Taloudellinen puskurikyky – kuinka pitkään yritys kestää häiriön?

Edellisessä uutiskirjeessä käsittelimme henkilöstöön ja osaamiseen liittyviä riskejä. Yrityksen toimintakyky tarvitsee kuitenkin myös taloudellista kestävyyttä.

Häiriötilanteessa yrityksen tulot voivat pienentyä samaan aikaan, kun kulut jatkuvat ennallaan tai jopa kasvavat. Jos tuotanto pysähtyy, toimitukset viivästyvät tai asiakkaat eivät pysty maksamaan laskujaan, vaikutus näkyy nopeasti kassavirrassa.

Siksi varautumisessa kannattaa kysyä:

Kuinka pitkään yrityksemme pystyy jatkamaan toimintaansa, jos tulot vähenevät merkittävästi?

Kassavirran kesto häiriössä

Normaalissa tilanteessa yrityksen talous voi näyttää vakaalta. Häiriötilanteessa tilanne voi muuttua nopeasti.

Jos myynti keskeytyy esimerkiksi viikoksi tai kuukaudeksi, monet kulut kuitenkin jatkuvat:

• palkat
• vuokrat
• lainojen lyhennykset ja korot
• vakuutukset
• ohjelmistot ja muut jatkuvat palvelut
• muut kiinteät kulut

Kannattaa siis laskea, kuinka pitkään yritys pystyisi selviytymään tilanteessa, jossa myyntituloja tulee selvästi tavallista vähemmän.

Tarkkaa ennustetta ei tarvita. Jo karkea arvio auttaa hahmottamaan yrityksen taloudellista puskurikykyä.

Rahoitus – onko rahaa käytettävissä silloin, kun sitä tarvitaan?

Häiriötilanteessa rahantarve voi jopa kasvaa. Samalla yrityksen tulot saattavat pienentyä.

Siksi kannattaa etukäteen selvittää:

• millainen kassapuskuri yrityksellä on
• onko käytettävissä luottolimiittiä
• millaista muuta rahoitusta yrityksellä on mahdollista saada
• kuinka nopeasti rahoitusta olisi tarvittaessa saatavilla

Rahoitustarpeen selvittäminen vasta kriisin keskellä voi olla liian myöhäistä.

Hyvä varautuminen tarkoittaa myös sitä, että yritys tietää etukäteen, mistä tarvittaessa löytyy lisää maksuvalmiutta.

Vakuutukset – mitä oikeasti on vakuutettu?

Vakuutukset ovat yksi osa yrityksen varautumista. Niiden kohdalla kannattaa kuitenkin tarkistaa, mitä vakuutukset todellisuudessa kattavat.

Esimerkiksi:

• Mitä tapahtuu, jos toimitila vahingoittuu?
• Entä jos yrityksen kone tai muu kriittinen omaisuus rikkoutuu?
• Korvataanko häiriöstä aiheutuvia ylimääräisiä kustannuksia?
• Ovatko vakuutusmäärät edelleen oikealla tasolla?

Yrityksen toiminta muuttuu ajan myötä, joten myös vakuutusten ajantasaisuus kannattaa tarkistaa säännöllisesti.

Keskeytysvakuutus – myös menetetty myynti voi olla riski

Omaisuusvahinko on usein helppo tunnistaa: kone rikkoutuu tai toimitila vaurioituu.

Vaikeampi kysymys on se, mitä tapahtuu sen jälkeen.

Jos toiminta keskeytyy, yritykseltä voi jäädä myyntituloja saamatta samalla kun kustannukset jatkuvat. Keskeytysvakuutuksen tarkoituksena onkin tietyissä tilanteissa turvata yrityksen taloutta tällaisen keskeytyksen aikana.

Keskeytysvakuutuksen sisältö, ehdot ja korvattavat tilanteet vaihtelevat, joten oman vakuutusturvan läpikäynti yhdessä vakuutusasiantuntijan kanssa on tärkeää.

Taloushallinnon pitää toimia myös häiriötilanteessa

Taloudellinen varautuminen ei ole vain rahaa ja vakuutuksia. Myös taloushallinnon jatkuvuus on tärkeää.

Mieti esimerkiksi:

• Pystytäänkö laskut lähettämään, vaikka normaali järjestelmä ei toimisi?
• Pääseekö joku muukin kuin yksi henkilö käsiksi taloushallinnon järjestelmiin?
• Ovatko tärkeät taloustiedot ja sopimukset tallessa?
• Tiedetäänkö, miten palkat ja muut välttämättömät maksut hoidetaan häiriötilanteessa?

Jos taloushallinto pysähtyy, ongelmat voivat kasvaa nopeasti myös muilla liiketoiminnan osa-alueilla.

Puskuri ei tarkoita vain rahaa

Taloudellinen puskurikyky syntyy useasta asiasta.

Yrityksen taloudellista kestävyyttä lisäävät esimerkiksi:

• riittävä kassapuskuri
• toimiva rahoitusjärjestely
• asianmukainen vakuutusturva
• vaihtoehtoiset toimittajat
• toimiva taloushallinto
• mahdollisuus sopeuttaa toimintaa nopeasti

Mitä useampia vaihtoehtoja yrityksellä on, sitä enemmän aikaa sillä on reagoida häiriöön.

Käytännön harjoitus yritykselle

Kuvitelkaa tilanne, jossa yrityksen myynti putoaa puoleen kolmen kuukauden ajaksi.

Miettikää yhdessä:

• Mitkä kulut jatkuvat joka tapauksessa?
• Kuinka pitkään kassamme kestäisi?
• Mitä kuluja pystyttäisiin tarvittaessa pienentämään?
• Mistä saisimme tarvittaessa lisärahoitusta?
• Mitä vakuutukset tässä tilanteessa korvaisivat?

Harjoituksen tarkoituksena ei ole ennustaa tulevaisuutta, vaan ymmärtää oman yrityksen taloudellinen liikkumavara.

Lopuksi

Taloudellinen puskurikyky on varautumista siinä missä varavoima, varastot tai varayhteydetkin.

Häiriötilanteessa kaikkea ei ehkä pystytä estämään. Tärkeää on varmistaa, että yrityksellä on riittävästi aikaa reagoida ennen kuin tilapäinen häiriö muuttuu vakavaksi taloudelliseksi ongelmaksi.

Jos yrityksen tulot pysähtyisivät huomenna, kuinka pitkään pystyisimme jatkamaan?