Hiiliä ja ihmisiä

Hieman pitkäksi venähtäneen budjettiriihen pääosaa esitti hiili. Viimeiset kiistatkin käytiin hiilidioksidipäästöistä ja keinosta saavuttaa hiilineutraalisuus tavoitellussa ajassa.

Aikatavoite onkin hyvin kunnianhimoinen. EU haluaa saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä, samoin USA. Suomi haluaa saada päästöt ja hiilinielut tasapainoon jo vuoteen 2035 mennessä.

Hiili oli kova sana myös budjetin tiedotustilaisuudessa. Kaikki vakuuttivat tyytyväisyyttään saavutettuun ilmastosopuun.

Vähemmälle jäi pari yrittäjien kannalta tärkeää asiaa. Vaikka talous kasvaa joillain toimialoilla jopa hämmästyttävän kovalla vauhdilla, jatkaa valtio velanottoa ensi vuonna – niin ikään hämmästyttävän kovalla vauhdilla.

Tässä vaiheessa arvioidaan, että velan määrä lisääntyy ensi vuonna 6 900 miljoonalla eurolla ja ensi vuoden lopulla valtiolla onkin velkaa jo 146 miljardia euroa.

Nämä velathan tullaan maksamaan korkojen kanssa juuri sillä työllä, joka tehdään suomalaisissa yrityksissä. Työllisyyttä ja työllistämistä koskevat rakenteelliset uudistukset jäivät kuitenkin tekemättä, sillä ne siirrettiin ensi keväälle, eli siis aluevaalien jälkeiselle ajalle.

Työvoimapulaan on luvassa pientä apua työperäisen maahanmuuton viilauksilla ja opintotuen tulorajojen määräaikaisilla korotuksilla.

Positiivista on myös se, että kotitaloustyötä, hoiva- ja hoitotyötä sekä öljylämmityksestä luopumista koskevaa kotitalousvähennyksen enimmäismäärää korotetaan 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een.