Miljardin euron ongelma vaatii ratkaisuja – yrityslähestymiskiellon edettävä viipymättä 

Kaupan ja palvelualojen yrittäjät ovat jo pitkään kertoneet samasta ongelmasta: häiriökäyttäytyminen, näpistelyt, uhkailu ja jopa väkivalta ovat lisääntyneet yrittäjien arjessa huolestuttavasti. Kyse ei ole enää yksittäisistä tapauksista, vaan ilmiöstä, joka heikentää yrittäjien toimintaedellytyksiä, kasvattaa kustannuksia, kuormittaa henkilöstöä ja vaarantaa henkilöstön ja asiakkaiden turvallisuuden.  

Kaupan liiton mukaan häiriö-, uhka- ja väkivaltatilanteet ovat kaupan alalla jopa kolminkertaistuneet vuodesta 2020. Samalla ongelmat ovat vakavoituneet. Myös poliisin tilastot kertovat samansuuntaisesta kehityksestä. Turun seudulla on viime aikoina nähty myönteisiä merkkejä myymälävarkauksien torjunnassa. Poliisin määrätietoinen työ ja aiempaa tiukempi suhtautuminen toistuviin rikoksiin ovat alkaneet näkyä tilastoissa.  

Kauppiaiden arjessa muutos ei kuitenkaan vielä näy riittävästi. Tavaraa katoaa edelleen, turvallisuusuhat ovat arkipäivää ja varkauksien todellinen laajuus paljastuu usein vasta inventaarioiden yhteydessä. Yrittäjien näkökulmasta tilanne on kestämätön. Kyse ei ole ainoastaan varastetusta tavarasta. Kyse on henkilöstön turvallisuudesta, yrittäjien jaksamisesta ja siitä, millaiseksi kauppojen ja palveluyritysten toimintaympäristö muodostuu tulevaisuudessa.

Kukaan ei saisi joutua pelkäämään väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Ongelman mittaluokkaa kuvaavat myös kustannukset. Kaupan liiton selvityksen mukaan varastetun tavaran arvo on Suomessa vuosittain noin 500 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi kaupat käyttävät toiset 500 miljoonaa euroa erilaisiin turvallisuus- ja valvontatoimiin, joilla varkauksia pyritään ehkäisemään. Kyse on miljardiluokan laskusta, joka lopulta näkyy rehellisten asiakkaiden maksamissa hinnoissa, yritysten kannattavuudessa ja valtion verotulojen vajeena.  
 
Odotettu ja parhaillaan lausuntokierroksella oleva yrityslähestymiskielto olisi konkreettinen ja oikeasuhtainen työkalu tilanteisiin, joissa sama henkilö syyllistyy toistuvasti rikoksiin, häiriökäyttäytymiseen tai henkilöstön uhkailuun. Yritys voisi hakea oikeudelta kieltoa, joka estäisi henkilöä saapumasta tietyn yrityksen tiloihin. Kiellon rikkomisesta seuraisi rangaistus samalla periaatteella kuin henkilökohtaisen lähestymiskiellon rikkomisesta.

Kyse ei ole kenenkään oikeuksien tarpeettomasta rajoittamisesta. Kyse on siitä, että myös yrittäjillä, työntekijöillä ja asiakkailla on oikeus turvalliseen toimintaympäristöön. Yrityslähestymiskielto ei yksin ratkaise kaikkea. Se ei korvaa poliisin työtä, rikosoikeudellisia seuraamuksia eikä ennaltaehkäisevää työtä. Se olisi kuitenkin merkittävä lisä nykyiseen keinovalikoimaan ja selkeä viesti siitä, että yhteiskunta seisoo yrittäjien rinnalla.  
 
Uudistuksen aikataulu on tarpeettomasti venynyt. Hallituksen alkuperäisen tavoitteen mukaan lakiesitys olisi annettu eduskunnalle jo vuoden 2025 aikana, jolloin uusi lainsäädäntö olisi voinut olla voimassa vuoden 2026 alusta lähtien. Yrityslähestymiskieltoa on valmisteltu pitkään, sen tarve on tunnistettu laajasti ja vastaavanlainen järjestelmä on ollut käytössä esimerkiksi Ruotsissa jo useiden vuosien ajan.

Jokainen viivästynyt kuukausi tarkoittaa uusia rikoksia, lisää hävikkiä, lisää kustannuksia ja lisää turvattomuutta yritysten arjessa. Varsinais-Suomen Yrittäjät kannattaa jättämässään lausunnossa tuomioistuimen määräämän yrityskohtaisen pääsykiellon käyttöönottoa ja vaatii, että yrityslähestymiskieltoa koskeva lainsäädäntö viedään viipymättä maaliin ja saatetaan voimaan vielä tämän vaalikauden aikana. Yrittäjät ovat odottaneet uudistusta jo liian pitkään. Yrityslähestymiskielto ei ole vain turvallisuustoimi. Se on viesti siitä, että yhteiskunta arvostaa yrittäjyyttä, turvaa työnteon edellytyksiä ja puuttuu määrätietoisesti toistuvaan rikollisuuteen. 

JUTTA WIRÉN
toimitusjohtaja, Varsinais-Suomen Yrittäjät