Synkkä päivä maailmalle

Helmikuun 24. päivä jää maailman historiaan synkkääkin synkempänä päivänä. Venäjä on hyökännyt Ukrainaan. Räjähdyksistä on raportoitu eri puolilta maata.
 
Hyökkäys on täysin tuomittava ja vailla mieltä. Voi hyvin perustein kysyä, onko Venäjän johtaja Vladimir Putin menettänyt järkensä. Hän kantaa täyden vastuun tilanteesta.
 
Ajatuksemme ovat Ukrainan kansan puolella. Ukrainan kansa kärsii sodasta eniten, mutta sodan laineet lyövät muuallekin, myös meille. Ukraina tarvitsee kaiken mahdollisen tukemme.
 
Maailma on siirtynyt uuden epävarmuuden aikaan. Tästä päivästä voi alkaa uusi jakso maailman historiassa. Mihin se johtaa, sitä emme vielä voi tietää.
 

 
Venäjän toimet askarruttavat myös Suomessa, jonka kohtalona on 1340 kilometriä yhteistä rajaa Venäjän kanssa.
 
Moni miettii, voiko se, mikä tapahtuu Ukrainassa, toteutua myös Suomessa. Miten Suomessa pitäisi varautua siihen, että Venäjän johto haikailee diktaattori Josif Stalinin Neuvostoliittoa ja on valmis mittaviin sotatoimiin tavoitteensa saavuttamiseksi?
 
Suomen asema on tietenkin erilainen ja vahvempi kuin Ukrainan. Olemme EU:n jäsen ja osa yhteistä rahaliittoa.
 
Venäjä ei myöskään tällä hetkellä uhkaa Suomea. Venäjän tähtäin näyttää olevan Ukrainassa, jonka kansan puolella vapaa maailma seisoo. Valko-Venäjä on jo asiallisesti Venäjän miehittämä.
 
On selvää, että Venäjän toiminta vähentää vakautta koko Euroopassa, mikä heikentää Suomenkin turvallisuutta.
 
Suomi ei ole jäsen puolustusliitto Natossa, mutta meillä on tiivis yhteistyö ja asevoimamme on rakennettu yhteensopivaksi Naton kanssa. Lisäksi Suomi ja Ruotsi ovat tiivistäneet viime vuosina puolustusyhteistyötään.
 

 
Kun Venäjällä on röyhkeä, häikäilemätön ja aggressiivinen johto, myös Suomen on valmistauduttava Venäjän uhan kasvuun. Muu olisi vastuutonta.
 
Pitää laittaa oma talous kuntoon ja varautua tuleviin kriiseihin. Ylivelkaantunut talous, jatkuva julkisen talouden alijäämä ja laaja joukko kansaa työvoiman ulkopuolella on huono yhdistelmä. Tarvitaan nopeasti talousreformeja.
 
Pitää varmistaa, että oma puolustus on kunnossa ja siihen panostetaan riittävästi. Suomi on tekemässä viisaasti hävittäjähankinnat mutta onko muu puolustusbudjetti riittävä? Suomella ei ole yhtään varaa laiminlyödä kansallista puolustusta.
 
Kolmanneksi pitää vakavasti miettiä yhdessä Ruotsin kanssa jäsenyyttä Natossa, jonka jäsenyys uskoakseni vahvistaisi Suomen ja Ruotsin turvallisuutta ja toisi meille turvatakuut.
 
Kriisin keskellä Nato-keskustelu on vaikeaa. Se on ollut vaikeaa myös rauhan oloissa. Siksi Suomi ei ole Naton 5. artiklan turvatakuun piirissä.
 
Momentum jäsenyydelle voi avautua, kun vaalit lähestyvät sekä Suomessa että Ruotsissa. Tiivis yhteistyö ja yhteiset askelmerkit Nato-asiassa Pohjanlahden molemmin puolin on olennaista. Askelmerkkejä rakentaessa on tärkeä varautua mittaviin kyberoperaatioihin, jotka Venäjä osaa.

Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.