Kesälomien siirto on kasvutoimi, joka vahvistaa työllisyyttä, matkailua ja  elinvoimaa 

Suomessa käydään parhaillaan tärkeää keskustelua koulujen loma-aikojen ajoituksesta. Kyse ei ole vain koulukalenterin teknisestä säätämisestä, vaan laajasti koko yhteiskuntaa koskevasta talous-, työllisyys- ja kilpailukykykysymyksestä.  

Varsinais-Suomen Yrittäjät pitää esitettyä kesälomien siirtoa nykyistä myöhemmäksi perusteltuna ja tarpeellisena uudistuksena, jolla olisi merkittäviä myönteisiä vaikutuksia Suomen talouteen, työmarkkinoihin ja alueelliseen elinvoimaan. 

Varsinais-Suomessa matkailu on keskeinen elinkeino ja sen parissa toimii laaja pk-yrityskenttä, joka kattaa niin ravintolat, majoituksen, ohjelmapalvelut, tapahtumat kuin vähittäiskaupan ja liikenteen. 

Maakunnan matkailutulo on arviolta noin 1,5–1,6 miljardia euroa vuodessa, ja ala työllistää suoraan yli 5000 henkilöä sekä lisäksi välillisesti eri arvioiden mukaan vähintään 7 000 henkilöä. Kyse ei ole marginaalisesta toimialasta, vaan sama rakenne toistuu laajasti ympäri Suomen: matkailu- ja palvelualat ovat vahvasti pk-yritysvetoisia ja riippuvaisia sesonkien täysimääräisestä hyödyntämisestä. 

Siksi on ongelmallista, että Suomen nykyinen koulujen alkamisaikataulu katkaisee kesäsesongin käytännössä yhdessä hetkessä elokuun alussa kun sekä työvoima että kotimainen kysyntä poistuvat markkinoilta yhtä aikaa. Tämä tapahtuu aikana, jolloin kansainvälinen matkailukysyntä on vahvaa elokuun ollessa yksi Euroopan tärkeimmistä lomakuukausista.  

Arvioiden mukaan nykyjärjestelmällä menetämme vuositasolla useilla toimialoilla jopa kuukausien edestä potentiaalista työaikaa ja liikevaihtoa. Kyse ei ole yksittäisestä viikon tai kahden vaikutuksesta, vaan koko loppukesän taloudellisen aktiviteetin jaksottumisesta. 

Kasvua ilman julkisia lisäkustannuksia 

Matkailu-, ravintola- ja palvelualat ovat Suomessa keskeisiä nuorten ensimmäisiä työpaikkoja. Lomien siirtäminen myöhemmäksi mahdollistaisi pidemmät kesätyösuhteet, enemmän työvuoroja ja paremmat mahdollisuudet kartuttaa työkokemusta. Samalla yritysten työvoiman saatavuus paranisi erityisesti loppukesän huippusesongissa. Nyt sesongin katkeaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorten työmahdollisuudet loppukesästä vähenevät juuri silloin, kun käsiparien tarve olisi suurin. 

Kesälomien siirto on harvinainen esimerkki rakenteellisesta uudistuksesta, joka voi vahvistaa talouskasvua ilman merkittäviä julkisia lisäkustannuksia. Kyse on talouden dynamiikan vahvistamisesta tilanteessa, jossa kotimaisen kysynnän ajallinen keskittyminen aiheuttaa tehottomuutta. Pidempi sesonki tarkoittaisi korkeampaa liikevaihtoa matkailu- ja palvelualoille, parempaa kapasiteetin käyttöastetta yrityksissä, lisää työllisyyttä erityisesti nuorille, vahvempia verotuloja kunnille ja valtiolle sekä parempaa investointien kannattavuutta. 

Varsinais-Suomi on yksi Suomen matkailullisesti vahvimmista alueista, jossa yhdistyvät saaristo, merellisyys, kulttuuri, tapahtumat ja Turun seudun vetovoima. Alueen matkailutalous osoittaa selvästi, että kysyntää ja kasvupotentiaalia on olemassa – ongelma ei ole kysynnän määrä, vaan sen ajallinen jakautuminen. 

Varsinais-Suomen Yrittäjät pitää siksi kesälomien siirtoa tarpeellisena kasvutoimena,  keskeisenä ja kriittisenä kilpailukykyä vahvistavana ratkaisuna ja mahdollisuutena parantaa työvoiman saatavuutta ja nuorten työllistymistä sekä keinona vahvistaa maakunnan matkailua, palvelualoja ja alueellista elinvoimaa. Aluejärjestö jätti lausunnon kesälomien siirtoa koskevasta hallituksen muistioluonnoksesta tällä viikolla.

Kun kesäsesonki päättyy koulujen alkamiseen, menetetään samalla merkittävä osa alueen taloudellisesta potentiaalista juuri huippukuukausina. Kysymys ei ole vain lomien ajoituksesta, vaan siitä, miten Suomi kykenee hyödyntämään olemassa olevan kysynnän, työvoiman ja investointien potentiaalin nykyistä tehokkaammin. Kun tavoitteena on talouskasvu ja työllisyys, myös kalenterilla on merkitystä.

JUTTA WIRÉN
toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät