YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Yrittäjä, tunnetko nämä erilaiset tavat nuorten työllistämiseen?
Kun nuorille annetaan mahdollisuus kartuttaa osaamistaan ja kokemustaan, varmistetaan samalla, että yrityksillä on tulevaisuudessakin käytössään monipuolista ja ajantasaista osaamista.
Nuorisotyöttömyyden tilanne on hälyttävällä tasolla. Nuorilla on vaikeuksia varsinkin ensimmäisen oman alan työpaikan saamisessa. Meistä jokainen on aloittanut jostain.
EK, Suomen yrittäjät, Keskuskauppakamari, Perheyritysten liitto ja työ- ja elinkeinoministeriö haluavat rohkaista kynnelle kykeneviä yrityksiä tarjoamaan nuorille työmahdollisuuksia. Olemme koonneet tälle sivulle tietoa erilaista tavoista nuorten työllistämiseen. Kaikki työmahdollisuudet ovat nuorille tärkeitä – oli kyse sitten viikon työelämään tutustumisesta tai ensimmäisestä vakituisesta oman alan työpaikasta.
Työmahdollisuuksien tarjoaminen nuorille on yrityksille investointi tulevaisuuteen
Yritysten kasvu perustuu osaavaan työvoimaan, ja tulevaisuudessa kasvun esteeksi voi nousta osaajapula, jos nuoria ei saada mukaan työelämään ajoissa. Useilla toimialoilla on jo nyt nähtävissä merkkejä siitä, että sopivia työntekijöitä on vaikea löytää. Siksi nuorten työllistäminen ei ole pelkästään yksilön tai yhteiskunnan etu, vaan myös yritysten elinvoiman ja kilpailukyvyn kannalta ratkaisevaa. Samalla yritys ja toimiala tulevat tutuiksi nuorille.
Kun nuorille annetaan mahdollisuus kartuttaa osaamistaan ja kokemustaan, varmistetaan samalla, että yrityksillä on tulevaisuudessakin käytössään monipuolista ja ajantasaista osaamista. Näin rakennetaan kasvun kestäviä perustuksia, sillä hyvä kello kuuluu kauas – ja osaajat pysyvät siellä, missä heitä arvostetaan ja kehitetään.
Tunnetko nämä erilaiset tavat nuorten työllistämiseen?
TET-harjoittelu
Työelämään tutustuminen (TET) kuuluu peruskoulun opetussuunnitelmaan ja järjestetään yleensä 8. ja 9. luokilla viikon jaksoina. Tavoitteena on kehittää nuorten työelämävalmiuksia ja auttaa jatko-opintojen valinnassa. Oppilas ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa, ja ennen jaksoa laaditaan sopimus työnantajan ja oppilaan välillä. Jakson päätteeksi työnantaja antaa todistuksen, jota oppilas voi käyttää myöhemmin työnhaussa.
Lisätietoja: tet.fi/tyonantajalle/
Tutustu työelämään ja tienaa –harjoittelu
Tutustu työelämään ja tienaa kesätyö eli TTT on työnantajaliittoon kuuluvien yritysten käytössä oleva kesätyömalli, jossa tarjotaan nuorelle kahden viikon mittainen kesätyökokemus. TTT on suunnattu vuoden aikana 14-vuotta täyttäville ja sitä vanhemmille alaikäisille, jotka eivät opiskele ammattiin. Aloilla, joilla TTT on käytössä, on sovittu kiinteä palkkio tutustu työelämään ja tienaa -harjoitteluista.
Lisätietoja: Oman toimialan työnantajaliitto
Kesätyöt
Kesätyö on tyypillisesti määräaikainen työsuhde, jonka kestosta ja muista ehdoista sovitaan työsopimuksella. Työnantajan on tärkeää varmistaa, että työaika ja -tehtävät ovat nuoren iän ja kehitystason mukaisia. Monet kunnat tarjoavat esimerkiksi kesätyöseteleitä tai muuta tukea kesätyöntekijöiden palkkaamiseen.
Ammatillisen koulutuksen koulutussopimus
Koulutussopimuksessa ammatillisen koulutuksen opiskelija ei ole työsuhteessa eikä saa palkkaa. Sopimus tehdään kirjallisesti yksilöllisesti jokaista tutkinnon osaa varten koulutuksen järjestäjän ja työpaikan välillä, ja siitä tiedotetaan opiskelijalle. Työpaikalla on velvollisuus seurata opiskelijan osaamista, ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimiin sekä raportoida edistymisestä koulutuksen järjestäjälle.
Ammatillisen koulutuksen oppisopimus
Oppisopimuskoulutuksessa osaaminen hankitaan pääosin työpaikalla, ja tarvittaessa opintoja täydennetään muualla. Opiskelija solmii määräaikaisen työsopimuksen, on päätoiminen työntekijä ja saa palkkaa. Työnantajalle voidaan maksaa koulutuksen järjestäjän toimesta koulutuskorvausta sovitusti. Oppisopimus voidaan tehdä koko tutkinnon tai sen osan ajaksi.
Lisätietoja ammatillisen koulutuksen oppi- ja koulutussopimuksista: https://okm.fi/tyoelamassa-oppiminen
Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen työharjoittelut
Korkeakouluissa on erilaisia tutkintoon kuuluvia pakollisia ja vapaaehtoisia harjoitteluja. Korkeakouluharjoittelut voivat olla palkattomia tai palkallisia ja niiden laajuudet vaihtelevat. Harjoitteluista tehdään harjoittelusopimus, jossa määritellään harjoittelun kesto ja tavoitteet sekä harjoittelijan tehtävät ja mahdolliset korvaukset. Palkallisista harjoitteluista tehdään määräaikainen työsopimus. Lisäksi korkeakouluopiskelijoiden kanssa on mahdollista sopia lopputyötoimeksiannoista.
Lisätietoja korkeakouluharjoitteluista saa korkeakouluilta
Nuorten työllistymisseteli
Vuoden 2026 alusta lähtien käyttöön on tulossa uusi nuorten työllistymisseteli, joka on suunnattu vähintään kuusi kuukautta työttömänä olleen nuoren rekrytoimiseen yksityisille työmarkkinoille. Seteliä haetaan omalta työllisuusalueelta, jonka arvioinnin perusteella jaettavan nuorten työllistymissetelin on tarkoitus kattaa 50 % palkkakuluista korkeintaan kuuden kuukauden ajalta.
Lisätietoja: https://tem.fi/nuorten-tyollistymisseteli