Yli neljännes pk-yrityksistä tehnyt paikallisia sopimuksia – ”Kulttuurin rakentuminen vie vuosia”

27 prosenttia työehtosopimusta noudattavista, työllistävistä pk-yrityksistä on tehnyt vähintään yhden paikallisen sopimuksen viimeisen vuoden aikana, kertoo tuore Yrittäjägallup. Lisäksi lähes viidennes (18 prosenttia) Yrittäjägallupiin vastanneiden pk-yritysten edustajista sanoo, että paikalliselle sopimiselle olisi tarvetta, vaikka sellaista ei ole tehty.

– Tulokset kertovat, että tällä vaalikaudella tehdyt paikallisen sopimisen lainsäädäntömuutokset ovat olleet tarpeen, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo. 

Vuonna 2025 voimaan astunut lainsäädäntö poisti paikallisen sopimisen kiellot. Aiemmin kiellot estivät järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä sopimasta työehtosopimuksen sallimista joustoista paikallisesti. 

– Paikallisen sopimisen kulttuurin rakentuminen vie vuosia. Tällä hetkellä sopiminen on liiaksi riippuvaista työehtosopimuksista. Jos työehtosopimuksiin ei saada riittävästi liikkumatilaa, yritykset ovat kädettömiä, vaikka tarve paikalliselle sopimiselle olisi suuri, Rytkönen-Sandberg sanoo. 

Tulokset perustuvat 649:n vähintään kahden hengen yrityksen vastauksiin Yrittäjägallupissa. 

Toimialoilla suuria eroja

Paikallisia sopimuksia on tehty erityisen paljon kaupan ja rakentamisen aloilla. Teollisuudessa koetaan useimmin, että sopimukselle olisi tarve, mutta sitä ei ole syntynyt. 

Työehtosopimuksen mahdollistamia joustoja hyödyntää ainakin jonkin verran 42 prosenttia työehtosopimusta noudattavista yrityksistä. 

Yleissitovaa työehtosopimusta noudattavista yrityksistä kolme prosenttia kertoo hyödyntäneensä joustoja laajasti ja 37 prosenttia vähintään jonkin verran. Pk-yritykset, joissa noudatetaan työehtosopimusta, eivät ole kovin tyytyväisiä nykyisiin mahdollisuuksiin: 38 prosenttia pitää joustoja riittävinä, 32 prosenttia ei. Tyytymättömyys korostuu teollisuudessa ja rakentamisessa. 

– Yritykset kokevat, että työehtosopimuksissa ei ole riittävästi liikkumatilaa. Tämä näkyy tuloksissa selvästi. Tuloksista näkyy myös se, että monet työehtosopimukset ovat tulkinnanvaraisia, eivätkä mahdolliset joustomahdollisuudet käy niistä riittävän selkeästi ilmi.

Laajempaa poikkeamista

Paikallisen sopimisen vaikutukset ovat yritysten näkökulmasta pääosin myönteisiä.  

– Paikallinen sopiminen hyödyttää sekä yritystä että työntekijöitä. Siksi sen edellytyksiä kannattaa vahvistaa, Rytkönen-Sandberg sanoo

Yli puolet vastaajista kuitenkin kertovat, että lainsäädäntömuutokset itsessään eivät ole vaikuttaneet merkittävästi yrityksen toimintaan. 

– Uudistuksia pitää jatkaa seuraavalla vaalikaudella siten, että yrityksillä on mahdollisuus sopia laajemmin myös työehtosopimuksista poiketen. Paikallisen sopimisen laajentaminen ei ole pikajuoksu vaan maraton. Nyt tehtyjen lainsäädäntömuutosten läpi vieminen kesti vuosikymmeniä.

Yrittäjägallupin toteutti Verian Suomen Yrittäjien toimeksiannosta 2.–9. helmikuuta. Siihen vastasi 1 185 pk-yrityksen edustajaa, joista vähintään kahden hengen yrityksiä oli 649. Tulosten luottamusväli on kokonaistulosten osalta 2,8 prosenttiyksikköä suuntaansa. Tuloksiin voi tutustua tarkemmin tästä.