Näihin asioihin lappilaiset yrittäjät toivovat muutosta – Miten maakunnan yrittäjillä menisi vielä paremmin?

Lapissa yrittäminen on vahvalla pohjalla, mutta monen asian suhteen kaivataan muutosta. Maakunnan yrittäjät tuntevat alueensa parhaiten, ja siksi kysyimme heiltä, missä olisi kehittämisen paikka ja mitä pitäisi muuttaa, jotta Lapissa yrittäminen olisi entistä sujuvampaa ja kannattavampaa.

Näitä kysyimme:

Kerro yrityksestäsi, milloin yritys on perustettu?
Miten kuvailisit yrityksen tämänhetkistä tilannetta?
Miten lappilaisilla yrityksillä voisi mennä paremmin, ja miten täällä olisi parempi yrittää?

“Yritysten perustaminen kaatuu rahoitukseen”

Jari Lindell, Jatitrans oy, Rovaniemi

Olen toiminut useamman vuoden monialayrittäjänä; teen muun muassa autokorjaamotöitä, ja uusimpana juttuna perustimme äskettäin kalastusfirman ja ostimme paikallisen ravintolatoiminnan. Olen perustanut osakeyhtiön viisi vuotta sitten, enkä enää vaihtaisi yrittäjyyttä palkkatöihin. Yrityksessä menee ihan hyvin. Palveluille on kysyntää ja ostamamme ravintola oli jo valmiiksi toimiva liiketoiminta, jota on ollut hyvä lähteä kehittämään. Tarkoituksena on tehdä myös matkailun parissa töitä, mutta en halua laskea sen varaan kokonaan. Hyvillä mielin uskallan kuitenkin lähteä uusiin aluevaltauksiin.

Rahoituksen saaminen Lapissa on todella hankalaa. Tunnen monia, jotka haluaisivat alkaa yrittäjäksi tai tietävät eläköityvän yrittäjän, jonka liiketoimintaa olisi kiinnostusta jatkaa, mutta suunnitelma kaatuu rahaan. Meilläkin oli vaikea saada rahoitusta uuden yrityksen ostoon, vaikka meillä oli tarkat laskelmat ja näytöt kannattavuudesta. Tiedän joidenkin ravintola-alan yrittäjien päätyneen siihen, että on helpompaa etsiä toiminnalle sijoittajia Euroopasta. Lisähaasteena Lapissa on etenkin pienillä paikkakunnilla kateutta, mikä vaikeuttaa yhteistyötä. Ei olisi keneltäkään pois, jos yhteistyötä tehtäisiin järkevästi, päin vastoin. Kalastusala on kuitenkin osoittautunut positiiviseksi poikkeukseksi, sillä siellä en ole tuntenut astuvani kenenkään varpaille ja apua on aina ollut saatavilla.

Jotta lappilaiset yritykset menestyisivät, niitä ei saisi pitää itsestäänselvyytenä. Kaikkien tulisi muistaa käyttää paikallisia palveluja, jos haluaa niiden säilyvän paikkakunnalla.

“Olisi töitä nuorille tekijöille, mutta palkkaus ei onnistu”

Unto Friman, Kolari

Minulla on vuonna 1986 perustettu sähköurakointiliike Ylläksellä. Yrityksen tilanne on hyvä, sillä töitä olisi tarjolla enemmän kuin ehdimme tekemään.

Harmillinen ongelma ainakin tällä alueella on matkailupainotteisuudesta johtuva epätasaisuus, jonka vuoksi en itse voi palkata lisää työvoimaa. Matkailurakentaminen luo alalle tuulisuutta, ja kaipaisinkin enemmän esimerkiksi tehdas- tai kaivosteollisuutta, joka toisi vakautta ja tasaista asiakasvirtaa. On nurinkurinen tilanne, että maakunnassa on paljon vailla töitä nuoria, joita en voi palkata näin nopearytmisiin ja epätasaisesti jakautuviin töihin. Tämän vuoksi nuoret karkaavat sitten etelään. Minulla on kokemusta myös matkailupuolesta, joten näen että täällä liikenneinfrassa on ongelmia: tarvittaisiin paremmat liikenneyhteydet ja esimerkiksi halvemmat lentoliput, sillä tällä hetkellä liiketaloudellisista syistä turisti päätyy pääsiäiseksi Alpeille Suomen matkan sijaan.

“Pohjoinen kärsii eteläkeskeisyydestä”

Lauri Poikela, Merilapin Auto oy, Tornio

Olen toiminut autokauppiaana Torniossa lähes 30 vuotta. Yrityksen tilanne on vaikea, sillä koko autoteollisuus on juuri nyt erityisesti sähköistymisen vuoksi suurimmassa ja nopeimmin tapahtuvassa murroksessa, mitä se on koskaan ollut minun aikanani.

Lappi kärsii pitkään politiikassa vallinneesta eteläkeskeisyydestä, jonka tulokset näemme nyt. Pohjoista ei arvosteta, vaikka se tunnetaankin. Maaseudut ovat autioituneet ja työ- ja opiskelupaikat on keskitetty suuriin kaupunkeihin. Maaseutua ei tueta tarpeeksi esimerkiksi järkevillä veroratkaisuilla kuten muissa maissa. Sivuun jättäminen hukkaa valtavasti kansallisomaisuutta ja potentiaalia, kun annamme tilojen ja paikkojen autioituja ja ränsistyä. Tähän toivoisi sidosryhmissä ja päättäjinä olevilta puuttumista. Kovalla työllä täällä menestyy ja Lapissa kyllä osataan puhaltaa yhteen hiileen, kun vain vastakkainasettelu etelän kanssa vähenisi.

“Yrittäjien näkökulmaa tarvittaisiin kunta- ja aluestrategioihin”

Jaakko Pelimanni, Tornion Majoitus ja Tilavuokraus oy, Tornio

Olen osakkaana ja toimitusjohtajana melko tuoreessa on majoitusyrityksessä. Yritys perustettiin tammikuussa 2024 ja toiminta päästiin aloittamaan kesäkuussa. Ennen tätä yritystoimintaa meillä oli puolisoni kanssa viitisen vuotta matkailuyritys Tornion maaseudulla. Tämä yritys ei kannattanut, joten haimme sen itse konkurssiin keväällä 2025.

Matkailu on herkkä laji. Olemme nyt toimineet Tornion keskusta-alueella reilun puolitoista vuotta, emmekä ole saaneet toistaiseksi itsellemme muuta kuin kovaa työtä ja jännitystä. Tällä hetkellä tiedämme kuitenkin, mitkä kuukaudet myyvät, hinnoittelun perusteet sekä asiakasprofiilimme.

Lappilaisten yrittäjien menestyminen on monijakoista. Rovaniemi, Ylä-Lappi, tunturikeskukset, Ylitornio ja muutamat muut yksittäiset kunnat ovat hyvin nousussa. Meri-Lapissa matkailu ja sen kehittäminen on ollut hidasta. Yrittäjät ovat yrittäneet ja kehittäneet itse, jokainen omissa poteroissaan omilla resursseillaan. Tämä alue mielletään liikaa pelkäksi teollisuusalueeksi myös päätöksenteossa. Se on kapeakatseista, sillä teollisuuskin tarvitsee matkailuyrityksiä ja majoituskapasiteettia.

Olen mukana paikallispolitiikassa, eikä siellä ole juurikaan tehty valtuustoaloitteita eikä myöskään päätöksiä matkailuun liittyen. Kaupunkistrategiaa päivitetään juuri ja mukana kulkee myös matkailu. Nähtäväksi jää, miten strategia saadaan jalkautettua. Yrittäjien tulisi pystyä vaikuttamaan paremmin päätöksentekoon ja valmisteluihin, kuten kaavoituksiin ja samalla myös kaupunki-, kunta- ja aluestrategioihin, jotta yrittäjien näkökulma, myös muilta aloilta kuin matkailusta, tulisi voimakkaammin esille. Tulisi myös laajemmin oivaltaa, miten yritysverkosto keskenään toimii ja kuinka on strategisesti hyväksi, että on yrityksiä, jotka luovat elinvoimaa ja verotuloja. Lappilaisten yrittäjien tulisi myös olla enemmän yhteistyössä keskenään, jotta tukisimme toinen toistamme. Ketjuttamiseen tulisi hakea oppia sieltä missä se toimii; olisi hyvä tietää, että tuo toinen yrittäjä on erikoistunut tuohon ja toinen hoitaa taas noita asioita sekä sopia työnjaosta ja erikoistumisesta. Jos jollakin on kansainvälisiä yhteyksiä, voitaisiin yhdessä sopia, millä hinnalla niitä voisi joku toinenkin hyödyntää. Kaikkia aloja hyödyttäisi se, että yhteydet tuottaisivat alueelle virtaa ja asiakkaita.

Suuret yritykset toki pärjäävät, mutta muutaman henkilön yrityksissä on matkailualalla orpo olo. Pidemmän päälle minulla ei ole halua harrastaa yrittämistä pelkästään rakkaudesta lajiin. Olen kuitenkin positiivisin mielin tästä uudehkosta yrityksestä, koska katastrofikuukausia lukuun ottamatta näyttää hyvältä. Kokeilemme juuri nyt maksettua markkinointia ja katsomme, tuottaisiko se asiakkaita myös heikoille jaksoille.

“Yrityskulttuuri on muuttunut”

Jukka Lintelä, Prolin oy, Rovaniemi

Perustin palvelutuotantoyritykseni korona-ajan alussa vuonna 2020, se oli sisulla tai tyhmyydellä tehty päätös aloittaa vaikeana aikana. Teemme isoille panimoille hyllytyksiä kauppoihin sekä tapahtumatuotantoa ja tuotepromootiota.

Yrityksellä menee kohtuullisen hyvin, kaikkihan on suhteellista, eikä yrittäjä koskaan myönnä olevansa tyytyväinen. Yritys on kuitenkin kasvanut tasaisesti, vaikkakin varsinaisen kasvuhalukkuuden sijaan elämme tilanteiden mukaan.

Osaavien työntekijöiden saanti on Lapissa vaikeutunut vuosi vuodelta. Opiskelijat olisivat yksi ratkaisu tilapäisen työvoiman tarpeeseen, mutta nykyään heidän palkkaamisensa on aiempaa hankalampaa, kun opintotuki säätelee tiukat rajat, paljonko opiskelija voi tienata. Työllistämisen suurin este on tällä hetkellä myös tunturikeskuksissa ja Rovaniemellä hintataso, joka nousee työntekijöille ja opiskelijoille liian korkeaksi. Myös yrityskulttuuri on vähän muuttunut sen lähes 30 vuoden aikana, jonka olen ollut alalla. Ennen kykenin luottamaan ihmisten sanaan ja tekemiseen paremmin, nykyään ei ole ihan samanlaista. Nyt Lappi on kapenevassa myös melko turistivetoiseksi, ja joidenkin paikkakuntien pelastuksena on kaivos. Työntekijöiden asuntopula on iso ongelma, ja ihmettelen, eikö siihen löytyisi jotain järkevää ratkaisua, kun töitä ja työttömiä on paljon.

“Enemmän kanssakäymistä, avoimuutta ja esilletuloa”

Kari Hietala, Uksein Rakennus oy, Tornio

Olen yrittäjänä kymmenen vuotta sitten perustetussa piha- ja viherrakennusyrityksessä. Meillä on vakaa ja tasainen tilanne, ja teemme sen verran töitä kuin ehdimme nykyisillä resursseilla. Tarkoituksenamme ei ole kasvattaa muttei myöskään pienentää toimintaa, sillä nyt saavutettu asiakaskunta on hyvä ja tasainen. Välissä meillä oli enemmänkin työntekijöitä, mutta nyt teemme töitä aika lailla kahdella henkilöllä.

Verkostoitumiseen panostaminen olisi tärkeää, sillä ainakaan tällä alalla sitä ei juuri ole. Olisi hienoa, jos olisi tiedossa enemmän kumppaneita, joiden kanssa voi tarpeen tullen tehdä urakoita yhdessä. Toinen asia on se, että emme juuri saa toimeksiantoja kunnallisilta toimijoilta, vaan teemme töitä lähinnä yksityisille. Yhteydenpito kaupunkiin on turhan vähäistä, vaikka toki itsekin pitäisi olla siinä aktiivisempi. Kanssakäymistä, avoimuutta ja esilletuloa kaivattaisiin joka suunnalla.

“Joukkovoimaa pitäisi hyödyntää esimerkiksi markkinoinnissa”

Kate Suopajärvi, Arctic Cherry Events oy, Rovaniemi

Minulla on tapahtuma-alan yritys. Olen perustanut toiminimen 2016, ja viimeiset kaksi vuotta yritys on ollut osakeyhtiö. Teen juontoja, esiintymisiä ja virkistyspäiviä sekä hyvinvointipalveluina äänimalja- ja rumpurentoutuksia.

Toiminta on käynnistynyt vähän hitaasti. Pohjoisessa tapahtuma-ala on haastava, sillä ihmiset eivät välttämättä tiedä palveluista, löydä niitä tai ole valmiita maksamaan niistä. Usein juontajaksi valitaan joku yrityksen omista työntekijöistä eikä tunnisteta ammattimaisen juontajan vaikutusta tapahtuman kulkuun ja tunnelmaan. Teen perinteisemmän tapahtumatuotannon lisäksi kuluttajapuolelle seremoniamestarin töitä, mutta Lapissa tällainen palvelu on melko tuntematonta.

Verkostoitumistilaisuuksia tarvittaisiin Lappiin enemmän. Yhteistyötä tulisi tehdä rohkeammin ja hyödyntää joukkovoimaa esimerkiksi yhteisessä markkinoinnissa. Ylipäänsä palveluja tulisi enemmän ostaa toisilta yrittäjiltä ja näin kannattaa toisiamme, vaikka se ei aina olisikaan edullisin vaihtoehto.

“Paikallisia vahvuuksia pitäisi tuoda omalla tavalla esille”

Heli Alatalo, Soma Adventures, Kittilä

Perustin yritykseni vuonna 2013 Kittilässä. Nykyisin toimin aputoiminimellä Soma Adventures, jossa tarjoamme autenttisia ja elämyksellisiä ohjelmapalveluita.

Yrityksen tämänhetkinen tilanne on erittäin hyvä. Olen saaneet kaiken toimimaan pelkällä tulorahoituksella, ja olemme vahvassa kasvussa. Suurin haaste juuri nyt on toiminnan hallittu kasvu. Kysyntä on kasvanut nopeammin kuin osasin odottaa, joten tasapainoilen sen kanssa, että laatu ja aitous säilyvät samalla, kun toimintaa kehitetään ja laajennetaan. Lisäksi sesonkiluonteisuus tuo omat haasteensa. Toisaalta nämä haasteet ovat myös mahdollisuuksia kasvaa ja löytää entistä kestävämpiä toimintatapoja. Toinen erittäin suuri käytännön haaste on lokaatiollemme johtava huonokuntoinen tie, joka voitti juuri Suomen surkeimman kylätien tittelin. Tie on todella huonokuntoinen ja asettaa kulkijat aidosti vaaraan.

Uskon, että lappilaisilla yrityksillä voisi mennä entistä paremmin, jos panostaisimme vahvemmin yhteistyöhön, verkostoitumiseen ja paikallisten vahvuuksien esiin tuomiseen. On tärkeää, että jokainen tekee asioita aidosti omalla tavallaan – ei niin, että kaikki tarjoavat samaa, mikä sattuu toimimaan toisella, vaan että yrittäjä tuo rohkeasti esiin oman persoonallisen lisänsä. Vain siten voi erottua massasta ja luoda jotakin merkityksellistä, ja vain siten toiminta voi olla kestävää.

Meillä Lapissa on valtavasti osaamista, tarinoita ja aitoutta, jotka kiinnostavat niin kotimaisia kuin kansainvälisiäkin matkailijoita, kunhan ne osataan kertoa ja elää todeksi oikealla tavalla, aidosti sydämestä. Lisäksi olisi tärkeää kehittää ympärivuotista ja kestävää matkailua, jotta alueen elinvoima ei olisi niin voimakkaasti sesonkien varassa. Samalla on kuitenkin muistettava, että esimerkiksi talvikauden jälkeen tarvitaan myös aikaa palautua, jotta tekeminen säilyy laadukkaana ja inspiroivana. Lopulta menestys Lapissa syntyy paikallisen työn ja resurssien arvostamisesta eli siitä, että pienet toimijat tekevät yhteistyötä ja tukevat toisiaan. Yhdessä voimme rakentaa entistä vahvempaa ja elinvoimaisempaa Lappia.