Pk-yritysbarometri: Isojen kriisien jälkeen suhdannenäkymät ovat tasaantuneet
Vuoden 2023 toinen pk-yritysbarometri kertoo, että mikro- ja pk-yrittäjien suhdanneodotukset ovat neutraaleja. Valtaosa arvioi oman yrityksen tilanteen säilyvän ennallaan. Positiiviseksi suhdanneodotukset ovat kääntyneet palvelualoilla, joista etenkin ravitsemistoiminnan tilanne on voimakkaasti parantunut.
Lappilaisissa yrityksissä on voimakkaiden muutosten jälkeen pitkästä aikaa rauhalliset näkymät ja yritykset arvioivat oman tilanteensa säilyvän ennallaan. Kaikkien palvelualojen yritysten suhdanneodotukset ovat sen sijaan positiivisia. Myös teollisuudessa ja kaupan alalla näkymät ovat huomattavasti alkuvuotta myönteisemmät, mutta pysyvät edelleen negatiivisen puolella.
– Toimialoista palvelualoilla on selkästi positiiviset odotukset, muilla toimialoilla näkymät ovat neutraaleja, Lapin Yrittäjien toimitusjohtaja Ella-Noora Kauppinen toteaa.
Palvelualoista parhaimmaksi tilanteen arvioivat ravitsemistoiminnan yritykset, joiden näkymät olivat vuosi sitten kaikkein heikoimmat. Teollisuuden ja kaupan alan yrityksissä heikkoja näkymiä on vähemmän kuin alkuvuonna. Suurin osa näiden alojen yrityksistä arvioi oman tilanteensa pysyvän nyt ennallaan.
– Rakentamisen alalla odotukset ovat koko maan tapaan kaikkein heikoimmat.
Työllistämisodotukset myönteisimmät palvelusektorilla
– Arvio henkilökunnan määrän kehityksestä on Lapissa myönteisempi (saldoluku 6) kuin koko maassa (1) tai Pohjois-Pohjanmaalla (5). Koko aineistosta 15 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan ja 10 % vähenevän seuraavan vuoden aikana, kertoo johtaja Marja Perälä Lapin Ely-keskuksesta.
Toimialoittain tarkasteltuna myönteisimmät näkymät työllisyydessä on palvelusektorilla, jossa 20 % arvioi henkilökunnan määrän kasvavan ja 4 % vähenevän. Heikoimmalta tilanne näyttää rakentamisessa, jossa 22 % yrityksistä arvioi henkilöstön määrän vähenevän ja 78 % pysyvän nykyisellään.
Rahan korkea hinta yleisin syy siihen, ettei rahoitusta ole saanut
Pk-yritysten rahoituksen kysyntä on pysynyt melko ennallaan Lapissa. Yrityksistä 38 %:lla (kevät 2023: 43 %) on ollut tarve hankkia rahoitusta viimeisen 12 kuukauden aikana. Rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Suurin osa rahoituksen tarvinneista yrityksistä on tarvitsemansa rahoituksen saanut.
Ne yrityksistä, jotka eivät ole hakeneet tai saaneet tarvitsemaansa rahoitusta, kertovat kuitenkin, että rahan korkea hinta on yleisin syy miksi rahoitusta ei ole saatu järjestymään.
Kun katsotaan tulevaisuuteen, tarve hakea ulkopuolista rahoitusta on pysynyt samana (24 % yrityksistä).
– Rahoitustarpeen jakautumisessa on positiivista se, että Lapissa yritysten rahoitustarve koskee eniten investointeja ja esimerkiksi kehittämishankkeisiin ja ohjelmisto- ja tietotekniikkalaitteisto investointeihin on tullut selvästi kevään barometria enemmän kysyntää, Finnveran aluepäällikkö Risto Koskiniemi kertoo.
– Vielä ei ole nähty myöskään tavallista poikkeavaa kysyntää kireään taloustilanteeseen liittyvässä käyttöpääomatarpeessa, Koskiniemi toteaa lopuksi.
Vain pieni osa yrityksistä aikoo lisätä tutkimus- ja kehittämistoimintaa
Suomen menestys ja kasvu perustuvat osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille. Tutkimuksella ja kehittämisellä (T&K) tarkoitetaan luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi ja tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin.
Tällä hetkellä tutkimus- ja kehittämistoimintaa harjoittaa 17 % lappilaisista yrityksistä. T&K-toimintaa ulkoistetaan Lapissa koko maan keskiarvoa enemmän: 35 % lappilaisista yrityksistä käyttää tähän ulkoista asiantuntijaa. Vain 10 % yrityksistä aikoo lisätä T&K-toimintaa kuluvana vuonna viime vuoteen verrattuna ja 25 % aikoo hakea julkista tukea T&K-toimintaan seuraavien 12 kuukauden aikana. Kuitenkin huomattava osa eli 37 % yrityksistä ei osaa sanoa aikovatko he lisätä T&K-toimintaa tälle vuodelle viime vuoteen verrattuna.
– Tämä voi johtua siitä, että T&K-toiminnasta, siihen saatavista julkisista tuista ja niiden mahdollisuuksista omassa liiketoiminnassa ei ole riittävästi tietoa yrityskentällä. Innovaatiotoiminnan tarpeet tunnistetaan kuitenkin hyvin ja ne keskittyvät yhteistyö- ja verkosto-osaamiseen. Isoa tarvetta koetaan myös liiketoimintaosaamisen kehittämisessä (41 %) sekä digitalisaatiossa ja datan hyödyntämisessä (40 %), Kauppinen toteaa.
Lisätietoa
