Yrittäjille suuri riihi

Sen rinnalla moni muukin yrittäjille tärkeä asia eteni. Yrittäjille hyviä linjauksia tehtiin esimerkiksi verotuksessa, rakentamisen vauhdittamisessa ja maksuehtosäätelyn valvonnassa. Myös pitkään odotettu ammattidiesel etenee, joskin turhan hitaasti.

Hallituksen liikkumatila kehysriihessä oli ahdas, koska julkisen talouden tilanne on erittäin huono. Vähäinen liikkumatila kuitenkin käytettiin pk-yritysten näkökulmasta varsin hyvin.

YEL:stä hyviä linjauksia, paljon vielä auki

Yrittäjien eläkelain uudistukseen kohdistui suuria ja ristiriitaisia odotuksia. Lopputulos on ymmärrettävästi kompromissi. Siinä on paljon hyvää, mutta myös ongelmia.

Hallitus arvioi, että YEL-maksu laskee noin 40 prosentilla ja nousee noin viidenneksellä. Lopuilla se pysyy ennallaan. Tähän on uskominen. On hyvä muistaa, että maksut ja verot vaikuttavat yrittäjien käyttäytymiseen, ja aika kertoo lopulta uudistuksen vaikutukset.

Lisäksi on syytä korostaa, että kun yrittäjän eläkemaksu laskee, myös eläke- ja sosiaaliturva heikkenee. Yrittäjä saa perusturvan yläpuolella sosiaaliturvaa maksunsa mukaan. Kun maksu nousee, turva aikanaan paranee. Tosin vakuuttamisvelvollinen pienituloinen ei hyödy maksuistaan, jos jää perusturvan piiriin.

Hyvää on kehitelty valinnanvapausmalli, jota myös Yrittäjät on esittänyt. Yrittäjä voi valita itselleen sopivamman mallin vakuuttaa eläke- ja sosiaaliturvaansa. Vaihtoehtoja ovat nykyinen työtulomalli ja todellisten tulojen malli, jossa eläkemaksu perustuu yrittäjän ansiotuloihin.

Valinnanvapauden lisääminen on lähtökohtaisesti tervetullut muutos, koska yrittäjäkunnan sisällä on suuria eroja. Yrittäjä voi valita sen mallin, joka sopii hänen yrittäjyyteensä.

Valinnanvapautta kuitenkin rajoittaa säännös, jonka mukaan työtulomallin valitsevan työtulon pitää olla vähintään puolet hänen todellisista tuloistaan. Tämä johtaa siihen, että monen – varsinkin enemmän ansaitsevan – yrittäjän maksut nousevat, joillakin merkittävästi.

Hankalaan tilanteeseen joutuvat myös uudet yrittäjät, joiden alennus poistuu, ja toiminimiyrittäjät, jotka voivat joutua maksamaan eläkemaksua myös työntekijöidensä työn arvosta.

YEL:stä on päätetty vasta peruslinjat. Lainvalmistelu ja yksityiskohdat ovat isossa roolissa. On esimerkiksi auki, miten yrittäjien laajalti arvostelemaa eläkeyhtiöiden työtulolaskuria uudistetaan ja miten työtulomallia jatkossa sovelletaan.

Laskuria on luvattu uudistaa, mutta aika näyttää, miten se onnistuu. Siksi YEL:stä on ennenaikaista antaa lopullista arviota. Pöydällä on kuitenkin isojen kysymysten lisäksi hyviä aineksia.

Hallitus piti tärkeät verolinjauksensa

Kehysriihen verolinjaukset olivat varsin hyviä. Hallitus piti kiinni päätöksistään, jotka ovat yrittäjille tärkeitä: listaamattomien yritysten osinkoverotus ei kiristy, ylimpien marginaaliverojen alennuksista pidetään kiinni ja yhteisöveron alennus toteutuu 2027 alusta. Veropolitiikassa ennakoitavuus on yrityksille a ja o. Kun yrittäjä ottaa riskiä ja investoi, pitää olla ennustettava näkymä vuosiksi.

Aiempien linjausten lisäksi yrittäjille tuli muutama hyvä uusi linjaus: Yrittäjävähennys nousee. Se turvaa eri yhtiömuotojen yhdenvertaista kohtelua. Kotitalousvähennys paranee, toivottavasti mahdollisimman pian. Tämä on tärkeää rakentamisen vauhdittamiseksi.

Myönteistä on myös lupaus uudistaa työsuhdeoptioiden verotusta niin, että se vahvistaa kasvuyritysten mahdollisuuksia houkutella osaavia työntekijöitä. Verotuksen ajankohta siirretään työsuhdeoption käyttöhetkestä kohde-etuuden myyntihetkeen listaamattomien yhtiöiden osakkeiden osalta.

Lisäksi suunnattua henkilöstöantia uudistetaan siten, että tytäryhtiöiden palveluksessa olevalle työntekijälle voidaan antaa myös konsernin emoyhtiön osakkeita.

Rakentamisen korjaussarja olisi saanut olla vahvempikin, mutta julkisen talouden niukka liikkumatila ei ole sallinut esimerkiksi varainsiirtoveron alennusta, vaikka sitä olisi tarvittu.

Rakennusalaa tukevat myös tiehankkeet, joista varsin moni kohdistuu Ukrainan sodan takia kärsivään Itä-Suomeen. Valitettavaa on kuitenkin perusväylänpidon rahoituksen pysyvä heikentäminen.

Maksuehtojen valvonta tervetullut

Paljon hyvää on myös norminpurkulistalla. Tärkeä on lupaus maksuehtosäätelyn valvonnasta, josta on linjattu jo budjettiriihessä.

Meillä on kohtuullinen maksuehtosäätely, mutta sitä ei noudateta. Varsinkin isot yritykset käyttävät sumeilematta pienempiään pankkeinaan ja viivyttelevät jopa kuukausia laskujen maksamista. Väitetään, että pitkät maksuajat on sovittu, vaikka ne on saneltu.

Pienen alihankkijan on vaikea riitauttaa asia. Kun maksuehtosäätelyyn tulee valvoja, on edes viranomainen, jolle kaltoin kohdeltu voi ilmoittaa kohtelustaan. Asiaa on ripeästi edistettävä.

Tärkeä on myös pitkään odotettu ammattidiesel, joka on kirjattu hallitusohjelmaan. Säätely on määrä vahvistaa tänä vuonna ja palautukset alkaisivat 2028. Asia on edennyt turhan hitaasti, ja hitaus jatkuu palautusten osalta. Siksi ammattidiesel ei auta Lähi-idän kriisin tuomaan hätään, mutta ajan kanssa sillä on toki vaikutusta.

Velkajarru korostaa kasvun merkitystä

Tiivistäen voi sanoa, että hallitus pystyi kehysriihessä vaikeissa oloissa pk-yritysten kannalta varsin hyvään suoritukseen. Kun maailmalla on myrsky ja epävakautta tulee ovista ja ikkunoista, kotimaisen toimintaympäristön pitäisi olla mahdollisimman ennustettava.

Talouspolitiikan osalta katse kohdistuu nyt tuleviin vaaleihin ja hallitusneuvotteluihin. Velkajarru pakottaa seuraavan hallituksen suuriin sopeutuksiin. Mitä vähemmän on kasvua, sitä enemmän pitää sopeuttaa. Suomen kasvu syntyy suomalaisten yritysten kasvun kautta. Siksi on elintärkeää varmistaa, että yrityksillämme on halua, kykyä ja mahdollisuuksia kasvaa.

MIKAEL PENTIKÄINEN
Kirjoittaja on Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja.