Talouden käänne näkyy pohjoissavolaisissa pk-yrityksissä – teollisuus porskuttaa vahvasti, palvelusektori on virkistynyt vuoden takaisesta

Yli puolet (53 %) Savon Yrittäjien kesäkuun lopussa tehtyyn jäsenkyselyyn vastanneista pk-yrittäjistä kertoi oman yrityksensä tuloksentekokyvyn ja kannattavuuden vahvistuneen verrattuna vuoden takaiseen. Alkuvuoden aikana liikevaihto on pysynyt vuoden takaisessa tai kasvanut 68 prosentissa yrityksiä. Loppuvuoden osalta yrittäjät ennakoivat liikevaihdon edelleen parantuvan ja yritysten kannattavuus vahvistuu samaan tahtia.

-Kohta varmaan lähdetään torille mutta vielä pitää odottaa hyvän kasvuvauhdin seuraavaa askelta eli investointien käynnistymistä, arvioi Savon Yrittäjien toimitusjohtaja Paula Aikio-Tallgren. -Kokonaisuutena jäsenkysely on linjassa Suomen viimeaikaisten hyvien talousuutisten kanssa ja siksikin uskottavia.

Myönteiset näkymät ovat monen osatekijän summa

Yritysten tulosta vahvistaa se, että kauppa on käynyt paremmin, tilauksia tullut ja osa toimialoista on elpynyt. Yksittäisinä asioina yrittäjät mainitsevat lisätyöt, tuntitöiden kasvun, ajosuoritteiden lisääntymisen. Uusasiakashankinta nousee avoimissa vastauksissa vahvasti esiin. Osa yrityksistä on onnistunut vaihtamaan asiakassegmenttejään kannattavampaan suuntaan ja myös uudet sopimuskumppanit, kilpailijoiden poistuminen markkinoilta ja julkiselle sektorille syntyneet kaupat ovat parantaneet yritysten tuloksia.

Kulujen karsiminen ja tiukempi kulukuuri jatkuvat pk-yrityksissä jo kolmatta vuotta. Joissain yrityksissä tuloksentekokyky on parantunut vaikka liikevaihto on pysynyt ennallaankin, koska kulupuolella on pystytty tekemään säästöjä. Hinnoittelun terävöittäminen ja paremmat katteet tai keskittyminen parempikatteisiin töihin on lisännyt kannattavuutta. Yritykset ovat uskaltaneet siirtää kohonneita kustannuksia hintoihin entistä useammin.

Oppikirjamaista kehittämistyötä on tehty yrityksissä toiminnan selkeyttämisen, henkilöstöjärjestelyiden ja muiden kehittämistoimien lisäksi. Vastauksissa näkyy vahvasti yrittäjien aktiivisuus ja sopeutumiskyky.

-Vaikeissa suhdanteissa yrittäjän ammattitaito, resilienssi ja uusiutumiskyky ovat vähintään yhtä tärkeitä kuin ulkoisen kasvun tekijät. Näihin asioihin pk-yritysten kehittämisohjelmissa tulisi edelleen panostaa, sanoo Paula Aikio-Tallgren.

Palveluissa suurin parannusloikka verrattuna vuoden takaiseen

Palvelusektorin kannattavuusodotukset ovat vahvistuneet kaikkein eniten. Muutos kasvuodotuksissa on peräti 10,4 prosenttiyksikköä.  Viime vuonna noin neljännes odotti kannattavuuden paranevan, mutta tämä vuonna kasvua odottavia on jo 43,5 %. Samalla heikkenemistä odottavien osuus on pienentynyt. Tämä kertoo luottamuksen lisääntymisestä palvelualoilla. Teollisuus on ollut optimistisin toimiala pitkään ja lähes puolet yrityksistä odottaa kannattavuuden edelleen paranevan. Teollisuuden kasvunäkymät ovat 10 prosenttiyksikköä paremmat kuin vuosi sitten

Viime vuonna kauppa oli kannattavuusodotuksiltaan heikoin toimiala. Nyt tilanne on kääntynyt positiivisemmaksi sillä kasvua odottavia (39 %) on enemmän kuin laskua odottavia (32 %). Rakennussektorilla on riskejä edelleen, mutta kyselyn perusteella pahin synkkyys on väistynyt. Heikkenemistä odottavien osuus on laskenut 26,8 prosentista 18,5 prosenttiin.

Investointien käyntiinlähtö ja työllisyyden parantuminen odottavat nurkan takana

Vajaa viidennes kertoi palkkaavansa lisää henkilöstöä loppuvuonna mutta vastaavasti viidennes kertoi vähentävänsä väkeä lomautusten, irtisanomisten tai määräaikaisuuksien päättymisen vuoksi. Maltilliset investoinnit (13 prosenttia vastaajista) loppuvuoden aikana kohdistuvat mm. yritysten tekoälyohjelmiin ja välttämättömiin kone- ja laiteinvestointeihin.

Näin tutkimus tehtiin –

• Savon Yrittäjien jäsenkysely kesäkuun lopussa
• 203 yrittäjää kaikista Pohjois-Savon kunnista vastasi kyselyyn
• Toimialat: palvelut 54% – teollisuus 15% – kauppa 15% – rakentaminen 13%
• Yritysten asiakkaat: kuluttajat 64% – B-to-B 59% – julkinen sektori 30%
• Yrityksistä työnantajayrityksiä oli 62% vastaajista ja yksinyrittäjiä 38%
• Vastaajista 66% oli miehiä, 34% naisia