Väännetään rautalangasta: Mitä tapahtuu kun työ- ja elinkeinopalvelut siirretään kuntien vastuulle 1.1.2025 alkaen?
Suomen eduskunta hyväksyi lakiesityksen TE-palvelujen uudistuksesta 1.3.2023. Pääosa nykyisin TE-toimiston vastuulla olevista henkilöasiakas-, työnantaja- ja yrityspalveluista siirtyy kunnille ja alueille vuoden 2025 alusta lähtien.
Miksi TE-palvelut siirretään kunnille?
Kunnallisella tasolla palvelut voidaan tuoda lähemmäksi asiakasta. Kun työllisyyspalvelut, koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat monitoimijaverkostona saman järjestäjän vastuulla, voidaan madaltaa työllistymisen kynnystä ja vaikuttaa positiivisesti uravalintoihin. Samalla halutaan tuoda TE-palvelut tutummaksi etenkin pienemmille työnantajayrittäjille.
Kunnat voivat halutessaan muodostaa omia työllisyysalueita. Työ- ja elinkeinoministeriölle esitettiin lokakuussa 2023, että Hämeenlinna, Hattula, Forssa, Jokioinen, Tammela, Ypäjä ja Humppila muodostaisivat yhden työllisyysalueen.
Kunnille luodaan sataprosenttisella valtionosuudella rahoitusmalli, joka kannustaa niitä kehittämään toimintaansa. Työttömyysjaksoja lyhentävä kunta hyötyy taloudellisesti, kun kuntalainen työllistyy.
Uudistuksessa huomioidaan myös palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutuminen ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut turvataan.
- TE-palvelujen siirto kuntiin ja alueille tuo palvelut lähemmäksi henkilö-ja yritysasiakkaita.
- Oma kunta ja alue tuntee asukkaansa ja paikallisen elinkeinoelämän parhaiten, joten sekä työhakija- että yritysasiakkaat saavat yksilöllisesti räätälöityjä, paikallisiin tarpeisiin sopivia palveluita.
- Työllistyminen tehostuu, kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla.
- Kohtaanto-ongelman ratkaisu on uudistuksen keskiössä yritysten kasvun turvaamiseksi. Kuntien ja alueiden paikallistuntemuksen ansiosta työn ja tekijöiden kohtaaminen tehostuu.
- Uudistuksen yhteydessä varmistetaan, että kaikki saavat palveluja yhdenvertaisesti. Esimerkiksi kielellisten oikeuksien toteutuminen ja heikommassa työmarkkina-asemassa olevien palvelut turvataan.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön TE 2024 -yleisesitys ›
Lue koko TE-Palvelujen esitys työllisyyspalvelujen hyödyistä (pdf) ›
Yhteiskunnalliset hyödyt:
Vahvistetaan kestävällä tavalla kasvua ja hyvinvointia Suomessa. TE-palvelujen uudistuksella on laskettu saavutettavan 7 000–10 000 lisätyöllistä.
Seudulliset hyödyt:
Uudistuksen keskiössä on nk. kannustava rahoitusmalli. Se tarkoittaa, että kunnilla on jatkossa suurempi vastuu työllisyydenhoidon kustannuksista. Vastaavasti työttömyysjaksoja lyhentävä kunta hyötyy taloudellisesti, kun kuntalainen työllistyy. Rahoitusvastuun kasvu kompensoidaan kuntakohtaisesti peruspalvelujen valtionosuuden lisäyksellä eli kunnille osoitetaan 100 prosentin valtionosuus.
Kannustimet toimivat myös kuntien ja alueiden välillä, joten ne edistävät työvoiman alueellista liikkuvuutta. Kunta voi tietyin edellytyksin muodostaa yhteistoiminta-alueen muiden kuntien kanssa.
Hämeenlinna mukana kuntakokeilussa
Hämeenlinnan kaupunki osallistuu työllisyyden kuntakokeiluun 1.3.2021–31.12.2024. Kokeilun aikana tietyt valtion TE-toiminnot siirtyvät kuntien tehtäviksi. Kokeilun aikana työnhakija ilmoittautuu normaalisti TE-toimistoon, joka ohjaa kuntakokeilun piiriin kuuluvat asiakkaat kunnan asiakkaiksi.
- työttömät työnhakijat, työllistettynä olevat ja työllistymistä edistävissä palveluissa olevat, joilla ei ole oikeutta ansiopäivärahaan.
- kaikki alle 30-vuotiaat riippumatta siitä, saavatko he työmarkkinatukea, työttömyyspäivärahan peruspäivärahaa vai ansiopäivärahaa.
- kaikki vieraskieliset ja maahanmuuttajat iästä ja työttömyyteensä liittyvästä etuudesta riippumatta.
Työvoiman kysyntä heittelee toimialoittain
Hämeenlinnalainen Eezy-henkilöstöpalveluyrittäjä Silja Syrjälä kertoo, ettei ole vielä tässä vaiheessa tarkoin selvillä siitä, mitä palvelu-uudistus konkreettisesti tarkoittaa. Hän pitää nykyistä palvelutasoakin varsin läheisenä.
– Olemme julkaisseet hakemuksia TE-palvelujen verkkosivuilla ja jonkin verran olemme osallistuneet yhteisiin tapahtumiin, mutta henkilökohtaisempia erityispalveluja emme ole juuri käyttäneet. Koen toki uudistuksen tavoitteet myönteisenä. Näemme tulokset sitten, kun se konkreettisesti tapahtuu.
Syrjälä kertoo, että tällä hetkellä kaivataan työvoimaa teknologia- ja puolustusteollisuuteen. Vuosi sitten koronan seurauksena ravintola-ala kärsi pahasta työvoimapulasta. Tilanne on tasoittunut, mutta silti hyviä tekijöitä kysytään edelleen.
– Varmasti Ukrainan sodalla ja muilla jännitteillä on oma roolinsa puolustusteollisuuden kysynnässä. Ravintola-alan nousua sekoitti loppuvuodesta se, että taloudellisista syistä moni yritys perui esimerkiksi pikkujoulutilaisuuksia.
Rakennusalan vaikeudet ovat yleisesti tiedossa ja se näkyy vahvana työvoimakatona. Tämä vaikuttaa koko talouselämän investointiketjuihin vahvasti. 25 vuoden henkilöstöpalvelualan kokemuksella Syrjälä vakuuttaa, että kautta kaikkien taantumienkin, hyvistä tekijöistä on aina puutetta.
– Maailmantilanteet heittelevät suhdanteita ja aina tulee uusia nousuja. Samoin toimialoittain – yhden toimialan hiipuessa joku toinen toimiala vetää enemmän. Työt eivät koskaan lopu, vakuuttaa Syrjälä.
