Kolumni: Tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen tarvetta katsotaan Suomi-​lasit päässä

Pohjois-Ruotsista tulee paljon erittäin halpaa ylijäämäsähköä Suomeen. mikä alentaa meillä sähkön hintaa. Tornionjoen yli viime vuonna valmistunut Aurora Line lisäsi toivottua siirtokapasiteettia.

Suomella ei ole tällä hetkellä paineita lisätä merkittävästi esimerkiksi tuulivoiman rakentamista, sillä sähkön kulutus ei ole kasvanut samaan tahtiin tuotannon kanssa.

Tilanne voi kuitenkin muuttua lähivuosina, jos katsotaan Pohjois-Ruotsin vihreän teollisuuden suurhankkeita. Bodenin Stegran terästehdas ja siihen liittyvä vetylaitos tuplaavat sähkönkulutuksen Pohjois-Ruotsissa.

Tämä tarkoittaa sitä, että nykyistä halpaa sähköä ei enää riittäisi jatkossa Suomeen nykyiseen malliin.

Stegran ensimmäisen vaiheen terästuotanto on noin 2,5 miljoonaa tonnia ja kakkosvaiheessa tuotannon pitäisi kaksinkertaistua. Tuolloin puhutaan jopa 20 Twh:n sähkönkulutuksesta. Vertailun vuoksi Suomen suurin sähkönkäyttäjä Outokumpu tarvitsee sähköä vajaat 4 terawattituntia vuodessa.

Stegra ei ole ainoa tulevista sähkönkuluttajista. SSAB, LKAB ja muut pohjoiset kaivosinvestoinnit horjuttavat sähkön tarpeellaan nykyistä Pohjoismaisen sähköverkon tasapainoa. Carunan myyntijohtaja Ilkka Möttönen on julkisuudessa arvioinut, että Pohjois-Ruotsin rakenteilla olevat laitokset imevät Ruotsin oman halvan sähkön pohjoisiin maakuntiin ja Suomessa halvan sähkön tarjonta sen myötä vähenee.

Tosin tällä hetkellä Pohjois-Ruotsin sähköntuotanto on parikymmentä terawattituntia ylijäämäinen, joten akuutista ongelmasta ei ole kysymys. Sähköverkon kapasiteetti sen sijaan on. Sähköverkkojen kapasiteetti on jo nyt siirtänyt muutamien teollisuusinvestointien aloitusta Norrbottenissa.

Viime vuoden lopulla Fertiberia, Lantmännen ja Nordion Energi pysäyttivät lannoitehankkeen Jokkmokissa. Kyse oli vedyn valmistuksesta Jokkmokissa, josta vety olisi siirretty putken kautta Luulajaan jatkojalostusta varten.

Hanke pysäytettiin, sillä tarvittavasta sähkönsiirrosta ei saatu varmuutta.

Tällä hetkellä isot teollisuuslaitokset jonottavat tarvitsemiaan sähkösiirtoyhteyksiään Ruotsin kantaverkko Svenska Kraftnätiltä. Liittymistä on kova kilpailu.

Suomessa tuuli- ja aurinkovoiman rakentamisen tarvetta katsotaan Suomi-lasit päässä maan sisäisenä investointi- ja energiakysymyksenä. Yhteispohjoismaisen sähköverkkojärjestelmän vuoksi katse kannattaa ulottaa länsinaapureihin.

Sähköntuotannon ja -kulutuksen tapahtumat Ruotsissa ja Norjassa heijastuvat vuosien viiveellä tavalla tai toisella myös meille. Ruotsin ja Norjan valtio varautuvat seuraavien vuosien aikana vesivoiman merkittäviin investointeihin ja vanhojen vesivoimaloiden uusimiseen. Kansallista varautumista tämäkin.

Suomen keinoina on arvioida tuulivoima- ja aurinkovoimahankkeiden käynnistämistä jollain viiveellä, vahvistaa kantaverkkoa tulevaisuutta varten ja edesauttaa pienydinvoimaloiden rakentamista. Vesivoimakapasiteetin lisäys ei meillä näytä todennäköiseltä.

Julkaistu Savon Sanomissa 9. elokuuta 2026.