Suomella ei ole varaa olla panostamatta yritysten uudistumiseen

Akuutti energiakriisi sekä taustalla herkeämättä jylläävä digitaalinen ja vihreä siirtymä pakottavat yrityksiä uudistumaan. Uudistuminen edellyttää innovaatioita ja niiden laajaa käyttöönottoa. Tarve tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäpanostuksille on ilmeinen myös pk-yrityksissä.

Julkinen tutkimus ja kehittämistoiminnan rahoitus kankeaa tutkitusti liikkeelle yritysten innovaatioinvestointeja. Tätä vipua on käytettävä nykyistä enemmän, kun tavoittelemme korkeampaa ja kestävämpää tuottavuutta.

Tällä hetkellä Suomi tukee yritystensä rohkeaa uudistumista kilpailijamaitaan vähemmän. Edellisen vuosikymmenen aikana yritysrajapinnassa tapahtuvan TKI-toiminnan rahoitusta leikattiin merkittävästi. Tähän on tultava muutos.

Innovaatiopolitiikka myötätuulessa?

Olemme yrittäjäjärjestössä tervehtineet ilolla tällä vaalikaudella toimineen parlamentaarisen TKI-työryhmän työtä, jossa eduskuntapuolueet ovat yksimielisesti sitoutuneet talouden innovaatiointensiteetin kasvattamiseen.

Tavoitteena on edistää julkisten ja yksityisten tutkimus- ja kehittämismenojen kasvua siten, että niiden yhteenlaskettu määrä olisi neljä prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2030 (2,9 %, 2020). Tavoite on kova mutta välttämätön. Suomella ei ole varaa olla panostamatta kestävän kasvun tärkeimpiin lähteisiin.

Tähän perustuen on hallitus valmistellut eduskunnalle esityksen laiksi valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoittamisesta. Laki on mielestämme tarpeellinen. Se auttaisi sitouttamaan maan hallitukset finanssipolitiikan valmistelussa innovaatiorahoituksen lisäämiseen yli vaalikausien.

Sanoista tekoihin

Paraskaan suunnitelma ei toteuta itse itseään. Siksi on huolestuttavaa, että valtion ensi vuoden budjettiin esitetyt menot, jotka tähtäävät yritysten TKI-toiminnan tukemiseen, ovat riittämättömiä suhteessa päättäjien asettamiin tavoitteisiin.

Valtion yrityksille osoittamassa innovaatiorahoituksessa olisi tapahduttava merkittävä positiivinen käänne. Etenkin Business Finlandin rahoitusvaltuuksien taso olisi saatava nousujohteiselle uralle pikimmiten. Tämä loisi varmuutta yritysten investointipäätöksille.

Valmisteilla oleva laaja ja pysyvä tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäverovähennys edistäisi yritysten TKI-investointeja ja on mielestämme erittäin tervetullut. Verokannustin on tärkeätä saattaa voimaan ensi vuoden alusta. Verotuksen tulee kuitenkin olla lisäkeino – ei korvaava keino – vauhditettaessa yritysten TKI-toimintaa. Suorat innovaatiotuet ovat tärkeitä jatkossakin.

Pk-yritysten kehittämiskykyä vahvistettava

On myös muistettava, että TKI-rahoitus on keskeinen muttei ainoa keino elinkeinotoiminnan uudistamiseen. Tukien ja veroinstrumenttien lisäksi on kehitettävä pk-yritysten edellytyksiä systemaattiseen kehittämistoimintaan sekä muualla tuotetun tutkimustiedon ja innovaatioiden hyödyntämiseen.

Valtion onkin panostettava koulutukseen, työurien pidentämiseen, työ- ja opiskeluperäiseen maahanmuuttoon sekä uuden teknologian kokeilumahdollisuuksiin.

Joonas Mikkilä
digi- ja koulutusasioiden päällikkö
Suomen Yrittäjät