YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.

JÄSEN, oletko jo ladannut Yrittäjät-sovelluksen puhelimeesi? Lataa sovellus Androidille tai Applelle.

Joakim Parkkonen yhtiökumppaneineen vetää kolmea eri ravintolaa. Aika on haasteellinen: työvoimapuolella kilvoitellaan osaajista ja kustannuspuolella tukkureista ja raaka-ainetoimittajista. Kuva: Antti Kemppainen

Työllisyysaste paranee, työvoimapula hiertää

Useimmat Hämeen Yrittäjien kohtaamat yrittäjät ja työnantajat toistavat samaa mantraa: osaajia on hankala, jopa mahdoton löytää tällä hetkellä. Eniten työvoimapulaa koetaan erityisesti sote-toimialoilla, hotelli-ravintola-aloilla, rakentamisessa ja metalliteollisuudessa.

Ravintola-alalla tilanne paranee, mutta kustannukset karkaavat

JJ Resta Team Oy:n Joakim Parkkonen vetää ravintolaryppäässä useampaa eri yksikköä: fine dining -tyyppinen Ravinteli Vintti, bistroravintola Uoma, urbaanihenkinen Puisto Brgr ja lisäksi keikkaluontoisesti liikkuva keittiö Topbox. Vakituisia työntekijöitä on tällä hetkellä 16.
– Ennen koronaa alalla oli paljon enemmän tekijöitä, jotka tekivät ansionsa pelkästään keikkatuloilla. Nyt halutaan vakituisempi paikka tai on siirrytty muille toimialoille. Meillä on onneksi tilanne nyt huomattavasti parempi.

Osaajista kilvoitellaan ja työntekijän markkinoilla palkkavaatimukset ovat nousseet merkittävästi.
– Ravintola-ala on hektistä työtä ja paluu kiireiseen ympäristöön saattaa olla joillekin vaikeaa. Alalle koulutukseen hakeutuvien määräkin on hiipunut. Haluamme kuitenkin palkata vakinaisia tekijöitä vastuullisesti.

Tukku- ja toimittajasopimuksia kilpailutetaan ahkerammin kuin aikaisemmin. Useat kustannuspaineet ovat mustina pilvinä ilmassa.
– Hieman pelottaa syksyn ja talven kuluttajakäyttäytyminen jo pelkästään sähkölaskujen noustessa. Pienemmätkin elinkustannusten nousut saattavat vaikuttaa ravintolapalvelujen käyttöön.

Wetterhoffille työntekijä Ukrainasta

ädentaitoja ja luovien alojen yrittäjyyttä kehittävän Fredrika Wetterhoff -säätiön toiminnanjohtaja Hillevi Kaarlenkaski kertoo Ukrainan sotaa paenneen Oksanan kimurantista työllistämisprosessista.
–Asumisen, työpaikan ja tyttären koulupaikan järjestäminen oli hankalaa. Työsopimuksen tekoon vaadittiin oleskelulupa, henkilötunnus, verokortti, pankkitili ja vakituinen osoite. Suomalainen henkilötunnus piti hakea Digi- ja väestötietovirastosta Tampereelta, edellyttäen henkilökohtaista käyntiä.

Kun henkilötunnus oli saatu, päästiin tilaamaan verokortti. Sen jälkeen päästiin pankkiin hoitamaan tiliasia. Nykymaailmassa palkka- ja muutkaan raha-asiat eivät onnistu ilman tiliä ja pankkikorttia.
– SPR:n ja Migrin tuki ladataan viranomaisilta omalle maksukortille, mihin ei voida palkkoja tai vapaaehtoisia avustuksia maksaa.

Seuraava askel oli asunnon järjestäminen. Kaupungin asuntoihin sotaa paossa oleville eivät ovet auenneet ja vastaanottokeskuksista kulkeminen töihin olisi ollut hankalaa.
– Eräs ystävällinen rouva otti facebookin kautta yhteyttä ja tarjosi vaatimatonta, remonttia vaativaa asumusta edullisesti. Sijainti oli hyvä. Äiti ja tytär olivat haltioissaan uudesta kodista.

Kaarlenkaski toivoo, että viranomaisilla olisi ”paketti” – missä olisi ohjeet ja vähemmän byrokraattinen step-by-step-palveluohjaus, miten työnantajan pitäisi toimia.
– En moiti ketään toimijaa. Toivottavasti tämä opettaa koronan ohella kaikkia varautumaan paremmin kriiseihin, mainitsee Kaarlenkaski.

Tämä artikkeli on lyhennelmä Hämeen Yrityssanomissa 4/2022 julkaistusta artikkelista. Lue koko juttu ja lehti tästä: