Pakkausmuovin poltosta maksettavat ”sakot” tuotekehitykseen?

Moni suomalainen uskoo, että olemme kierrätyksen edelläkävijöitä. Näin ei kuitenkaan ole, ainakaan muovin osalta. Suomi on maksanut vuodesta 2021 alkaen kierrättämättä jääneestä muovipakkausjätteestä ns. omavaramaksua EU:n budjettiin 0,80 €/kg, eli noin 90 miljoonaa euroa vuosittain. Kyseessä ei ole varsinaisesti sakko, vaan Suomen EU-jäsenmaksun osana perittävä maksu.

Suomi on komission käynnistämässä jätedirektiivin mukaisessa varhaisvaroitusmenettelyssä (https://www.eea.europa.eu/publications/many-eu-member-states) siksi, että Suomi jää komission arvion mukaan yhdyskuntajätteen ja muovipakkausjätteen kierrätystavoitteesta (50 % vuodelle 2025). Jos Suomi ei saavuta tavoitetta, komissio saattaa käynnistää rikkomusmenettelyn Suomea vastaan raportointivuoden 2027 jälkeen, mikä saattaa monivaiheisen menettelyn jälkeen johtaa kanteeseen ja EU-tuomioistuimen määräämiin sakkoihin. Suomi ei toki ole ainoana jäämässä tavoitteista, vaan haasteita on useilla jäsenmailla.

Muovipakkausjäte on vaativin kierrätettävä ja kierrätysasteen nostaminen edellyttää panostuksia tekniseen kehitykseen. Eikö olisi järkevää sijoittaa tuo 90 miljoonaa euroa vuodessa tuotekehitykseen ja luoda tehokkaat tekniikat ja prosessit, joilla saisimme pakkausmuovit tehokkaasti hyötykäyttöön sen sijaan, että ne poltetaan sekajätteen joukossa?

Yksityinen ympäristönhuoltoyhtiö pyrkii kasvattamaan liiketoiminnan kannattavuutta jatkuvalla kehittämisellä: lisätään kustannustehokkuutta parhaalla mahdollisella kalustolla ja prosesseilla. Näin ollen parhaat ja hyödyllisimmät keksinnöt syntyvät yksityisten yritysten toiminnassa, joten tuotekehitykseen kohdistettava rahallinen tuki tulee osoittaa yksityiselle sektorille.

Kierrätysteollisuus ry:n vastikään julkaiseman selvityksen mukaan julkisomisteiset yhtiöt jarruttavat kiertotalousmarkkinoiden muodostumista.

”– Jos kuntayhtiöiden toiminta olisi edes ympäristöpoliittiset tavoitteet täyttävää, nykyinen tilanne voisi olla hyväksyttävä, mutta näin ei ole. Suomi on EU:n varoitus- ja sakkomenettelyssä matalan kierrätysasteen takia, kuvailee selvityksen laatija Mikko Alkio Geradin Partnersilta. On välttämätöntä pohtia, ovatko kunnalliset jätehuoltoyhtiöt verovarojen väärinkäyttöä vai välttämättömiä julkisia palveluita?”