Annammeko EU:n johtaa koulutuspolitiikkaamme?

Euroopan unioniin on hiipinyt salakavala koulutuspoliittinen vallankaappausyritys. Euroopan komissio ja tietyt jäsenmaat ovat hiljalleen ajaneet yhä yhteneväisempää koulutuspolitiikkaa, vaikka se haastaa kansallisia koulutusjärjestelmiämme. EU:lla ei ole koulutuspolitiikassa direktiivioikeutta, mutta viime vuosina olemme nähneet merkittäviä harppauksia koulutuspoliittisissa aloitteissa ja kasvavia panostuksia EU-rahoitettuihin hankkeisiin.

Suunnanmuutoksen kipinä syttyi Ranskan presidentti Macronin vuoden 2017 Sorbonnen puheesta, kun hän elvytti idean eurooppalaisista yliopistoista. Puoli vuotta myöhemmin EU loi eurooppalaisen koulutusalueen ja korkeakouluallianssit, joiden kautta komissio pilotoi uusia aloitteita kuten eurooppalaisia yliopistotutkintoja. Komissio sivuuttaa läheisyysperiaatteen heilutellen EU-rahoitusporkkanaa korkeakoulujen edessä. Korkeakoulujen ei kuitenkaan kannata jäädä allianssien ulkopuolelle tai niillä on riski jäädä jälkeen yleisestä eurooppalaisesta kehityksestä. Unohdammeko yhtenäistämisen ja yhteistyön toiveissa joskus kansallisen etumme?

Kaikki aloitteet eivät sovellu jokaiseen jäsenmaahan. Esimerkkinä voidaan mainita komission hiljattain esittämä harjoittelupaketti, johon kuuluu työlainsäädännöllisesti ongelmallinen harjoitteludirektiivi ja koulutuspoliittisesti haastava harjoittelusuositus. Niissä puututaan toisen ja kolmannen asteen harjoitteluiden reunaehtoihin, jotka kuuluvat Suomessa visusti kansallisen lainsäädännön piiriin. EU-suositusehdotus sellaisenaan aiheuttaisi ongelmia muun muassa oppisopimuskoulutuksen ja alakohtaisten harjoitteluiden järjestelyihin. Toteutuessaan uudet suositukset voivat entisestään lannistaa työnantajien motivaatiota rekrytoida harjoittelijaa tai oppijaa.

Samaan aikaan EU kärsii jaetusta osaajapulasta, jonka ratkaisemiseksi on eittämättä keskusteltava koulutuspolitiikasta sekä osaamisen tunnistamisesta ja tunnustamisesta. Mutta olemmeko valmiita yhtenäistämään koulutusjärjestelmiämme niin, että menetämme hyvät käytänteemme?

Tulevissa EU-vaaleissa on syytä keskustella, missä asioissa toivomme EU:n vaikuttavan ja haluammeko muuttaa sovittua vallanjakoa. Suomen Yrittäjät vaalii rajoja ylittävää yhteistyötä ja osaamisen tunnustamisen helpottamista, mutta emme halua menettää toimivia järjestelmiämme tasapäistämisen nimissä.

Maria Nyroos
Suomen Yrittäjien digi-, innovaatio- ja korkeakoulupolitiikan asiantuntija