YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Pk-yritysbarometri 2/2026
Suomen Yrittäjät, Finnvera sekä työ- ja elinkeinoministeriö tekevät kaksi kertaa vuodessa Pk-yritysbarometrin, joka kuvaa pienten ja keskisuurten yritysten toimintaa ja taloudellista toimintaympäristöä.
Syksyn 2026 Pk-yritysbarometri perustuu 4 432 pk-yrityksen vastauksiin. Se kuvaa siten kattavasti suomalaisten pk-yritysten käsityksiä taloudellisen toimintaympäristön muutoksista sekä yritysten liiketoimintaan ja kehitysnäkymiin vaikuttavista tekijöistä.
Raportissa tarkastellaan pk-yritysten suhdanneodotuksia ja kehitystä, kasvua ja uusiutumista, kansainvälistymistä, kehittymistä sekä investointeja ja rahoitustilannetta. Lisäksi ajankohtaisina aiheina tarkastellaan kansainvälisen kaupan rajoitteiden vaikutuksia, pk-yritysten tutkimus- ja kehittämistoimintaa sekä yhteistyötä oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.
Barometri julkistetaan sekä valtakunnallisena että alueellisina raportteina. Valtakunnallisessa raportissa tuloksia käsitellään koko pk-sektorin näkökulmasta ja myös päätoimialoittain teollisuuteen, rakentamiseen, kauppaan ja palveluihin jaoteltuna. Alueraporteissa kehitystä verrataan erityisesti kyseisen alueen yritysten ja koko maan välillä.
Helsingissä 16.9.2026
Mikael Pentikäinen
toimitusjohtaja
Suomen Yrittäjät
Juuso Heinilä
toimitusjohtaja
Finnvera Oyj
Juhapekka Ristola
osastopäällikkö
työ- ja elinkeinoministeriö
Tiivistelmä
Pk-yritysten suhdanneodotukset nousivat selvästi viime kevääseen ja edellisvuoteen verrattuna. Iranin sodasta ja sen seurauksena nousseesta öljyn hinnasta huolimatta useamman vuosineljänneksen jatkunut talouskasvu ja matalana pysynyt inflaatio vahvistivat odotuksia vuoden 2026 ensimmäisellä puoliskolla. Suhdannenäkymien saldoluku nousi kevään 2026 barometrista yhdeksällä yksiköllä ja saa arvon kymmenen.
Pk-yrityksistä 29 prosenttia arvioi suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 19 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Hieman yli puolet pk-yrityksistä arvioi suhdanteen pysyvän ennallaan. Kevään 2026 barometrissa parempia suhdanteita ennakoivia oli kuusi prosenttiyksikköä vähemmän ja heikkeneviä suhdanteita ennakoivia neljä prosenttiyksikköä enemmän.
Pk-yritysten suhdanneodotukset ennakoivat siis Suomen taloudelle suurin piirtein vastaavaa tai hieman vahvempaa kehitystä kuin suurin osa talousennusteista. Kohonneista näkymistä huolimatta sekä talouden kehitykseen että pk-yritysten odotuksiin liittyy edelleen merkittävää epävarmuutta.
Odotukset kasvusta nousussa, mutta epävarmuus vähentää investointeja
Odotukset liikevaihdon kehityksestä ovat vahvistuneet hitaasti samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat nousseet vuosien 2023 ja 2024 pohjalukemistaan. Liikevaihto-odotusten saldoluku nousi kevään 2026 barometrista kahdella yksiköllä ja saa arvon 16.
Pk-yritysten kannattavuuden muutosodotukset ovat elpyneet hitaasti vuoden 2024 alusta lähtien. Suurin epävarmuus tulevasta on hellittänyt, mutta kannattavuusodotusten saldoluku pysyy edelleen negatiivisena arvolla miinus neljä.
Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan seuraavan 12 kuukauden aikana. Heikot investointiaikeet ovat näkyneet pk-yritysbarometrin tuloksissa jo useamman vuoden ajan. Teollisuus on ainoa päätoimiala, jolla on enemmän investointejaan lisääviä yrityksiä kuin niitä, joissa investointien odotetaan vähenevän. Yli kaksi vuotta jatkuneesta investointiaikeiden kasvusta huolimatta investointien arvon muutosodotusten saldoluku pysyy negatiivisena arvolla -11.
Positiivinen signaali pk-yritysten investointiodotuksissa on viimeisen kahden vuoden aikana tapahtunut voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten investointien kehitystä seuraavan saldoluvun jyrkkä nousu. Voimakkaasti kasvuhakuisten yritysten saldoluku saa nyt arvon 53, kun keväällä 2024 se oli 20.
Pk-yritykset pitävät yhä kiinni henkilöstöstä
Pk-yrityksistä hieman alle 15 prosenttia aikoo lisätä henkilöstön määrää seuraavan vuoden aikana. Sen sijaan noin 11 prosenttia yrityksistä odottaa henkilöstönsä määrän vähentyvän. Edelleen suuri enemmistö, 74 prosenttia pk-yrityksistä, aikoo säilyttää nykyisen henkilöstömääränsä.
Pk-yritykset pyrkivät pitämään kiinni osaavasta työvoimastaan myös haastavissa taloudellisissa tilanteissa. Pitkään heikkona pysyneestä kulutuskysynnästä sekä lisääntyneestä kauppa- ja geopoliittisesta epävakaudesta huolimatta pk-yritysten henkilöstöodotukset ovat pysyneet myönteisinä syksyn 2024 barometrista lähtien.
Kasvupotentiaalia uusiutumisesta sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta
Viime vuosien monet kriisit eivät ole merkittävästi vähentäneet yritysten kasvuhaluja. Hieman alle 40 prosenttia pk-yrityksistä on voimakkaasti tai mahdollisuuksien mukaan kasvuhakuisia. Lisäksi kasvuhakuisten pk-yritysten osuuden pidemmän aikavälin trendinomainen lasku vaikuttaa pysähtyneen. Osuus on silti huomattavasti pitkän aikavälin keskiarvoa matalampi.
Joka viides pk-yritys on ottanut käyttöön uutta teknologiaa ja lähes puolet on investoinut ohjelmistoihin, tietojärjestelmiin tai tekoälyyn viimeisen vuoden aikana. Yrityksistä 46 prosenttia on myös kouluttanut henkilöstöään. Lisäksi hieman alle kolme kymmenestä yrityksestä on tuonut markkinoille uusia tuotteita tai palveluita.
Tutkimuksella ja kehittämisellä (T&K) tarkoitetaan luovaa ja systemaattista toimintaa tiedon lisäämiseksi sekä tiedon käyttämistä uusiin sovelluksiin. Pk-yrityksistä merkittävä osuus, 25 prosenttia, raportoi tekevänsä tutkimusta ja kehittämistä jossain muodossa. Toimialojen välillä on odotetusti merkittäviä eroja. Suurin osuus on teollisuudessa, jossa 42 prosentilla pk-yrityksistä on T&K-toimintaa.
Kansainvälinen tullipolitiikka nostanut kustannuksia ja kiristänyt kilpailua
Vuosien 2025 ja 2026 aikana pk-yritysten vientiodotuksia on painanut Yhdysvaltojen tullipolitiikasta johtuva kauppasuhteiden kiristyminen. Merkittävästä epävarmuudesta huolimatta vientiä harjoittavista pk-yrityksistä 44 prosenttia odottaa viennin arvon kasvavan seuraavan vuoden aikana, ja viennin arvon muutosodotuksia kuvaava saldoluku saa arvon 37.
Joka viidennellä pk-yrityksellä on vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla. Pohjoismaat ovat suomalaisten pk-yritysten tärkein markkina-alue, jolla toimii 71 prosenttia ulkomaankauppaa harjoittavista yrityksistä. Pohjoismaiden lisäksi myös muu Euroopan unioni on merkittävä markkina-alue 65 prosentin osuudella. Seuraavaksi tärkein markkina-alue on Yhdistynyt kuningaskunta, jossa toimii noin joka viides pk-yritys.
Hieman yli viidennes pk-yrityksistä raportoi kansainvälisen tullipolitiikan tai muiden kaupan rajoitteiden aiheuttamista kohonneista kustannuksista. Lisäksi useampi kuin joka kymmenes pk-yritys on kohdannut kiristynyttä kilpailua. Hieman yli puolet kaikista pk-yrityksistä raportoi, että tullipolitiikalla tai muilla kansainvälisen kaupan rajoitteilla ei ollut kyselyyn mennessä ollut vaikutuksia yrityksen toimintaan. Vastaava osuus vientiä tai muuta liiketoimintaa ulkomailla harjoittavien yritysten joukossa on 46 prosenttia.
Taloustilanne ja tiukka sääntely vähentävät ulkoisen rahoituksen käyttöä
Hitaasti elpyvän talouden ja pitkään jatkuneen matalasuhdanteen seurauksena heikentynyt yritysten luottokelpoisuus yhdistettynä pankkitoiminnan sääntelyyn näkyvät pk-yritysten ulkoisen rahoituksen käytössä: alle 40 prosentilla pk-yrityksistä on lainaa pankista tai muusta rahoituslaitoksesta. Ulkoisen rahoituksen käyttö on vähentynyt selvästi kevään 2026 barometrista.
Myönteistä rahoituksenottamisaikomuksissa on se, että kasvuhakuisten yritysten kiinnostus ulkoista rahoitusta kohtaan on säilynyt kohtuullisen hyvänä.
Kuluva vuosi 2026 on ollut monelle pk-yritykselle ennakoitua haastavampi ja se näkyy maksuvaikeuksien määrässä. Noin 19 prosenttia eli hieman alle joka viides pk-yritys raportoi vaikeuksista hoitaa maksujaan viimeksi kuluneen kolmen kuukauden aikana. Osuus nousi kevään 2026 barometrista kolmella prosenttiyksiköllä ja on samaa tasoa kuin pandemiasyksyllä 2020.
Pk-yritysten yhteistyö oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa on jatkunut vakaana
Merkittävä joukko pk-yrityksiä tekee yhteistyötä oppilaitosten, koulutuksen järjestäjien tai kehitysyhtiöiden kanssa. Pk-yritysten oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa harjoitetun yhteistyön yleisyys on muuttunut hyvin vähän syksystä 2024, jolloin asiasta kysyttiin edellisen kerran. Yhteistyön muodot olivat moninaiset, mutta vastauksissa korostuivat työharjoittelu, oppisopimuskoulutus, muu koulutusyhteistyö sekä opinnäytetyöt.
Yritysten kokemat hyödyt oppilaitos- ja tutkimusorganisaatioyhteistyön tuloksista ovat laskeneet kahden vuoden takaisesta. Tuolloin 45 prosenttia yrityksistä koki tietopohjan ja osaamisen vahvistuneen yhteistyöllä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa, nyt 40 prosenttia. Trendi on ollut laskeva jo pidemmän aikaa.
Yleisimpinä oppilaitosten ja tutkimusorganisaatioiden kanssa tehdystä yhteistyöstä syntyneenä tuloksina mainittiin tietopohjan ja osaamisen vahvistuminen (korkeakoulut ja tutkimusorganisaatiot) sekä uuden osaajan palkkaaminen (muut koulutuksen tarjoajat). Monissa pk-yrityksissä yhteistyö on johtanut myös uusiin tai parannettuihin tuotteisiin tai palveluihin.
Tiedote
- Pk-yritysbarometri: Pk-yritysten näkymät vahvistuvat – kannattavuus ja investoinnit ennallaan, julkaistu 16.9. klo 09.30