Pk-yritysbarometri: Pk-yritysten näkymät vahvistuvat – Kanta-Hämeessä yritysten kasvuhakuisuus kääntynyt nousuun

Pienten ja keskisuurten yritysten suhdanneodotukset ovat vahvistuneet selvästi viime kevääseen ja vuoden takaiseen verrattuna. Iranin sodasta huolimatta useamman vuosineljänneksen jatkunut talouskasvu ja kohtuullisena pysynyt inflaatio vahvistivat pk-yritysten odotuksia. Tilanne on edelleen haastava kaupan alalla sekä alle viiden henkilön yrityksissä. Myös pk-yritysten maksuvaikeudet ovat lisääntyneet.

Pienten ja keskisuurten yritysten talousnäkymät ovat selvästi aiempaa myönteisemmät, ja useampi ennakoi tilanteen paranevan kuin heikkenevän. Taustalla vaikuttavat odotukset talouden yleisestä elpymisestä, joka riippuu olennaisesti yksityisen kulutuksen vahvistumisesta. Tähän liittyy kuitenkin epävarmuutta. Tilannetta seurataan kuitenkin varovaisen toiveikkain mielin.

Investointihalukkuus edelleen vaatimatonta, työvoimasta pidetään kiinni

Pk-yritysten investointihalukkuus on pysynyt vaatimattomana. Vain teollisuudessa on enemmän investointeja lisääviä yrityksiä kuin niitä, joilla investointien odotetaan vähenevän. Positiivinen signaali on voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten investointiaikeiden voimakas lisääntyminen.

Kohentuneista suhdanneodotuksista huolimatta pk-yritysten rekrytointiaikeet eivät ole juuri lisääntyneet aiempiin barometreihin verrattuna. Pk-yrityksistä 15 prosenttia aikoo lisätä henkilökuntansa määrää, kun 11 prosenttia ennakoi vähentävän. Suurin joukko, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstönsä. 

”Työllisyyden laaja-alaista toipumista joudutaan vielä odottamaan. Pk-yritykset ovat ymmärrettävästi varovaisia palkkaamaan uusia työntekijöitä ennen selvää ja pysyvää kysynnän elpymistä”, sanoo Suomen Yrittäjien johtaja, pääekonomisti Päivi Puonti.

Tullipolitiikka nostanut kustannuksia ja kiristänyt kilpailua

Viimeisen puolentoista vuoden aikana pk-yritysten vientiodotuksia on painanut Yhdysvaltojen tullipolitiikasta johtuva kauppasuhteiden kiristyminen. Hieman yli viidennes pk-yritys raportoi kansainvälisen tullipolitiikan tai muiden kaupan rajoitteiden aiheuttaneen kohonneita kustannuksia. Lisäksi useampi kuin joka kymmenes pk-yritys on kohdannut tullien seurauksena aiempaa kireämpää kilpailua.

”Epävarmuus kansainvälisen kaupan säännöistä kuormittaa yrityksiä. Yritykset tarvitsevat ennakoitavuutta ja mahdollisimman esteetöntä kauppaa, jotta ne uskaltavat investoida ja laajentua kansainvälisille markkinoille”, sanoo Puonti.

Kasvua tutkimus- ja kehittämistoiminnasta

Yritysten menestys ja kasvu perustuvat osaamiselle, uudelle tiedolle ja innovaatioille. Pk-yrityksistä joka neljäs raportoi harjoittavansa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yleisintä se oli teollisuudessa, jossa yrityksistä 42 prosenttia kertoi olevansa aktiivinen T&K-toiminnassa. Kolme prosenttia pk-yrityksistä, joilla ei vielä ole tutkimus- ja kehittämistoimintaa, suunnittelee sen aloittamista seuraavan vuoden aikana.

Kanta-Hämeessä orastavaa kasvua

Vuoden takaiseen verrattuna Kanta-Häme erottuu muusta maasta positiivisesti. Muualla maassa kasvuhakuisuus on kääntynyt vuoden takaisesta hienoiseen laskuun, mutta Kanta-Hämeessä yritysten kasvuhakuisuus on kääntynyt lähes 10% nousuun vuoden takaiseen verrattuna.

”Kanta-Hämeessä pk-yritysten odotukset ovat myönteiset monesta syystä. Rahoituksen saatavuus on parantunut ja pk-yritysten paikallinen toimintaympäristö on kehittynyt yrittäjämyönteisyyden kasvaessa kunnissa ja kaupungeissa. Nyt tarvitaan kiihtyvässä määrin pk-yritysten kasvua ruokkivaa politiikkaa, jotta kasvun odotukset saadaan lunastettua” kommentoi Hämeen Yrittäjien toimitusjohtaja Marko Ahtiainen.  

Rahoitusympäristössä edelleen haasteita, mutta yrityksillä myös tilaisuus käynnistää tärkeitä kasvuinvestointeja

Kanta-Hämeessä kitkaa aiheuttaa edelleen rahoituksen saatavuus. Maakunnan vastaajista 27 prosenttia on tarvinnut ulkopuolista rahoitusta viimeisen vuoden aikana. Rahoitusta hakeneista tai tarvinneista yrityksistä 58 prosenttia ei saanut rahoitusta, mikä on valtakunnan tasoa korkeampi luku. Rahoituksen saatavuutta ovat heikentäneet erityisesti tiukat vakuusvaatimukset, rahoituksen yleinen saatavuus sekä rahoituksen korkea hinta. Maksuvaikeuksista kertoi joka viides yritys Kanta-Hämeessä, mikä on hieman noussut keväästä.

Positiivista on, että Kanta-Hämeessä pk-yritysten rahoituksen kysyntä painottuu edelleen investointeihin. Käyttöpääoman tarve liittyy useammin kireään taloudelliseen tilanteeseen kuin kasvuun tai kansainvälistymiseen, vaikka yli kolmannes kantahämäläisistä yrityksistä ilmoittaa olevansa kasvuhakuinen. Myönteistä kuitenkin on, että valtaosa yrityksistä arvioi, ettei rahoituksen saatavuus tai sen ehdot merkittävästi rajoita mahdollisuuksia vastata kysynnän elpymiseen.

” Yritysten taseet ovat vahvistuneet viime aikoina ja niiden yritysten määrä, joilla ylipäänsä on lainaa, on vähentynyt. Kanta-Hämeessä vain 15 prosenttia vastaajista aikoo hakea ulkopuolista rahoitusta. On hyvä, että epävarmassa toimintaympäristössä yritykset harkitsevat tarkkaan velan ottoa. Toivottavasti kasvuhakuisuus ei kuitenkaan jää kiinni siitä, että kasvetaan pelkän tulorahoituksen avulla. Investointien toteutuminen on tärkeää talouskasvun kannalta, eikä rahoituksen tulisi muodostua niiden esteeksi. Erityisesti pienimpien yritysten mahdollisuudet hyödyntää ulkoista rahoitusta ovat edelleen muita rajallisemmat. Finnveralla on kyky ja halu rahoittaa investointeja ja kasvua”, sanoo Finnveran aluepäällikkö Marjo Seppälä.

Finnveraa vaadittiin aiempaa harvemmin yritysten pankkilainojen takaajaksi. Pankkirahoitusta hakeneista ja saaneista noin joka viides kertoi, että rahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta. Finnveran takaus on edelleen erityisen tärkeä teollisuudessa, jossa 49 prosentilla pk-yrityksistä pankkirahoituksen saaminen edellytti Finnveran takausta. Voimakkaasti kasvuhakuisista yrityksistä 37 prosentilla ilmoitti, että takaus oli rahoituksen saannin edellytys.

Pk-yritysbarometri kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä. Sen julkistavat kaksi kertaa vuodessa Suomen Yrittäjät, Finnvera ja työ- ja elinkeinoministeriö.

Pk-yritysbarometrin kyselyyn vastasi tällä kertaa noin 4 430 yritystä. Vastausaika oli kesäkuun 2026 puolivälistä heinäkuun 2026 puoliväliin.