Yrittäjät haluaa muutosta työterveyshuoltoon – ”Nykymallilla ei voida jatkaa”

Nykyinen työterveyshuollon järjestelmä ei Suomen Yrittäjien mukaan toimi riittävän hyvin.

Suomen Yrittäjät esittää työterveyshuoltolain uudistamista vastaamaan paremmin pk-yritysten tarpeisiin, madaltamaan työllistämisen kynnystä ja avaamaan mahdollisuuksia pienille sote-yrittäjille.

– Hyvä työnantaja huolehtii työntekijöiden terveydenhuollosta ja hyvinvoinnista. Nykyinen järjestelmä on kuitenkin kallis ja monien työnantajayrittäjien mielestä hyödytön, johtaja Atte Rytkönen-Sandberg Suomen Yrittäjistä sanoo.

Työterveyshuoltoon on laajaa tyytymättömyyttä yrittäjien keskuudessa. Huolta aiheuttavat muun muassa kohonnut hintataso, kilpailun vähyys, laskutuksen läpinäkymättömyys ja palveluiden saatavuuden vaihtelu alueittain. Nykysäätely takaa Yrittäjien mukaan asiakkaita palveluntuottajille, vaikka palvelu ei vastaisi tarpeita.

– Nykymallilla ei voida jatkaa. Tarvitaan muutos, joka mahdollistaa asiakaslähtöisen kehittämisen ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimisen työyhteisön lähtökohdista käsin, Rytkönen-Sandberg sanoo.

Yrittäjät ehdottaakin, että työterveyshuoltolaista poistetaan työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto. Lisäksi sääntelyä tulisi Yrittäjien mukaan kehittää siten, että työterveyspalveluita voisi jatkossa ostaa osakokonaisuuksina myös tuottajilta, jotka eivät tarjoa koko palvelupakettia.

– Tämä avaisi markkinaa pienille sote-yrityksille ja lisäisi monimuotoisuutta palvelukentässä, työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén Suomen Yrittäjistä toteaa.

Laskutukseen läpinäkyvyyttä

Peräti 57 prosenttia työnantajayrityksistä ei Yrittäjägallupin mukaan ole tyytyväisiä siihen, miten työnantaja voi arvioida työterveyspalveluiden laskutuksen oikeellisuutta. Yrittäjien mukaan palveluntuottajat on velvoitettava noudattamaan tietosuojavaltuutetun ohjeistusta, jotta työnantajalla on mahdollisuus arvioida laskutuksen oikeellisuus.

– Laskutuksen läpinäkyvyys on puutteellista. Työnantajalla pitää olla oikeus ymmärtää, mistä hän maksaa ja miksi sekä myös vaikuttaa kustannuksiin, sanoo Hellstén sanoo.

Uudistamistyön käynnistämiseksi Suomen Yrittäjät esittää selvitystä työturvallisuus- ja työterveyshuoltolainsäädännöstä, jotta päällekkäisiä velvoitteita voidaan keventää ilman, että henkilöstön turvallisuus heikkenee.

Yrittäjät julkisti perjantaina työterveysohjelman, jonka Suomen Yrittäjien hallitus hyväksyi aiemmin syksyllä.

Lue myös Näin yrittäjät kertovat työterveyshuollon ongelmista

Yrittäjien ehdotukset

Tätä Yrittäjät esittää:

Kartoitetaan ja kevennetään velvoitteita: Tehdään selvitys työturvallisuus- ja työterveyshuoltolainsäädännöstä, jossa tunnistetaan työnantajalle aiheutuvat päällekkäiset velvoitteet. Arvioidaan mahdollisuuksia yhdistää tai keventää niitä ilman, että henkilöstön työturvallisuus heikkenee. Selvityksessä huomioidaan myös terveydensuojeluun liittyvä lainsäädäntö sekä ennaltaehkäisevien palveluiden rooli osana kokonaisuutta.
Lisätään laskutuksen läpinäkyvyyttä: Työterveyshuollon palveluntuottajat on velvoitettava noudattamaan tietosuojavaltuutetun ohjeistusta, jotta työnantajalla on tosiasiallinen mahdollisuus arvioida laskutuksen sopimuksenmukaisuus ja oikeellisuus.
Uudistetaan palvelumalli ja puretaan velvoite: Suomen Yrittäjät esittää, että työnantajan lakisääteinen velvollisuus järjestää työterveyshuolto poistetaan. Lisäksi sääntelyä on uudistettava siten, että palveluita voi ostaa osakokonaisuuksina myös sellaisilta tuottajilta, jotka eivät tarjoa koko palvelupakettia.

Tämän takia Yrittäjät esittää muutosta:

Työnantajalla on varsin laaja velvoite huolehtia työntekijän hyvinvoinnista ja terveydestä työturvallisuuslain perusteella. Päällekkäistä sääntelyä on tarkoituksenmukaista purkaa.
Työterveyshuollon toimivuutta ja työterveyshuoltopalveluiden markkinaa on parannettava. On lisättävä työnantajien vapautta ja työpaikkojen mahdollisuuksia päättää, miten heidän työyhteisössään huolehditaan työntekijöistä ja keitä ammattilaisia käytetään.
Muutos toisi mahdollisuuksia pienille sote-yrityksille. Osakokonaisuuksien ostaminen avaa ovia uusille toimijoille ja lisää kilpailua.
Työnantajayrittäjyys helpottuu. Muutokset tukevat yrittäjiä, jotka aikovat työllistää.
Nykyjärjestelmä ei tarjoa riittävää läpinäkyvyyttä ja vaikuttavuutta kustannuksiin.
Kilpailu on rajallista, mikä nostaa hintoja.
Palvelu ei vastaa pk-yritysten tarpeisiin. Jopa puolet ei koe saavansa siitä hyötyä.
Esitys tukee norminpurkua. Tavoitteena on keventää sääntelyä ja parantaa erityisesti pienten sote-toimijoiden ja työnantajayritysten toimintaedellytyksiä.

Näin yrittäjät kertoivat

Yrittäjämediat kysyi keväällä 2025 yrittäjiltä heidän kokemuksiaan työterveyshuollosta. Muun muassa näin yrittäjät vastasivat:
1. ”Pk-yrityksenä meillä on käytössä lakisääteinen työterveyshuolto, jonka pitämisestä maksamme kuukausittain kiinteitä maksuja. Kiinteiden maksujen lisäksi satunnaisesti laskulla on myös muita oletettavasti lakisääteisyyden perusteella maksettavia hoitokuluja. Laskun maksaja ei voi kuitenkaan mitenkään varmistaa, kuuluuko kustannus oikeasti lakisääteisesti korvattaviin kuluihin, milloin kustannus on syntynyt tai onko kustannus edes omasta työntekijästä.”

2. ”Laskun liitteeksi ei laiteta enää listaa, kuka palveluita on käyttänyt vaan liitteeksi liitetään luettelo yrityksen työntekijöistä. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa laskun maksaja ei mitenkään voi tarkistaa, että kyseisiä palveluita on todellisuudessa käytetty tai että työntekijä on käyttänyt tarkoituksenmukaisia palveluita. Tästä syystä olen vakavasti harkinnut, että muutan työterveyshuoltosopimuksen minimitasolle.”

3. ”Olen taistellut X:n kanssa viimeisestä laskusta jo reilut kaksi vuotta. En ole saanut mielestäni riittävää selvitystä, mistä lasku muodostuu ja kuka on käyttänyt mitä palveluita. Laskua on pyöritelty perintätoimistoissa, ja olen riitauttanut laskun oikeellisuuden.”

4. ”Laskun maksajalla ei ole mitään mahdollisuutta tietää, maksaako oikeista asioista. Ymmärrän, että työntekijän terveystiedot eivät ole julkisia mutta jokin ratkaisu tähänkin pitää löytyä.”

5. ”Meillä on käytössä suppein sopimus koskien työterveyshuollon palveluita. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi lääkäripalvelut on siinä rajattu pois. Työterveyshoitajalla on kuitenkin mahdollisuus ohjata työntekijöitä tarvittaessa lääkärille, laboratorioon, fysioterapeutille, kuulotutkimuksiin jne. Tätä mahdollisuutta työterveyshuollon edustajat tuntuvat käyttävät systemaattisesti hyväksi. Näistä käynneistä emme saa mitään tietoa. Puutteellisten tietojen takia meidän on käytännössä mahdotonta tarkistaa laskuja tai valvoa laskutusta.”

6. ”Terveydenhoitajan kanssa sovimme, että uuden työntekijän työhöntulotarkastus tehdään vasta kun koeaika päättyy ja näemme, jääkö hän palvelukseemme. Työhöntulotarkastus tehtiin heti toisena kuukautena, meille tuli vain lasku tiedoksi. Samoin tämä työntekijä oli käynyt muissa laboratoriokokeissa ja lääkärillä, vaikka meidän työterveyteemme tämä palvelu ei kuulunut. Laskun saatuani minulle tietysti sanottiin, että ei voida kertoa, kuka on käynyt, vaan minun pitäisi itse kysyä työntekijöiltä. Työsuhde kyseisen työntekijän kanssa purettiin koeaikana.”

7. ”Olen nyt ohjeistanut henkilökuntaamme ilmoittamaan aina minulle, kun menevät/käyttävät työterveyshuollon palveluja. Se on ainoa tapa tällä hetkellä, miten voimme tarkastaa laskut.”

8. ”Yksi ongelma työterveyden ja terveysturvavakuutusten kanssa on, että terveyspalveluita tuottava yritys laskuttaa yritykseltä kuluja, jotka kuuluisivat vakuutukseen (yrityksen ottama terveysturva). Näitä on lähes mahdoton yrityksessä valvoa, koska eihän yritykseen tule tietoa, kuka on käynyt minkäkin asian takia lääkärissä. Sitten jos tieto työnantajalla asiasta on, niin melko usein (monta kertaa vuodessa) paljastuu, että yritystä laskutetaan asioista, jotka kuuluisivat vakuutukseen.”

9. ”Yritykseni vakuutti avaintekijät terveysvakuutuksella. Vakuutusyhtiölle kuuluvia laskuja laskutettiin yritykseltä jatkuvasti. Virheitä oli vaikea korjata, vain jokusen korjasivat. Suurin vaikeus on tuo tietoturva: kun ei mistään tiedä, mitä palvelua työntekijä on käyttänyt, mitä laskutetaan ja mikä kuuluisi vakuutusyhtiölle. Ainoa vaihtoehto, että jokainen tekijä kertoo itse ja jo varatessa vannottaa, että vakuutusyhtiölle lasku.”

10. ”Vaihdoimme työterveytemme palveluntarjoajaa, syynä toimintatavat. Olemme vakuuttaneet koko henkilökuntamme täyden ajan tapaturma- ja sairaskuluvakuutuksella, jossa 20 euron omavastuulla voi käydä missä tahansa lääkärissä hoidattamassa itseään. Sen vuoksi meillä on vain lakisääteinen minimityöterveyssopimus. Meille tuli useamman vuoden laskuja, jossa laskutus poikkesi merkittävästi perusmuotoisesta sopimuksesta. Meitä laskutettiin lukuisista sekä lääkärin että työterveyshoitajan tekemistä toimenpiteistä, jotka olimme erityisesti kieltäneet ja joista jokaisesta olimme aina erikseen yhteydessä. Lukuisista pyynnöistämme huolimatta emme saaneet koskaan vastausta, mitä nämä laskutukset olivat.”

Oletko jo Suomen Yrittäjien jäsen? Lue lisää jäsenyyden eduista ja hyödyistä!