YRITTÄJÄ, tule mukaan omiesi pariin! Liity Yrittäjiin.
Yritysvastuu
Yritys ei toimi irrallaan muista eikä yksin. Yhteiskuntavastuu tarkoittaa tiivistäen yritysten vastuuta niiden vaikutuksista ympäröivään yhteiskuntaan. Vastuullinen yritys toimii kestävästi, kunnioittaa ympäristöä ja vähintäänkin noudattaa lakeja ja sopimuksia.
Tältä sivulta löydät tietoa seuraavista aiheista:
- Yritysvastuu
- Kestävyysraportointi
- Ympäristömerkit
Yritysten yhteiskuntavastuu on tärkeä näkökohta myös pienille yrityksille. Vastuullinen yritys huomioi toimintansa vaikutukset ihmisiin, ympäristöön ja yhteiskuntaan yhteistyössä sidosryhmiensä kanssa – ja toimii minimissään tavalla, jolla vaikutukset eivät ole negatiivisia.
Vastuullisuus saattaa parantaa yrityksen mainetta, mutta sitä ei kannata ajatella vain imagon kiillottamisena. Vastuullinen toiminta voi olla yrityksellesi aito keino lisätä kilpailukykyä, kehittää toimintaa ja vastata kestävän kehityksen haasteisiin. Kun yritystäsi johdetaan vastuullisesti, johdonmukaisesti ja pitkäjänteisesti, vastuullisuus tukee liiketoimintaasi.
Yhteiskuntavastuu (corporate responsibility, corporate social responsibility) perustuu pitkälti yritysten vapaaehtoisiin toimiin. Yritysten toimintaa ohjaa kuitenkin monin tavoin myös lainsäädäntö. Ei ole yhtä oikeaa tapaa toteuttaa vastuullisuutta – voit määritellä itse yrityksellesi sopivimmat painopisteet ja toteuttamistavat.
Yhteiskuntavastuun kolme osa-aluetta
Yritysten yhteiskuntavastuu jaetaan tavallisesti kolmeen osa-alueeseen: taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen vastuu. Nämä nivoutuvat tiiviisti toisiinsa.
Taloudellinen yhteiskuntavastuu on toiminnan liiketaloudellisesta kestävyydestä huolehtimista. Siihen sisältyvät esimerkiksi voiton tuottaminen ja verojen maksaminen asianmukaisesti.
Sosiaalinen yhteiskuntavastuu liittyy pitkälti ihmisten hyvinvointiin ja osaamisen kehittämiseen. Ihmisoikeuksien kunnioittaminen on sosiaalisen vastuun perusta. Sosiaalista vastuuta koskeva sääntely, esimerkiksi työelämän lainsäädäntö, ohjaa pk-yritystenkin toimintaa monin tavoin. Lainsäädännössä on suuremmille yrityksille pidemmälle meneviä velvoitteita muun muassa yritysvastuun raportoinnin osalta.
Ekologinen yhteiskuntavastuu on yritystoiminnan ympäristövaikutusten minimoimista. Sitä voi toteuttaa esimerkiksi suosimalla ympäristöystävällisiä toimintatapoja ja materiaaleja tai kehittämällä ympäristöystävällisiä tuotteita ja tuotantoprosesseja. Maailmalla kysyntä ohjautuu vähäpäästöisten tuotteiden ja palvelujen suuntaan, ja tällaisilla ratkaisuilla on vientipotentiaalia. Yritysten ja kaupunkien rooli päästöjen vähentämisessä on todella mittava.
Hankinnoilla on olennainen merkitys yrityksesi vastuullisuudessa. Ympäristövastuulliset valinnat viestivät omista ja yrityksesi arvoista myös asiakkaille. Niiden avulla osoitat, että yritystäsi kiinnostaa ympäristön tila ja teet sen eteen töitä. Vastuulliset ja ympäristöä säästävät valinnat ja teot ovat monelle merkittäviä valintaperusteita tuotteita ja palveluita hankkiessa.
Kestävyysraportointi
Yritysten kestävyysraportointidirektiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive, CSRD) on edellyttänyt vuoden 2024 alusta, että suuret, yli 1.000 työntekijän yritykset raportoivat sosiaalisista ja ympäristötoimistaan sekä niiden vaikutuksista ihmisiin ja luontoon. Velvoitettujen yritysten on suunniteltava esimerkiksi, miten niiden liiketoimintamallissa ja strategiassa huomioidaan ilmasto- ja muut kestävyysriskit sekä ilmastoneutraaliin talouteen liittyminen. Kestävyysraportti on julkaistava vuosittain osana toimintakertomusta ja sen laatimisessa on noudatettava ESR-standardia (European Sustainability Reporting Standards).
Kestävyysraportoinnin muutosdirektiivi (ns. Omnibus I) tulee täsmentämään kestävyysraportoinnin soveltamisalaa
Alkuperäinen kestävyysraportointidirektiivi oli tarkoitus saattaa koskemaan portaittain myös alle 1.000 työntekijän yrityksiä. EU parlamentin 16.12.2025 hyväksymän muutoksen myötä alkuperäistä porrastettua soveltamisala tullaan kuitenkin muuttamaan. Jatkossa kaikki yritykset, joiden työntekijämäärä on enintään 1.000 työntekijää tai joiden vuotuinen liikevaihto jää alle 450 miljoonan euron, on vapautettu lainedellyttämästä kestävyysraportointivelvoitteesta.
Komissio tulee julkaisemaan vapaaehtoista raportointia koskevan erillisen ns. VSME-standardin, jota yritykset voivat hyödyntää yritysvastuun vapaaehtoisessa raportoinnissa.
Kestävyysriskejä koskeva huolellisuusvelvoite
Kestävyysraportoinnin muutosdirektiivin yhteydessä päätettiin myös hyväksyä muutoksia ns. asianmukaista huolellisuutta koskevaan yritysvastuudirektiiviin. Direktiivin mukainen huolellisuusvelvoite on saatettava voimaan 26.7.2029 mennessä. Se koskee ainoastaan yrityksiä, joiden työntekijämäärä ylittää 5.000 työntekijää ja joiden vuotuinen liikevaihto ylittää 1,5 miljardia euroa.
Huolellisuusvelvoite edellyttää tehokkaita prosesseja, joilla arvioida toimitusketjua koskevia kestävyysriskejä sekä menettelytapoja, joilla hallita riskejä ja puuttua mahdollisiin epäkohtiin.
Direktiivin vaikutukset pk-yrityksiin
Vaikka kestävyysraportointidirektiivi ei aseta suoria oikeudellisia velvoitteita pk-yrityksille, suuryritysten lisääntyvät raportointi- ja huolellisuusvelvoitteet tulevat käytännössä vaikuttamaan myös moniin pk-yrityksiin. Suoriutuakseen omista raportointi- ja huolellisuusvelvoitteistaan suuryritykset voivat edellyttää toimittajiltaan entistä laajempia kestävyystietoja. Direktiivimuutoksilla voi tästä syystä olla vaikutuksia esim. hankintojen kriteereihin ja kilpailutusten ehtoihin tai toimittajasopimuksiin ja niiden kestävyysseikkoja koskeviin liite-ehtoihin, kuten vaikka Supplier Code of Conducteihin. Toimitusketjussa toimivilta yrityksiltä voidaan jatkossa edellyttää myös aiempaa laajemmin raportointia eri kestävyysteemoista, ja esimerkiksi pankit voivat vaatia erinäisiä kestävyystietoja osana rahoituspäätöksiään tai palvelusopimuksiaan.
Mahdolliset muutokset hankintasuhteen ehtoihin ja toimittajille asetettuihin vaatimuksiin riippuvat velvoitteiden kohteena olevista yrityksistä ja yrityskohtaisista toimeenpanosuunnitelmista. Suosittelemme yrityksiä olemaan aktiivisia ja ottamaan selvää asiakkaidensa ja rahoittajiensa kestävyysvaatimuksista sekä näitä koskevista tulevaisuudensuunnitelmista. Erityisen tärkeää tämä on tilanteessa, jossa yritys on liiketoiminnallisesti riippuvainen velvoitteiden alaisesta suuryrityksestä.
Ympäristömerkit
Ympäristömerkki on tunnus, joka myönnetään ympäristömerkin kriteerit täyttävälle tuotteelle tai palvelulle. Myöntämiskriteereiden tarkoituksena on varmistaa, että kyseisen merkin saavat tuotteet ovat mahdollisimman ympäristöystävällisiä.
Ympäristömerkin käyttöoikeutta tietylle tuotteelle tai palvelulle voi hakea tuotteen valmistaja, maahantuoja tai myyjä ja sitä voi hakea kaiken kokoiset yritykset, kunhan pystyy kokoamaan hakemukseen tarvittavat tiedot.
Ympäristömerkkien kriteerit laaditaan tuoteryhmittäin. Siksi merkin käyttöoikeutta voi hakea vain niissä tuoteryhmissä, joissa on vahvistetut kriteerit. Ympäristömerkkijärjestelmään voi myös ehdottaa uusia tuoteryhmiä. Edellytyksenä uusien kriteerien laatimiselle on, että merkin myöntämisellä tietylle tuoteryhmälle voidaan saavuttaa merkittäviä ympäristöhyötyjä. Lisäksi tuoteryhmän tuotteiden täytyy olla keskenään riittävän erilaisia ja markkinoilla tarve saada tietoa tuotteiden ympäristöominaisuuksista.
Ympäristömerkkien tarkoituksena on auttaa kuluttajia ja yrityksiä valitsemaan markkinoilla olevasta valikoimasta ympäristöä vähiten kuormittavia tuotteita. Merkki tarjoaa tietoa tuotteen ympäristöominaisuuksista mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Siten merkinnät helpottavat ympäristöystävällisten osto- ja hankintapäätösten tekemistä. Ympäristömerkkien myöntämiskriteereissä voi olla vaatimuksia myös tuotteen kestävyydelle ja tehokkuudelle ja siksi ne kertovat myös tuotteen laadusta.
Ympäristömerkkien tavoitteena on myös ohjata tuotekehitystä ympäristön kannalta parempaan suuntaan. Merkkien myöntämiskriteereistä saa ilmaista tietoa tuoteryhmän keskeisistä ympäristöasioista. Tätä tietoa voidaan käyttää tuotekehittelyn ja yrityksen ympäristövaikutusten tarkastelun apuvälineenä. Ympäristömerkintä voi myös kasvattaa tuotteen kysyntää ja merkinnän avulla yritys voi markkinoida ympäristöystävällisyyttään.
Suomessa on käytössä paljon ympäristömerkkejä, jotka kertovat tuotteiden ympäristövastuusta.
Asiantuntijamme kynästä
