotettiin, että irtisanominen olisi jatkossa ollut mahdollista myös silloin, kun työntekijä toimii moitittavasti eri tavalla kuin aiemmassa varoituksessa on kuvattu.

– Varoitusta koskevat muutokset olisivat tarpeen. Eduskunta voi vielä korjata esitystä tältä osin, Mäkelä sanoo.

Syksyllä hallituksen odotetaan antavan eduskunnalle myös muita yrittäjiä koskevia työelämän uudistusesityksiä.

Yksi näistä on työsopimuslain muuttaminen, joka helpottaa määräaikaisten työsopimusten solmimista ja lyhentää lomautusilmoitusaikaa. Myös takaisinottovelvollisuutta ollaan väljentämässä.

Työministeri: Suomesta ei tule villiä länttä

Työministeri Matias Marttinen (kok) kommentoi hallituksen esitystä tuoreeltaan torstaina järjestetyssä tiedotustilaisuudessa.

– Pienemmät yritykset ovat kokeneet irtisanomisen korkean kynnyksen esteenä työllistämiselle. Lakimuutoksen tavoitteena on löytää parempi tasapaino työntekijöiden vahvan turvan osalta ja toisaalta sen osalta, että suomalaisilla yrityksillä olisi jatkossa enemmän mahdollisuuksia ja rohkeutta palkata lisää työntekijöitä. Käsittääkseni olemme löytäneet hyvän tasapainon näiden kahden tekijän osalta. Haemme tasapainoa, jotta myös pienemmät yrittäjät uskaltaisivat lähteä palkkaamaan työntekijöitä.

Marttinen korosti, että valtaosa uusista työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

– Siksi lainsäädännön muutoksilla on merkittävä vaikutus pk-yritysten näkökulmasta siinä, voivatko ne tarjota lisää työtä ja investoida Suomeen. Tämän lakiesityksen vaikutukset kohdistuvat ennen kaikkea pk-yrityskenttään.

Jatkossa irtisanomiseen riittää asiallinen syy. Työntekijän uudelleensijoitusvelvollisuus rajataan ainoastaan tilanteisiin, joissa työntekijän työnteon edellytykset ovat heikentyneet sairauden tai vamman vuoksi.

– On tärkeä muistaa, että Suomesta ei tule lainmuutoksen myötä villiä länttä, vaan jatkossakin suomalaisten työntekijöiden turva säilyy vahvana. Irtisanomista ei saa tehdä mielivaltaisin tai syrjivin syin, vaan siihen täytyy olla lakiin perustuva asiallinen syy. Esimerkiksi varoituskäytäntö säilyy aiemman lainsäädännön mukaisena.

Hallitus esittää, että lakimuutos astuu voimaan vuoden 2026 alusta. Marttisen mukaan lakimuutos tulee aikaan, jolloin taloudessa on nähtävissä lupaavia merkkejä.

– Näemme tällä hetkellä ensimmäisiä positiivisia signaaleja Suomen talouden kehityksessä, myös työllisten määrän kasvussa.