Näin vaikutimme yrittäjien puolesta vuonna 2025

Vahva vaikuttamisvuosi, seuraavaksi Suomi tarvitsee kasvua

Vuonna 2025 Yrittäjien vaikuttamistyön keskiössä oli hallitusohjelman toimeenpano. Hallituksen tavoitteena on tervehdyttää julkista taloutta ja uudistaa Suomen työmarkkinat. Useat kirjaukset on jo viety lainsäädäntöön, kuten Yrittäjien pitkäaikainen tavoite paikallisen sopimisen kieltojen poistamisesta. Henkilöperusteista irtisanomista koskeva esitys hyväksyttiin eduskunnassa joulun alla.

Nyt Suomi tarvitsee kasvua. Työn ja yrittämisen verotusta on kevennettävä, kilpailua lisättävä ja markkinoita avattava. Työmarkkinauudistuksia on jatkettava, rakentamiseen saatava vauhtia ja rahoitus turvattava. Samalla on lisättävä pankkikilpailua ja valvottava maksuehtosäätelyä. Julkista hallintoa on tehostettava ja elinkeinotoiminta jätettävä yritysten hoidettavaksi. Lisäksi sääntelyä on kevennettävä ja luonnonvarojen käyttö mahdollistettava.

Vaikutamme siihen, että koko maassa parannetaan yrittäjyyden edellytyksiä eikä kiristetä verotusta. Huolehdimme siitä, että kaikkien yritysten toimintaedellytykset huomioidaan – niin yksinyrittäjien kuin työnantajayrittäjien, yrityksen koosta tai yhtiömuodosta riippumatta.

Toimimme paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti ja Euroopassa. Jokaisella tasolla vaikutetaan siihen, miten Suomessa voi yrittää. Yrittäjien ääni kuuluu sitä vahvemmin, mitä enemmän meitä on mukana.

Vahvaa EU-vaikuttamista Brysselissä

Uuden komission toimikauden alkaessa Yrittäjät on vaikuttanut aktiivisesti yrittäjyyteen liittyviin aloitteisiin. Olemme osallistuneet SMEunitedin työryhmiin ja tavanneet EU-instituutioiden virkakuntaa sekä päättäjiä yrittäjille tärkeissä teemoissa. Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Petri Salminen on toiminut SMEunitedin puheenjohtajana. Yrittäjyyden ja pk-yritysten merkitystä Euroopan kilpailukyvylle on korostettu korkean tason tapaamisissa keskeisten EU-toimijoiden kanssa.

EU-sääntelyn yksinkertaistaminen ja kansallisten lisävelvoitteiden välttäminen

Yrityksiin kohdistuvasta sääntelystä vähintään puolet perustuu EU-lainsäädäntöön, ja olemme huolissamme sen jatkuvasta lisääntymisestä. Vaikutimme aktiivisesti komission sääntelyn yksinkertaistamispaketteihin ja korostimme, ettei EU-sääntelyn päälle tule rakentaa uusia kansallisia velvoitteita.

Tavoitteidemme mukaisesti hallitus on sitoutunut toteuttamaan voimassa olevan lainsäädännön ”Suomi-lisä” -kartoituksen. Lisäksi uusi komissio on luvannut vähentää pk-yrityksille aiheutuvaa sääntelytaakkaa 35 prosentilla.

Lupaprosesseihin ja investointeihin saadaan vauhtia

Suomessa seisovat useiden miljardien investoinnit osin sen vuoksi, että hankkeita koskevat kaava- ja lupaprosessit ovat hitaita tai jo tehdyistä päätöksistä on valitettu hallinto-oikeuksiin. Hallitus on sitoutunut tavoitteidemme mukaisesti lyhentämään ja sujuvoittamaan lupa- ja kaavapäätöksiä sekä suitsimaan turhien valitusten määrää.

Hallitus saattoi lausunnolle kaavoitusta koskevan esityksen uudeksi alueidenkäyttölaiksi, jossa on meille tärkeitä tavoitteita (kaava-aloiteoikeus, kumppanuuskaavoitus, kaavoituksen sujuvoittaminen sekä valitusoikeuden kaventaminen). Esitys annetaan eduskunnalle 2026 alussa. Myös yhden luukun lupaprosesseja rakennettiin sekä sujuvoitettiin muuten luvitusta investointien vauhdittamiseksi.

Toimme vahvasti esille yrittäjien rahoitushaasteita

Pk-yrityksille rahoituksen saatavuus on merkittävä kasvun este. Pidimme asiaa esillä päättäjille, pankeille ja medialle. Vetosimme pankkeihin, jotta ne kantaisivat yhteiskuntavastuunsa yritysten rahoittamisessa. Lisäksi tutkimme aihetta ja yrittäjien näkemyksiä, jotta rahoitushaasteet ja niiden vaikutukset tulisivat paremmin esille.

Paransimme mikroyritysten mahdollisuuksia saada kasvurahoitusta

Mikro- ja yksinyrittäjien pankkirahoituksen saaminen on vaikeutunut voimakkaasti. Saimme Finnveran aloittamaan määräaikaisen rahoituskokeilun mikroyritysten kasvuun. Maaliskuussa 2025 päättyneen mikroyritysten lainapilotin selvitykset osoittivat, että mikroyrityksillä on vaikeuksia saada pankkirahoitusta kasvun edellyttämiin toimenpiteisiin.

Markkinoilla oleva rahoituspuute on mielestämme perusteltua korjata julkisen rahoittajan toimesta jatkossakin. Tämän perusteella Finnvera päätti käynnistää uuden määräaikaisen rahoituksen mikroyritysten kasvuhankkeisiin. Haku käynnistyy helmikuussa ja lainaa voi hakea heinäkuun 2026 loppuun saakka. 

Panostimme Yrittäjän talousapu -yhteistyöverkostoon

Yritysten konkurssitilastot ovat nousseet korkeimmalle tasolle sitten 1990-luvun laman. Yrittäjien tueksi on perustettu laaja asiantuntijaverkosto, jossa ovat mukana ministeriöiden edustajat, elinkeinoelämä, finanssiala, verottaja, tilitoimistot, Mieli ry sekä Yrittäjä talousapu -neuvontapalvelu. Yrittäjien edustaja toimii verkoston neuvottelukunnan puheenjohtajana, ja olemme osallistuneet aktiivisesti erilaisiin tilaisuuksiin sekä edistäneet verkoston laajentumista. Tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten taloutta ajoissa, jotta turhilta konkursseilta vältyttäisiin.

Vaikutimme yritysten välisiin pitkiin maksuaikoihin

Suuryritykset ovat viime aikoina pidentäneet omia maksuehtojaan, mikä aiheuttaa merkittävää taloudellista haittaa sopimuskumppaneina toimiville pk-yrityksille. Pitkät maksuajat koettelevat mm. mikro- ja yksinyrittäjiä, joilla ei usein ole taloudellista puskuria odottaa suorituksia kohtuuttomia aikoja. Lainsäädäntö edellyttää, että yritysten välisissä sopimuksissa maksuehto ei saa ylittää 30 päivää, elleivät osapuolet siitä nimenomaisesti sovi. Käytännössä lähes 60 prosenttia pk-yrityksistä kertoo, ettei tämä sopimisen edellytys toteudu.

Markkinaoikeus teki keväällä merkittävän ratkaisun, jossa se katsoi suuryrityksen rikkovan lainsäädäntöä maksuehtojen osalta. Olemme tavanneet suuryritysten johtoa ja vaatineet, että maksuehtosääntelyä noudatetaan. Myös Suomen hallitus kuuli meitä ja päätti syyskuun riihessä, että pitkiä maksuehtoja suitsitaan selvittämällä valvovan viranomaisen perustamista.

Toiminimiyrittäjän asema positiivisen luottotietorekisterin osalta paranee

Luotonantajat tarkistavat hakijan olemassa olevat tulot ja luotot pääsääntöisesti vuonna 2024 voimaan tulleesta positiivisesta luottotietorekisteristä. Rekisterissä ei kuitenkaan ole aina nähtävillä esimerkiksi yrittäjän elinkeinotuloja, osinkotuloja tai vuokratuloja. Erityisesti toiminimiyrittäjien asema on ollut kestämätön, koska heidän tulotietojaan ei näy rekisterissä. Tämä on aiheuttanut kohtuuttomia tilanteista ja luottojen epäämisiä yrittäjiltä.

Olemme aktiivisesti vuodenaikana tavanneet poliittisia päättäjiä, valvovia viranomaisia, finanssialaa, oikeusministeriön edustajia ja rekisterinpitäjänä olevaa Verohallintoa asian ratkaisemiseksi. Oikeusministeriö ryhtyi selvittämään pyynnöstämme toiminimiyrittäjien asemaa. Lisäksi pyysimme kannanottoa tietosuojavaltuutetulta, joka antoi asiassa julkisuuteen yrittäjille myönteisen tulkinnan lainsäädännöstä. Suomen hallitus linjasi syyskuussa, että toiminimiyrittäjien asema hoidetaan kuntoon.

Vaikutimme yrittäjien eläkeuudistukseen (YEL)

Vauhditimme vastuuministeriä asettamaan selvityshenkilön yrittäjien eläkelain uudistamiseksi, ja selvityshenkilön raportti julkaistiin joulukuussa 2025. Vaikutimme vahvasti siihen, että uudistus toteutuisi siten, että yrittäjien laaja epäluottamus ja kritiikki järjestelmään tulisi kuulluksi ja huomioiduksi. Selvityshenkilön raporttia Yrittäjät ei sellaisenaan hyväksynyt mm. siksi, koska 140 miljoonan euron lisälasku 60 000 pienimuotoista yrittäjätyötä tekevälle johtaisi monella yritystoiminnan lopettamiseen. 

Yrittäjät on vaikuttanut siihen, että pakollisen vakuuttamisen alarajaa tulee nostaa ja yrittäjille on annettava enemmän vapautta määrittää sosiaaliturvansa taso. Alarajan laskeminen nostaisi rajusti monen yksin- ja pienyrittäjän eläkemaksuja. Ministeri käynnisti joulukuussa 2025 yrittäjävuoropuhelun, johon Suomen Yrittäjät osallistuu aktiivisesti. Uudistuksen valmistelu jatkuu vuonna 2026.

Julkistimme rakentamisen alan korjaussarjan

Suomen Yrittäjät julkisti marraskuussa 2025 viisi ratkaisuehdotusta pääministeri Orpon hallitukselle ja kunnille, joilla rakennusalaa voidaan vauhdittaa nopeasti ja hallitusti. Rakennusala on keskeinen osa kansantaloutta ja sillä on merkittäviä työllisyysvaikutuksia koko maassa. Yrittäjät esimerkiksi esitti varainsiirtoveron puolittamista määräajaksi, kotitalousvähennyksen korotusta remonttien vauhdittamiseksi ja valtiontakausta rakennushankkeiden rahoitukseen.

Esitimme työterveyshuoltolain uudistusta

Yrittäjät ehdotti työterveyshuoltolain uudistamista vastaamaan paremmin pk-yritysten tarpeisiin, madaltamaan työllistämisen kynnystä ja avaamaan uusia mahdollisuuksia pienille sote-yrittäjille. Asiasta julkaistiin työterveyden kehittämisohjelma.

Vaikutimme yrityslähestymiskiellon saamiseksi Suomeen

Erityisesti kauppa on kärsinyt toistuvista häiriökäyttäytymistilanteista myymälöissä. Tilanne on ollut kestämätön, minkä vuoksi olemme vaikuttaneet siihen, että ministeriössä on valmistelussa lainsäädäntöä yrityslähestymiskiellon käyttöönotoksi Suomessa. Hallituksen esitys asiasta annetaan vuoden 2026 keväällä.

Autoimme huijausten uhreja

Lähes puolet yrittäjistä tunnistaa joutuneensa huijausrikoksen tai sen yrityksen kohteeksi. Autoimme päivittäin huijausten kohteeksi joutuneita yrittäjiä ja neuvoimme, kuinka tilanteessa tulisi toimia. Lisäksi koulutimme yrittäjiä tunnistamaan huijaukset sekä teimme aktiivista edunvalvontatyötä elinkeinotoimintaa hankaloittavan petosrikollisuuden ehkäisemiseksi.

Autoimme jätehuoltotoimialan yrityksiä

Viime vuosina pienillä jätehuollon kuljetusyrityksillä on ollut vaikeuksia pärjätä kilpailussa suurempien yritysten ja kuntaomisteisten yhtiöiden kanssa. Orpon hallitus on sitoutunut tavoitteidemme mukaisesti siihen, että pk-yrityksilläkin on mahdollista toimia markkinoilla. Olemme mukana ympäristöministeriön lakihankkeissa, joiden tavoitteena on parantaa kiertotalouden markkinoita sekä yksityisten jätehuoltoyritysten kilpailuneutraliteettia suhteessa kunnallisiin in-house -yhtiöihin. Lisäksi olemme auttaneet yrittäjiä myös erilaisiin jätekuljetusurakoiden kilpailutuksiin liittyvissä kysymyksissä.

Pk-yritykset huomioidaan kuluttajansuojassa

Vuosina 2023–2024 EU:ssa annettuja kuluttajansuojaa vahvistavia säädöksiä koskien kuluttajien vaikutusmahdollisuuksia vihreässä siirtymässä, tavaroiden korjauttamisoikeutta, tuotevastuuta ja kuluttajaluottoja on pantu täytäntöön kansalliseen lainsäädäntöön. Vaikutimme, että kansallisessa toimeenpanossa ei lisätty EU-sääntelyä ylittävää lainsäädäntöä ja että pk-yritysten asema huomioitiin.

EU:ssa on annettu kuluttajansuojaa vahvistavia ehdotuksia matkailualalle, erityisesti matkapaketteihin ja ns. multimodaalisiin matkoihin. Olemme vaikuttaneet vahvasti Suomen kantoihin sekä yhdessä SMEunitedin kanssa suoraan EU:hun, jotta pk-yritysten asema ja kyky vastata lainsäädännön vaatimuksiin huomioidaan ja velvoitteet pysyvät kohtuullisina.

Vaihtoehtoisten kuluttajariitojen ratkaisua koskevassa direktiiviehdotuksessa vaikutimme siihen, että suomalainen hyvin toimiva järjestelmä kuten kuluttajariitalautakunnan toiminta, ei vaarantunut, estimme toimivallan laajentamisen sopimuksen ulkopuolisiin tekijöihin, eikä elinkeinonharjoittajille asetettu kohtuuttomia vastausvelvoitteita.

”Temuttamista” suitsitaan

Vaikutimme siihen, että Suomi ja EU etsivät sekä toimeenpanevat pikaisesti tehokkaita kansallisia ja unionitason ratkaisuja kolmansista maista verkkokaupan kautta tulevan halpatuonnin ongelmiin suomalaisten pk-yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi. Ministeri Marttinen asetti työryhmän selvittämään ratkaisuja halpatuonnin ja verkkokaupan ongelmiin.

Tietosuoja-asetuksen hallinnollinen taakka kevenee

Euroopan komissio antoi ehdotuksia tietosuoja-asetuksen (GDPR) mukaisen rekisterinpitäjän velvoitteiden keventämiseksi. Vaikutimme yhdessä SMEunitedin kanssa siihen, että erityisesti pk-yrityksille tietosuoja-asetuksesta aiheutuvia tiedonantovelvoitteita ja hallinnollista taakkaa kevennetään.  

Suomen standardisointistrategian työstäminen vauhdissa

Orpon hallitus on ohjelmassaan luvannut laatia kansallisen standardisointistrategian, joka määrittelee kansalliset standardoinnin painopistealueet ja vahvistaa standardisoinnin roolia yritysten kilpailukyvyn tukemisessa.  Joudutimme työn alkua. Strategian työstäminen aloitettiin esiselvityksellä ja vaikutimme siihen, että Yrittäjät on mukana sen laatimisessa.

Parempi oikeuden saatavuus pienissä riita-asioissa

Pienten riita-asioiden menettelyn tavoitteena on parantaa oikeuden saatavuutta häätö- ja huoneenvuokrariidoissa kehittämällä niitä varten yksinkertaistettu oikeudenkäyntimenettely, jossa oikeudenkäynnistä koituva kuluriski on matalampi. Vaikutimme siihen, että lainvalmistelu toteutetaan niin, että menettely olisi jatkossa mahdollista ulottaa muihinkin pieniin riita-asioihin.

Pk-yrityksen varautumisopas vahvistaa kriisivalmiutta

Paransimme pk-yritysten valmiuksia varautua erilaisiin poikkeus- ja kriisitilanteisiin laatimalla ja julkistamalla kattavan Pk-yrityksen varautumisoppaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Pk-yritysten asema kansallisessa kriisivalmiudessa

Vaikutimme siihen, että poikkeusoloihin varautumista vahvistavan lainsäädännön, kuten tartuntatautilain, terveydensuojelulainsäädännön, valmiuslain ja huoltovarmuuden turvaamista koskevan lain uudistamisen tavoitteena on selkeä, ymmärrettävä ja oikeudenmukainen kokonaisuus, jossa pk-yritysten tarpeet ja rooli huomioidaan.

Yritysvastuusääntelyn keventäminen

Yrittäjät vaikutti yhdessä SMEUnitedin kanssa siihen, että EU:n yritysvastuusääntelyn hallinnollista taakkaa kevennettäessä otettiin huomioon sääntelyn vaikutukset erityisesti pk-yrityksiin. Soveltamisalaa koskevien rajausten lisäksi ohjasimme huomion epäsuoriin vaikutuksiin ja ns. valumaefektiin, jossa suuryritysten velvoitteet siirtyvät toimitusketjussa toimiville pienemmille yrityksille. EU:n yritysvastuusääntelyä muutettiin Yrittäjien vaatimaan suuntaan pk-yrityksille aiheutuvan hallinnollisen taakan keventämiseksi.

Kilpailuviranomaiselta tehokasta neuvontaa

Yritykset eivät voi saada kilpailuviranomaiselta sitovaa näkemystä ennakolta siitä, että niiden suunniteltu toiminta olisi kilpailusääntelyn mukaista. Kilpailuviranomainen antaa silti yrityksille neuvontaa kilpailuoikeudellisissa kysymyksissä. Vaikutimme siihen, että kilpailuneuvonta olisi mahdollisimman tehokasta ja tietoisuus neuvontamahdollisuudesta lisääntyisi.

T&K-rahoituksessa huomioidaan pk-yritykset

Iso osa tällä hallituskaudella päätetystä T&K-rahoituksesta kohdennetaan yrityksiin ja tutkimusorganisaatioiden yritysyhteistyöhön. Tämä on Yrittäjien tavoitteiden mukaista, sillä yrityksiin panostamalla saamme suurimmat vipuvaikutukset. Yrittäjien myötävaikutuksella pk-yrityksillä on suunnattu oma kolmevuotinen T&K-rahoitusohjelma vuodesta 2026. Kilpailullisin menetelmin kohdennettu rahoitus on kolmivuotinen pilotti.

Digisääntelyn selkeyttäminen ja virtaviivaistaminen

Vaikutimme EU:n digilainsäädännön, kuten data- ja tekoälyasetusten, kansallisen toimeenpanon selkeyttämiseen ja joustavoittamiseen. Pk-yritysten kannalta on oleellista, että digiviranomaispalvelut löytyvät yhden luukun periaatteella. Samalla EU-järjestömme SMEUnitedin, ja sitä kautta meidänkin, vaikutuksesta EU:n digilainsäädäntöä kevennetään, joustavoitetaan ja yksinkertaistetaan. Suomessa pääviranomaiseksi valikoitui Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, jolle myös kertyy neuvontapalvelu- ja seurantavastuut.

Paikallisen sopimisen kiellot poistuivat

Paikallisen sopimisen mahdollisuudet kaikissa työehtosopimuksia noudattavissa yrityksissä lisääntyivät ja Yrittäjien pitkäaikainen vaatimus paikallisen sopimisen kieltojen poistamista toteutui 1.1.2025. Aiemmin kiellot estivät järjestäytymättömiä, yleissitovaa työehtosopimusta noudattavia yrityksiä sopimasta työehtosopimuksen sallimista asioista paikallisesti.

Uuden lainsäädännön myötä kiellot poistuivat. Lisäksi yrityskohtaisilla työehtosopimuksilla voidaan sopia samoista joustoista kuin aiemmin valtakunnallisilla työehtosopimuksilla. Lakiin ei tullut ns. luottamusmiespakkoa, vaan sopiminen on mahdollista myös henkilöstön valitseman luottamusvaltuutetun kanssa.

Yhteistoimintalain soveltamisrajaa nostettiin

Vaikutimme siihen, että yhteistoimintalakia muutettiin hallitusohjelman mukaisesti siten, että yt-lakia sovelletaan pääasiassa vähintään 50 työntekijää työllistäviin yrityksiin. Lisäksi muutosneuvotteluiden vähimmäisajat puolittuivat. Lakimuutokset tulivat voimaan 1.7.2025.

Huolehdimme yrittäjien näkökulmasta työlainsäädännön valmistelussa

Vuonna 2025 valmisteltiin useita hallitusohjelmaan perustuvia työlainsäädäntöhankkeita. Teimme töitä sen eteen, että yrittäjien ääni kuului valmistelussa. Vuoden 2025 aikana valmistelua on tehty muun muassa säästövapaan, työaikaliitännäisten kanneaikojen yhdistämisen ja hallintoedustuksen toteuttamisen kohdalla. Olemme vaikuttaneet valmistelussa siten, että työnantajan asema ei heikkenisi.

Valmistelu jatkuu vielä 2026 muun muassa seuraavissa asioissa: määräaikaisten sopimusten helpottaminen, lomautusilmoitusajan lyhentäminen ja takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 työntekijän yrityksissä.

Madalsimme irtisanomiskynnystä

Vaikutimme vahvasti henkilöperusteisen irtisanomisen helpottamiseen siten, että irtisanomisen kynnys todellisuudessa laskee ja työllistämiseen liittyvä kynnys madaltuu.

Torjuimme työelämän lisäsääntelyä

Työskentelimme tiiviisti EU-hankkeissa, jotta Suomeen ei luoda tarpeetonta lisäsääntelyä eikä EU-tason työmarkkinaneuvotteluissa edistetä työnantajille haitallisia asioita. Torjuimme psykososiaalista kuormitusta koskevan kansallisen sääntelyn, joka olisi tuonut uusia merkittäviä velvoitteita työnantajille.

Vaikutimme alustatyön sääntelyyn

Vuonna 2025 osallistuimme alustatyödirektiivin täytäntöönpanon valmisteluun. Varmistimme erityisesti, ettei työsuhteen raja muutu ja että alustatyötä voidaan jatkossakin tehdä aidosti myös yrittäjän asemassa. Työ jatkuu.

Normien purkutalkoot jatkuivat

Yrittäjät ehdotti uusia normipoistoja hallitukselle. Puoliväliriihessä Orpon hallitus halusi varmistaa resurssit nopeiden lupaprosessien turvaamiseksi ja ensisijamenettelyn jatkamiseksi. Aiheettomia valituksia pyrittiin karsimaan nostamalla hallinto-oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehtyjen aiheettomien valitusten maksuja. Lisäksi hallitus päätti toteuttaa työllisyydenhoidon norminpurkukokeilun pilottialueilla. 

Pidimme pienten yritysten puolta suojelutyön valmistelussa

Toimme esille pienten työnantajien näkökulmia suojelutyön turvaamista työtaistelutilanteissa koskevassa valmistelussa. Edistimme ratkaisuja, joilla sääntely olisi realistisesti toimeenpantavissa myös pienissä yrityksissä. Vaikutimme siihen, että työaikalain mukainen hätätyö voidaan käyttää hengen ja terveyden suojaamiseen työtaistelutilanteessa.

Ilmastotoimiin tehokkuutta ja oikeudenmukaisuutta

Haluamme, että päästövähennystoimet ovat mahdollisimman tehokkaita ja samalla sekä kansantalouden että yritysten kilpailukykyä parantavia. Yrittäjien ilmastopoliittisessa ohjelmassa toimme esiin ratkaisuja, jotka tukevat ilmastonmuutoksen ja luontokadon hidastamista taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävällä tavalla. Ohjelmassa esitämme, miten sekä päästövähennyksiä että talouskasvua voidaan edistää yrittäjälähtöisesti.

Vaikutimme siihen, että EU:n uuden ETS2-päästökaupan tuottoja ohjataan sosiaalisen ilmastorahaston kautta mikroyrityksille. Näin lisätään pienimpien yritysten mahdollisuuksia investoida esimerkiksi kalustoon ja parannetaan siten yhdenvertaisuutta suhteessa suurempiin toimijoihin. Hallitus edisti tavoitteidemme mukaisesti lupaprosessien sujuvoittamista ilmasto- ja kiertotalousinvestointien vauhdittamiseksi.

Autoimme tuhansia yrittäjiä neuvontapalvelun kautta

Suomen Yrittäjien lakineuvonta on arvostettu jäsenetu ja merkittävä syy liittyä yrittäjäjärjestöön. Myönteisen kehityksen turvaamiseksi sekä neuvonnan asiakaskokemuksen parantamiseksi neuvontapalvelua on pyritty vuoden aikana saadun palautteen pohjalta kehittämään entistä paremmaksi.

Esimerkiksi yksinyrittäjille räätälöity neuvontapalvelu tarjosi yksinyrittäjäjäsenille apua arjen haasteissa tänäkin vuonna. Neuvontapalveluun on otettu yhteyttä vuoden 2025 aikana noin 30 000 kertaa ja neuvontapalvelun käyttäjiltä kerätyn palautteen NPS oli 2025 80/100.

Yrittäjien verotusta ei kiristetä

Suomen kasvu ja hyvinvointi riippuvat yrityksistä ja yrittäjistä, jotka harjoittavat liiketoimintaa ja työllistävät ihmisiä. Yrittäjäriskin huomioiminen yritysten ja yrittäjien verotuksessa on siksi tärkeää. Pidämme tärkeänä, että yrittämiselle ja investoinneille vakaa toimintaympäristö säilytetään kasvuun kannustavalla ja ennakoitavalla verotuksella. Suomen Yrittäjät on vaikuttanut vahvasti siihen, että yrittäjien ja yritysten verotusta ei kokonaisuutena kiristetä.

Ansiotuloverotus kevenee

Suomen Yrittäjät vaikutti siihen, että ansiotuloverotusta kevennetään kaikilla tulotasoilla ja ylimpiä marginaaliveroasteita alennetaan noin 59 prosentista noin 52 prosenttiin. Suomen Yrittäjien vaatimus on, että työstä saadusta tulosta tulee jäädä aina vähintään puolet käteen.

Yhteisövero kevenee

Suomen Yrittäjät on esittänyt yhteisöverokannan alentamista kahdella prosenttiyksiköllä. Hallitus päätti 2025 kehysriihessä alentaa yhteisöverokantaa nykyisestä 20 prosentista 18 prosenttiin vuodesta 2027 alkaen.

Kaavamainen työhuonevähennys säilyy mikro- ja yksinyrittäjillä

Suomen Yrittäjät vaikutti siihen, että kaavamainen työhuonevähennys säilyy toiminimiyrittäjillä, mikä on erityisen tärkeää mikro- ja yksinyrittäjille. Kaavamaista työhuonevähennystä ei vuodesta 2026 alkaen voi enää saada palkkatulosta. Palkansaajille myönnetään automaattisesti tulonhankkimisvähennys, jota toiminimiyrittäjät eivät yritystulon perusteella saa.

Työsuhdepolkupyörien verovapauteen siirtymäaika

Hallitus päätti 2025 kehysriihessä poistaa verovapaan polkupyöräedun vuoden 2026 alusta koskien polkupyöräetuja, joiden käyttöönottoon työnantaja ja työntekijä ovat sitoutuneet 24.4.2025 tai sen jälkeen. Suomen Yrittäjät vaikutti siihen, ennen tätä sovituille polkupyöräeduille saatiin siirtymäaika.

Vaikutimme osakevaihtoja koskevaan sääntelyyn

Kehysriihessä 2025 hallitus päätti, että osinkoverotuksen minimointi osakevaihtojärjestelyitä hyödyntämällä estetään. Suomen Yrittäjät vaati, että osakevaihto ei saa johtaa epäedullisempaan asemaan osinkoverotuksessa verrattuna tilanteeseen, jossa osakevaihtoa ei tehtäisi. Jatkovalmistelussa esitystä muutettiin siten, että arvostaminen tehdään alun perin esitetyn osakevaihtoa edeltäneen hankintamenon sijaan osakevaihtoa edeltäneeseen matemaattiseen arvoon.

Työnantajan maksamat työstä johtuvat prosessikulut työntekijälle verovapaiksi

Olemme vaatineet, että työnantajan työntekijän puolesta rikosasiassa suorittamista neuvonta- ja oikeudenkäyntikuluista ei tule muodostua työntekijälle veronalaista etuutta, jos työntekijän teko tai laiminlyönti on tapahtunut osana työtehtäviä. Vuoden 2026 alusta voimaan tulevan lain muutoksen jälkeen työnantaja voi kustantaa oikeudellista neuvontaa työntekijälleen verovapaasti rikosasioiden lisäksi riita-asioissa ja hallinnollisissa prosesseissa.

Liikenteen verotuksessa yrittäjien periaatteita edistetty

Olemme edistäneet liikenteen rahoituksen ja verotuksen kehittämistä yritysten näkökulmasta. Yhdessä elinkeinoelämän muiden järjestöjen kanssa olemme tukeneet uudistuksen valmistelua. Liikenteen verotuksen uudistustyö käynnistyi loppuvuonna 2024, ja vaikutamme edelleen sen kehittämiseen järjestöissä valmisteltavien kantojen mukaisesti.

Vaadimme jakeluinfraa käyttövoimamurroksen tueksi

Vaikutimme useissa hankkeissa liikenteen käyttövoimamurroksen edistämiseksi. Yrityksille on tärkeää ennakoitavuus ja eri toimien kokonaisvaikutusten selvittäminen. Olemme korostaneet vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfrastruktuurin kehittämistä erityisesti raskaan liikenteen tarpeisiin, jotta yritykset voivat tehdä kalustoinvestointeja luottaen jakeluinfran kehittymiseen.

Julkistimme kaupunkipoliittisen ohjelman

Kaupungistumisen kiihtyessä kaupunkien merkitys yrittämisen toimintaympäristönä kasvaa. Otamme järjestönä aiempaa vahvempaa roolia yrittämisen edellytyksiin kaupungeissa.

Edunvalvonnan tueksi kaupungeissa valmisteltiin ja julkaistiin kaupunkipoliittinen ohjelma. Ohjelmaa on syksyn aikana jalkautettu useassa kaupungissa ja jalkauttaminen jatkuu myös ensi vuonna. Ohjelman julkistamisen yhteydessä julkaisimme myös Suomen Yrittäjien 10 kärkeä elinvoimaisiin kaupunkeihin.

Olimme aktiivisia Team Finland -uudistuksessa

Team Finland -uudistus etenee siten, että 2026 alusta lähtien Business Finlandin vienninedistäjät siirtyvät ulkoministeriön palvelukseen. Muutosvaihetta varten perustettiin keväällä 2025 uusi Team Finlandin johtoryhmä, jossa on mukana myös Yrittäjien edustus.

Team Finland -strategia valmistui syyskuussa ja Business Finlandin strategia marraskuussa. Yrittäjiä huolestuttaa se, että Business Finlandin innovaatiopolitiikan työkaluja ollaan lopettamassa tai keskeyttämässä (market explorer, exhibition explorer ja nuoret Innovatiiviset yritykset). Sen sijaan T&K-rahoituksen määrä on nousussa.

Yrittäjiä mietityttää myös kotimaan vienninedistämisen käymistila. Ulkoministeriö keskittyy kohdemaissa vienninedistämisen tukeen ja Business Finland fokusoi toimintaansa entistä enemmän tiettyihin toimialoihin ja kohdeyrityksiin.

Yrittäjät on esittänyt, että vuoden 2026 alusta perustettavien elinvoimakeskusten valikoimassa olisi enemmän kasvuun, kaupallistamiseen ja vientiin liittyviä palveluja kuin aiemmissa ELY-keskuksissa.

Suunnittelimme Team Finland Vientiakatemian perustamista

Vienninedistämisen suurin pullonkaula on palvelujen hajanaisuus. Vientiakatemian ideana on koota tieto viennin koulutuksesta yhdelle alustalle ja koordinoida koulutus tavoitteellisemmin, jotta yritykset saavat juuri omaan tarpeeseensa sopivaa osaamista. Alustalla kerrotaan myös suunnitteilla olevista vienninedistämismatkoista riittävän ajoissa, jotta yritykset voivat valmistautua niihin koulutuksen avulla.

Akatemian perustamista varten kerättiin yrittäjäjärjestöstä työryhmä, ja ideasta on kerrottu Business Finlandille, ulkoministeriölle, Finnveralle, Ely-ylijohtajille sekä muille elinkeinoelämän järjestöille. Olemme olleet yhteydessä myös ministereihin eri puolueista. Kannatus alustan perustamiseen näyttää vahvalta, ja lokakuussa hankkeesta lähetettiin rahoitushakemus Yksityisyrittäjäin Säätiölle.

Yrittäjät toteuttivat vientikyselyn – yli 1 000 vastaajaa

Kevään ja kesän 2025 vientikyselyyn vastasi yli 1 000 vähintään neljä henkilöä työllistävää jäsenyritystä. Tulosten mukaan 39 % harjoittaa suoraa vientiä ja 26 % välillistä vientiä, kun taas 25 % suunnittelee viennin aloittamista. Kiinnostavimmat vientikohteet ovat muut Pohjoismaat ja EU-maat (75 % vastaajista). Vientinsä kasvattamisesta on kiinnostunut 69 % vastaajista, joista yli puolet haluaa osallistua vienninedistämismatkoille ja vientikoulutuksiin.

Yritysten kiinnostuksen kohteita on välitetty kohdemaitten suurlähetystöille, ja jatkotoimista on keskusteltu ulkoministeriön, Business Finlandin ja ELY-keskusten kanssa.

Hankintalain uudistus eteni loppusuoralle

Hallituksen valmistelema hankintalain uudistaminen eteni vuoden aikana siten, että hallituksen odotetaan antavan esityksen tammikuussa 2026. Uudistus näyttää elinkeinoelämän kannalta myönteiseltä. Hallitus tavoittelee merkittäviä säästöjä julkisen palvelutuotannon osalta turvatakseen laadukkaat palvelut. Elinkeinoelämän puolella uskotaan, että tavoitteeseen voidaan päästä.

Vuoden aikana tuli esille useita tutkimustuloksia, jossa todistettiin, että julkinen palvelutuotanto on huomattavasti yksityistä palvelutuotantoa tehottomampi. Tehokkuuserot vaihtelevat kahdesta prosentista jopa 68 prosenttiin. Tutkimusten mukaan hyödyt ovat jopa viisinkertaisia verrattuna kuntien lisäkustannuksiin.

Uudistusta on kritisoitu, että jatkossa pienempiin kuntiin ei löydy palvelun tarjoajia. Tämä ei pidä paikkaansa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto kysyi asiasta omassa tutkimuksessaan vajaa vuosi sitten 488 yritykseltä. Noin 80 % yrityksistä oli valmis laajentamaan toimintaansa, mikäli markkinat avautuisivat. Vastaavia tutkimustuloksia on saatu myös Yrittäjägallupista.

Olemme iloisia, että osa inhouse-yhtiöistä on jo ilmoittanut tulevansa reilun kilpailun markkinoille. Saamme lisää reilua kilpailua, joka on uuden luovuuden lähde. Lisäämme hankintaosaamista valmistelemalla julkisen hankkijan koulutuskokonaisuutta.

Tarjosimme hankintaneuvontaa yrityksille

Jatkoimme työ- ja elinkeinoministeriön rahoittamaa hankintaneuvontaa yrittäjille ja hankintayksiköille. Neuvontaa on tarjottu kaikilla aluejärjestöjemme alueilla ympäri Suomen. Tämä on ollut konkreettinen palvelu yrittäjille, jotka kaipasivat tukea tarjouspyyntöihin vastaamisessa. Hankintaneuvonnan avulla opastettiin hankintayksiköitä toteuttamaan hankintoja siten, että myös pk-yritykset voivat osallistua niihin.

Jaoimme pk-yrityksille tietoa julkisista hankinnoista ja kannustimme osallistumaan tarjouspyyntöihin. Keskeistä on ollut myös hankintayksiköiden ja tarjoajien vuoropuhelun edistäminen. Palvelu on ollut tarpeellista ja yrittäjien arvostamaa.

Yrittäjille tärkeät työllisyysalueet perustettiin

Työvoimapalvelut siirtyivät kuntien vastuulle 2025 alusta.  Kannoimme huolta siitä, että työvoimapalveluihin syntyy samanlainen inhouse-markkina kuin hyvinvointialueilla. Osa työllisyysalueita on ilmoittanut Yrittäjille, että haluavat kokeilla yrittäjälähtöistä työllisyysaluetta, jossa toteutetaan markkinavuoropuhelu ja palvelut kilpailutetaan siten, että myös yksityisillä palvelun tuottajilla on mahdollisuus osallistua kilpailuun. Yksi yrittäjien julkisuutta saanut esitys on ollut “työllisyystinder“.

Vaikutimme valtion aluehallintouudistukseen

Valtion aluehallinto on uudistumassa 1.1.2026, jolloin syntyvät Elinvoimakeskukset ja valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Pidimme vahvasti esillä, että uusien elinvoimakeskusten on löydettävä toisiaan täydentävä yhteistyörooli suhteessa kuntien elinkeinotoimeen, kehitysyhtiöihin, työllisyysalueisiin ja elinkeinoelämän järjestöihin.

Yritykset tarvitsevat selkeän ja yrityslähtöisen palvelupolun kotimaakunnasta maailmalle. Yksittäisten välineiden ja palveluiden sijasta tulisi pyrkiä kehittämään alueellisia yrityspalveluekosysteemejä, jotka kykenevät vastaamaan yritysten tarpeisiin eri tilanteissa.

Lupa- ja valvontavirastolta odotamme, että yrityksiä ja yrittäjiä koskevat päätökset tehdään jatkossa nopeasti ja ennustettavasti, jotta yritystoiminta ei kohtaa tarpeettomia viivytyksiä hitaan byrokratian vuoksi.

Vaikutimme Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmiin ja erityistalousalueiden perustamiseen

Vaikutimme Itä- ja Pohjois-Suomen ohjelmiin. Kannanotoissamme halusimme vahvistaa alueiden nykyisiä kilpailuetuja. Esimerkiksi Kymessä on logistiikka-alaa, Etelä-Karjalassa vetytaloutta, Etelä-Savossa vesiosaamista, Pohjois-Savossa terveysteknologiaa, Oulussa 6G-osaamista, Lapissa matkailualan osaamista, Pohjois-Karjalassa fotoniikkaa sekä Kainuussa metalliteollisuusjohdannaisia.

Yrittäjät kirjoittivat oman teollisuuspoliittisen ohjelman

Samanaikaisesti hallituksen teollisuuspoliittisen strategian kanssa Yrittäjät julkisti oman teollisuuspoliittisen ohjelman. Ohjelmaa toimitettiin poliittisille päättäjille ja virkamiehille kevään 2025 aikana ja ohjelman teemoja julkaistiin myös mediassa.

Yrittäjäjärjestö kritisoi TEM:n strategiaa valtiovetoiseksi ja korosti enemmän yritysten toimintaympäristön kehittämistä. Hallituksen puoliväliriihessä elinvoimakeskuksille esitettiinkin uuden rahoitusmekanismin käyttöönottoa, 30 miljoonaa euroa, jolla halutaan vauhdittaa pienten ja keskisuurten yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa. 

Yrittäjien Elinvoimabarometri 2025

Yrittäjien Elinvoimabarometri kartoittaa suomalaisten yrittäjien näkemyksiä oman maakuntansa elinvoimaisuudesta. Kyselytutkimus tehdään vuorovuosin Kuntabarometrin kanssa. Vuonna 2025 Elinvoimabarometri toteutettiin toista kertaa. Siihen vastasi 4 073 yrittäjää. Barometri toimii erinomaisena elinkeinopolitiikan työkaluna.

Kampanjoimme aktiivisesti kunta- ja aluevaaleissa

Yrittäjien kunta- ja aluevaalien kampanjan teemana oli ”toisinajattelija”, joka korosti yrittäjien kykyä ajatella toisin.  Kuntavaaleissa yrittäjiä tuli valituksi 23 prosenttia kaikista valtuutetuista (2 160 yrittäjää), mikä vastaa edellisten vuoden 2021 vaalien yrittäjien osuutta. Aluevaaleissa yrittäjävaltuutettujen osuus laski 20 prosentista 16 prosenttiin (217 yrittäjää).

Tuimme ja autoimme yrittäjätaustaisia ehdokkaita kampanjoinnissa. Pidimme mediassa esille yrittäjille tärkeitä vaaliteemoja. Järjestimme helmikuussa 2025 eduskuntapuolueiden puheenjohtajille kunta- ja aluevaalitentin, joka sai laajaa huomiota valtakunnallisissa medioissa televisiouutistalähetystä myöten.

Kuntavaaliohjelmassa korostettiin kuntien yrittäjämyönteisyyttä, kuntien viihtyisyyttä asuin- ja kulttuuriympäristönä (työ seuraa tekijöitä), suvaitsevaisuutta ja avoimuutta, yritysmyönteisyyttä, yrityspalveluja sekä reilua ja avointa kilpailua.

Aluevaaliohjelma korosti hyvinvointialueiden talouden tervehdyttämistä, yhteistyötä yritysten kanssa, monituottajamallia, palvelusetelimallien käyttöönottoa ja reiluja hankintoja.

Kuntavaikuttamiseen luotiin oma operaatio

Vaalien jälkeen yrittäjätaustaisia valtuutettuja on runsaasti kunta- ja aluetason päätöksenteossa. Keskusjärjestö laati kuntavaikuttamisen suunnitelman, jossa määritellään tavoitteet ja työnjako paikallisyhdistysten, aluejärjestöjen ja keskusjärjestön välillä. Samalla käynnistettiin kuntakierros tukemaan paikallisjärjestöjä erityishaasteissa sekä levittämään onnistuneita esimerkkejä muihin kuntiin.

Kuntavaikuttaminen etenee suunnitellusti: yritysvaikutusten arviointi on nostettu kärjeksi, materiaaleja tuotetaan paikallisyhdistyksille ja osallistutaan kunnallisjohdon seminaareihin eri puolilla Suomea. Lisäksi Yrittäjyyden ykköskunta -koulutuksia toteutetaan kuntien toiveiden mukaisesti, painottaen yritysvaikutusten arviointia ja Kuntabarometrin tuloksia.

Kuntajohtajien Yrittäjät-Akatemiassa on menossa viides kurssi

Kuntajohtajan Yrittäjät-Akatemian toinen moduuli järjestettiin tammikuussa 2025 ja kolmas, Brysselin jakso, huhtikuussa. Kurssille osallistui 11 kuntajohtajaa. Seuraava kurssi käynnistyi marraskuussa 2025, mukana 13 kuntajohtajaa. Ensi kevään Brysselin matkaa valmistellaan. Kuntajohtajan Yrittäjät-Akatemia on tärkeä osa Yrittäjien kuntavaikuttamista.

Nostamme hyvinvointialuevaikuttamisen profiiliamme

Yrittäjät kehittää systemaattista ja tavoitteellista vaikuttamistyötään hyvinvointialueille. Vaikuttamisen keskiössä on, että pienet yritykset pääsevät mukaan tarjoamaan osaamistaan ja palveluitaan hyvinvointialueille. Vaikuttavan koko järjestön kattavan yhteistyömallin rakentaminen on edellytys hyvinvointialueiden edunvalvonnassa onnistumiseksi.

Soteri-rekisterin ongelmiin saatiin väliaikainen ratkaisu

Alkuvuonna 2025 jopa 4 000 sosiaali- ja terveysalan yritystä ei pystynyt harjoittamaan elinkeinoaan, koska rekisteröintijonot olivat niin pitkät ja ilman rekisteröintiä oli lainvastaista ryhtyä sote-alan yrittäjäksi.

Vahvan edunvalvonnan ansiosta Soteri-rekisteriä koskeva väliaikainen laki astui voimaan 1.2.2025. Lain turvin sosiaali- ja terveydenhuollon itsenäiset ammatinharjoittajat ja heihin rinnastettavat palveluntuottajat pystyivät aloittamaan toimintansa heti jätettyään hakemuksen Soteri-rekisteröintiä varten. Tämä on helpottanut erityisesti pienten sosiaali- ja terveydenalan ammatinharjoittajien ja yksinyrittäjien asemaa aloittaa työnsä.

Vaikutimme sosiaali- ja terveysalan yksikkökustannushankkeen etenemiseen

Valtiovarainministeriöön perustettiin soten yksikkökustannuslaskentaan liittyvä hanke. Yrittäjät pyrki vuoden aikana vaikuttamaan siihen, että kustannuslaskentamallista tulee sellainen, että julkisen ja yksityisten toimijoiden hinnat olisivat vertailukelpoisia keskenään.

Valitettavasti uudistus etenee hitaasti. Tällä hetkellä pystytään antamaan keskiarvoja muutamista sote-palvelukokonaisuuksista. Uusia palveluluokkia julkaistaan sitä mukaa, kun laskentamalli valmistuu. Todellisen muutoksen tekeminen edellyttää kuitenkin kustannusten vertailua yksikkötasolla.

Yrittäjyyskasvatus vahvistui läpi koulutuspolun

Vahvistimme yrittäjyyskasvatuksen merkitystä kaikilla koulutusasteilla varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin. Maaliskuussa järjestimme Yrittäjyyskasvatusfoorumin kanssa Pikkuparlamentissa seminaarin, johon eduskuntapuolueet ja sidosryhmät osallistuivat aktiivisesti. Vaikutimme yrittäjyyskasvatuksen ja talousosaamisen linjausten päivittämiseen, minkä seurauksena OKM perusti työryhmän, jossa Suomen Yrittäjät on mukana.

Edistimme yrittäjyyden lukiodiplomin valmistelua, joka käynnistyi Opetushallituksessa, sekä osallistimme ammatillisen koulutuksen yrittäjyyteen liittyvien tutkinnon osien kehittämiseen yhdessä Opetushallituksen asiantuntijoiden kanssa.

Nuorten kiinnostus yrittäjyyteen kasvaa

Nuorten tulevaisuusraportti 2025 osoittaa, että kiinnostus yrittäjyyttä kohtaan on vahvistunut. Yläkoulun ja toisen asteen opiskelijoista 51 % voisi tulevaisuudessa toimia yrittäjinä, 45 % jatkaa toisen perustamaa yritystä ja 27 % aikoo perustaa oman yrityksen. Nuorista 68 % pitää yritystoimintaa tärkeänä Suomelle ja 40 % toivoo kouluihin lisää yrittäjyysopetusta. Pitkäjänteinen vaikuttamistyö näkyy tuloksissa.

Tarjoamme rahanarvoisia jäsenetuja jäsenillemme

Tarjoamme jäsenyrittäjillemme rahanarvoisia jäsenetuja, joita kehitetään jatkuvasti. Yrittäjien jäseneduista suosituin on jäsenyrittäjille maksuton lakineuvonta.

Tarjosimme tietoa tutkimuksilla 

Teimme useita kyselytutkimuksia, joissa korostuivat hallitusohjelman uudistusten vaikutukset, suhdannetilanne ja osaavan työvoiman saatavuus. Näitä seurattiin säännöllisesti Yrittäjägallupilla. Pk-yritysbarometri puolestaan kartoitti yritysten näkymiä, tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä digitalisaation ja tekoälyn käyttöä. 

Osallistuimme myös tutkimukseen, jossa selvitettiin maahanmuuttajien merkitystä suomalaisessa yritys- ja elinkeinotoiminnassa. PTT:n tutkimus tarkasteli maahanmuuttajia palkansaajina ja yrittäjinä eri toimialoilla sekä maahanmuuttajayrittäjien yrityksiä. Olimme tutkimuksen yksi rahoittajista. 

Vuonna 2025 toteutettu Elinvoimabarometri kartoitti yrittäjien näkemyksiä oman maakuntansa elinvoimaisuudesta. Tulokset julkaistiin erillisellä sivustolla, mikä mahdollistaa vertailun maakuntien ja eri kysymysten välillä. 

Omistajanvaihdoksissa nostettiin esiin rahoitushaasteet

Tehostimme valtakunnallisen Omistajanvaihdosfoorumin toimintaa yhteistyössä sen 25 jäsenorganisaation kanssa ja nostimme esiin yritysten rahoitustilanteen kehittämistarpeita. Selvitimme alueellisten omistajanvaihdospalveluiden nykytilaa ja loimme konsepteja alueellisille foorumeille tukien yhteistyön ja palveluiden kehitystä.

Toimitimme useita lausuntoja korostaen omistajanvaihdosten merkitystä yritysten jatkuvuudelle ja talouden elinvoimalle. Lisäksi vahvistimme digitaalista näkyvyyttä lisäämällä sisältöjä yrittajat.fi- ja ov-foorumi.fi-sivustoille.

Rakensimme omistajanvaihdosten osaamista, tietopohjaa ja toimivia ratkaisuja

Julkaisimme uuden omistajanvaihdospoliittisen ohjelman ja esittelimme sitä vaikuttajille niin eduskunnassa kuin maakunnissa. Yrittäjägallup osoitti omistajanvaihdosten olevan ajankohtaisia jopa 40 000 yritykselle ja asia sai laajaa näkyvyyttä mediassa. Kulttuuri- ja luovien alojen hankkeessa edistimme erityisesti yksin- ja mikroyritysten yrityskunnon kehittämistä ja omistajanvaihdoksia järjestämällä webinaareja ja koulutuksia. Lisäksi vahvistimme tietoisuutta yritysostosta kansainvälistymisen työkaluna ja tarjosimme käytännön työkaluja, tapahtumia ja tietoa.

Rahoitus Restartup-yrityshautomolle

Saimme rahoituksen Restartup-yrityshautomohankkeelle tavoitteena luoda Suomeen uudenlainen hautomo tukemaan yrityskaupan jälkeistä kasvua ja kansainvälistymistä.

Omistajanvaihdosviikko tavoitti laajasti

Neljättä kertaa toteutettu valtakunnallinen Omistajanvaihdosviikko sisälsi 21 tapahtumaa eri puolilla Suomea ja tavoitti noin 1 000 yrittäjää ja asiantuntijaa. Viikon kohokohtana järjestetty Omistajanvaihdoskonferenssi kokosi rahoittajat, asiantuntijat ja sidosryhmät keskustelemaan yritysten rahoituksesta ja omistajanvaihdosten edistämisestä. Lisäksi kansanedustajapaneeli vahvisti päättäjien tietoutta omistajanvaihdosten merkityksestä elinvoimaan.

Kulttuuriyrittäjät esillä Elinvoima & kulttuuri -keskustelukiertue

Vuoden aikana järjestimme neljä kulttuurikeskustelua: Hämeenlinnassa, Mikkelissä, Lapualla ja Porissa. Tilaisuuksissa käsiteltiin kulttuurialan yrittäjien roolia kunnissa, kulttuurin tulevaisuutta paikallistasolla sekä kulttuuriyrittäjien merkitystä matkailuelinkeinolle.

Tavoitteena oli vahvistaa ymmärrystä kulttuuri- ja luovan alan yrittäjien merkityksestä alueen elinvoimalle kuntavaalien alla sekä edistää heidän toimintaedellytyksiään. Merkittävä osa heistä on yksinyrittäjiä. Keskustelut toteutettiin Suomen Kulttuurirahaston kanssa.

Eloon!-kiertue vahvisti kulttuurin ja elinkeinoelämän yhteistyötä

Jatkoimme yhteistyötä Taiteen edistämiskeskuksen Luova verkko -hankkeen kanssa ja veimme Eloon!-kiertueen Kuopioon ja Joensuuhun syksyllä 2025. Paikallisten toimijoiden kanssa etsittiin luovia ratkaisuja kulttuurimatkailun, elämystalouden, kaupunkikeskustan ja kiertotalouden kehittämiseen. Työpajoissa syntyneet parhaat ideat palkittiin kannustinrahalla. Kiertue toteutettiin yhteistyössä kuntien, ELY-keskusten, maakuntien liittojen ja Yrittäjien aluejärjestöjen kanssa. Eloon!-kiertue vahvisti kulttuurin ja luovien alojen roolia elinkeinoelämän kumppanina ja toi esiin uusia tapoja rakentaa alueellista elinvoimaa osallistaen erityisesti yksinyrittäjiä.

Vahvaa vaikuttavuutta toimialajärjestöjen kanssa

Teimme yhteistyötä 56 toimialajärjestömme kanssa. Vuonna 2025 vaikutimme yhdessä vahvasti alakohtaisiin asioihin. Avoin tiedonvaihto ja tiivis yhteistyö lisäsivät vaikuttamisen tehokkuutta ja vahvistivat sen näkyvyyttä.

Kansanedustajien yrittäjyysryhmän toiminta jatkui aktiivisena

Vuonna 2022 perustettuun yrittäjyysryhmään kuuluu noin 80 kansanedustajaa. Ryhmään viedään yrittäjyyden asiantuntemusta, viestiä ja tarpeita. Vuonna 2025 tapaamisia järjestettiin totuttuun tapaan.

Viestintämme auttaa yrittäjiä pysymään ajan tasalla

Yrittäjien uutiskirje kolahtaa jäsenten sähköpostiin kerran viikossa. Se kertoo jäsenyrittäjälle ajankohtaiset lakimuutokset, uutiset ja liiketoimintaa tehostavat vinkit.

Jäsenyrittäjänä pysyt kärryillä myös muista yritystoimintaan vaikuttavista uudistuksista seuraamalla Yrittäjien muuta viestintää: Yrittäjät.fi:n uutisia, Yrittäjät-sovellusta, Yrittäjän podcastia, jäsenlehti Yrittäjää ja sosiaalisen median kanavia. Lisäksi yrittäjille tehdään upeaa tilattavaa Yrittäjä Plus -lehteä.

Tilaa Yrittäjä Plus -lehti tästä >>

Vaikuttaja-koulutuksia yrittäjille

Suomen Yrittäjien vaikuttamiskonsepti pitää sisällään koulutuskokonaisuuksia jäsenyrittäjille, jotka haluavat vaikuttaa tai ovat jo vaikuttajia paikallisella, alueellisella tai valtakunnallisella tasolla. Koulutusten tavoitteena on verkostoida eri puolilta Suomea osallistuvia yrittäjiä keskenään, vahvistaa heidän vaikuttamisen, viestinnän ja järjestötoiminnan osaamistaan sekä vaikuttaa järjestönä siihen, että meillä on osaavia luottamushenkilöitä.

Mentorointiohjelma tuki nuoria yrittäjiä

Järjestimme nuorten yrittäjien mentorointiohjelman yhteistyössä Boardman-osaamisverkoston kanssa. Ohjelma on tarkoitettu alle 36-vuotiaille yrittäjille, jotka kaipaavat apua, tukea tai kannustusta yritystoiminnan kehittämiseen. Ohjelmassa mentoroinnista vastasivat kokeneet Boardman-verkostoon kuuluvat henkilöt. Ohjelmaa on järjestetty vuodesta 2017 lähtien, ja mukana on ollut vuosittain noin 30 nuorta yrittäjää.

Yrittäjien osaamisen kehittäminen

Perustehtävämme on yrittäjien osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen. Tämä toteutuu laadukkaiden tapahtumien ja koulutusten kautta. Keskeisinä osaamisen kehittämisen välineinä toimivat Valtakunnalliset yrittäjäpäivät, Kunnallisjohdon seminaari, webinaarit sekä verkkokurssit. Vuonna 2025 lanseerasimme myös Yrittäjät & Tekoäly -oppimiskokonaisuudet yhteistyössä Elisan kanssa.

Digitaaliset oppimisratkaisut

Yrittäjät-akatemian verkkokurssien tarjonta kasvoi 20 kurssiin. Maksullisten webinaarien tarjontaa supistettiin hieman. Yhteistyö Elisan kanssa liittyen tekoälyn hyödyntämiseen keräsi hyvin osallistujia. Vetovoimaisimpina sisältöinä olivat myynti, markkinointi sekä tekoäly. Koulutuksia on ollut sekä yksinyrittäjille että työnantajayrittäjille.

Kokosimme yhteen noin 20 000 yrittäjää

Valtakunnalliset yrittäjäpäivät kokosi Tampereelle lähes 1700 yrittäjää ja yrittäjyydestä kiinnostunutta. Tapahtuma saavutti kiitosta erinomaisesta seminaariohjelmasta sekä mahdollisuudesta verkostoitua yrittäjäkollegojen kanssa.

Suomen suurimpiin kuuluva kunta-, alue- ja elinkeinopolitiikan vaikuttajatapaaminen Kunnallisjohdon seminaari pidettiin Kuopiossa toukokuussa. Tapahtumaan osallistui noin 1100 henkilöä eri puolilta Suomea. Kaikkiaan Suomen Yrittäjien tarjoamassa tapahtumissa ja koulutuksissa kohtasi noin 20 000 yrittäjää ja yhteiskunnallista vaikuttajaa.

Toimme Yrittäjät-lavan Suomi Areenaan

Toimme Suomen suurimmalle keskustelufestivaalille, Porin Suomi Areenaan, Yrittäjät-lavan. Päivän aikana lavalla kuultiin runsaasti puheenvuoroja ja keskusteluja yrittäjyydestä ja elinvoimasta. Esitimme tilaisuudessa arkipyhien poistamista osana puolustusmenojen rahoitusta, ja esitys sai erittäin laajaa julkisuutta mediassa.

Juhlistimme Business Unplugged -tapahtuman 10-vuotisjuhlavuotta

Järjestimme englanninkielisen ja maahanmuuttajille suunnatun Business Unplugged -tapahtuman 12. marraskuuta Helsingissä. Tapahtuma täytti 10 vuotta ja sen teemana oli “Sell Smart, Market Smarter”. Tilaisuus kokosi yli 140 osallistujaa verkostoitumaan, kehittämään liiketoimintaosaamistaan sekä hyödyntämään maksutonta yritys- ja lakineuvontaa.