Muutosturva

Muutosturvan tavoitteena on tuotannollis-taloudellisissa irtisanomistilanteissa nopeuttaa ja helpottaa irtisanotun pääsyä uuteen työhön.

Muutosturvaan kuuluu irtisanotun palkallinen vapaa uuden työn etsimistä varten, työnantajan järjestämä työllistymistä edistävä valmennus tai koulutus, pidennetty työterveyshuollon järjestämisvelvollisuus, työnantajan tehostunut tiedottaminen, henkilöstön kanssa tehtävä toimintasuunnitelma ja työvoimatoimistojen kanssa laadittavat työllistymisohjelmat. Malliin kuuluu myös korotettu työttömyysturva henkilön osallistuessa työllistymisohjelmassa sovittuihin toimenpiteisiin.

Jos irtisanottava työntekijä on yli 55-vuotias, muutosturvaan kuuluu myös työttömyysturvalain mukainen muutosturvaraha ja julkisena työvoimapalveluna järjestettävä muutosturvakoulutus. Lisäksi työllistymisvapaata on käytettävissä enemmän. 55 vuotta täyttäneellä työntekijällä on myös oikeus osa-aikatyöhön ilman sosiaalisia tai terveydellisiä syitä.

Työsopimuslain mukaan työntekijällä on oikeus saada irtisanomisaikana vapaata täydellä palkalla uuden työn löytämistä tai työllistymistä edistäviin toimenpiteisiin osallistumista varten. Vapaan määrä riippuu irtisanotun henkilön irtisanomisajan pituudesta, ja se on yhteensä 5–20 kalenteripäivää seuraavasti:

  • Jos irtisanomisaika on enintään yksi kuukausi, vapaan pituus on yhteensä enintään 5 työpäivää
  • Jos irtisanomisaika on enemmän kuin kuukausi, mutta enintään neljä kuukautta, vapaan pituus on yhteensä enintään 10 työpäivää
  • Jos irtisanomisaika on pidempi kuin neljä kuukautta, vapaan pituus on yhteensä enintään 20 työpäivää

Jos työntekijä on irtisanomishetkellä täyttänyt 55 vuotta ja työsuhde on yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, työllistymisvapaan pituus on 15 työpäivää, jos irtisanomisaika on enemmän kuin yksi kuukausi, mutta enintään neljä kuukautta. Jos irtisanomisaika on pidempi kuin neljä kuukautta, työllistymisvapaan pituus on 25 työpäivää.

Vapaata voi sopia pidettäväksi myös työpäivän osina, ja työnantaja ja työntekijä voivat irtisanomisen jälkeen sopia myös siitä, ettei vapaata pidetä. Vapaata voi saada työllistymisohjelman laatimiseen, sen mukaiseen työvoimapoliittiseen aikuiskoulutukseen, harjoitteluun ja työssäoppimiseen tai oma-aloitteeseen tai viranomaisaloitteeseen työpaikan hakuun ja työhaastatteluun tai uudelleensijoitusvalmennukseen. Muuhun tarkoitukseen vapaata ei tarvitse antaa. Työntekijän on ilmoitettava etukäteen vapaan pitämisestä ja sen perusteesta työnantajalle sekä pyydettäessä esitettävä luotettava selvitys vapaan perusteesta.

Vapaan käyttämisestä ei saa aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa. Merkittävä haitta tarkoittaa, että yksittäisen työntekijän tilapäisestä poissaolosta on yritykselle suurempi haitta kuin esimerkiksi normaalista sairaspoissaolosta. Työllistymisvapaan käyttämisestä voi aiheutua työnantajalle merkittävää haittaa esimerkiksi siinä tapauksessa, että vapaata käyttävä työntekijä ilmoittaa siitä hyvin lähellä vapaan alkamista tai työllistymisvapaata käyttää usea työntekijä samanaikaisesti ja näistä aiheutuu olennaisia vaikeuksia työn järjestelyille, yrityksen koko huomioon ottaen. Pienissä yrityksissä ja projektiluonteisissa töissä voi syntyä merkittävää haittaa myös, jos työvoima on mitoitettu päättymässä olevan projektin mukaisesti eikä töitä ole mahdollista teettää kenelläkään muulla. Vapaan epääminen on kuitenkin harvinaista.

Työnantajalla on velvollisuus järjestää irtisanottaville työntekijöille työllistymistä edistävää valmennusta tai koulutusta. Valmennuksen tai koulutuksen arvon on vastattava työntekijän laskennallista palkkaa yhden kuukauden ajalta tai samassa toimipaikassa työskentelevän henkilöstön keskimääräistä kuukausiansiota, sen mukaan kumpi on suurempi. Valmennusta tai koulutusta koskevia säännöksiä sovelletaan vain, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja jos työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta työnantajan palveluksessa työsuhteen päättymiseen mennessä.

Valmennus tai koulutus on toteutettava irtisanomisajan päättymisen jälkeen kahden kuukauden kuluessa. Painavasta syystä valmennus tai koulutus saadaan toteuttaa myöhemminkin. Valmennuksen tai koulutuksen toteutumisaika tai arvioitu aika on kuitenkin oltava työntekijän tiedossa työsuhteen päättymishetkellä.

Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työnantaja täyttää valmennuksen tai koulutuksen järjestämisvelvollisuuden kustantamalla työntekijän itsensä hankkiman koulutuksen tai valmennuksen kokonaan tai osittain. Työnantaja voi sopia myös henkilöstönsä kanssa laista poiketen valmennuksen tai koulutuksen arvon määräytymisestä. Lisäksi työnantaja ja henkilöstö saavat sopia valmennuksen tai koulutuksen sijasta muustakin järjestelystä, jolla edistetään irtisanottavan työllistymistä. Tästä sovittaessa henkilöstön edustaja määräytyy yhteistoiminnasta yrityksissä annetun lain 8 §:n mukaan. Henkilöstön edustajana voi toimia siten työehtosopimuksen perusteella valittu luottamusmies, työsopimuslain mukainen luottamusvaltuutettu tai yhteistoimintalain mukainen erityinen yhteistoimintaedustaja.

Jos työnantaja ei ole noudattanut velvollisuuttaan järjestää valmennus tai koulutus, työnantaja on velvollinen suorittamaan työntekijälle kertakaikkisena korvauksena koulutuksen tai valmennuksen arvoa vastaavan määrän. Jos valmennuksen tai koulutuksen järjestämisvelvollisuus on laiminlyöty vain osittain, korvausvelvollisuus rajoittuu vastaamaan velvollisuuden laiminlyötyä osuutta.

Työnantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuollon palvelut irtisanotulle työntekijälle kuuden kuukauden ajan työntekovelvollisuuden päättymisestä lukien. Työnantajan velvollisuus lakkaa, kun työntekijä siirtyy toistaiseksi voimassa olevaan tai vähintään kuuden kuukauden määräaikaiseen työsuhteeseen toisen työnantajan palvelukseen ja tämän työterveyshuollon piiriin. Työntekijän on ilmoitettava työnantajalle toisen työnantajan palvelukseen ja tämän järjestämän työterveyshuollon piiriin siirtymisestä.

Työterveyshuollon pidennetty järjestäytymisvelvollisuus sovelletuu vain, jos työnantajan palveluksessa on säännöllisesti vähintään 30 työntekijää ja jos työntekijä on ollut yhdenjaksoisesti vähintään 5 vuotta työnantajan palveluksessa työsuhteen päättymiseen mennessä.

Työnantajan on ilmoitettava työntekijöiden irtisanomisesta viipymättä työ- ja elinkeinotoimistolle, jos taloudellisilla tai tuotannollisilla perusteilla irtisanottavia työntekijöitä on vähintään kymmenen. Ilmoituksesta on käytävä ilmi irtisanottavien työntekijöiden lukumäärä, ammatit tai työtehtävät ja työsuhteiden päättymisajankohdat.

Vähintään kymmenen työntekijän irtisanomistilanteissa työnantajan on tiedotettava tuotannollisin ja taloudellisin perustein irtisanottaville työntekijöille heidän oikeudestaan julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa tarkoitettuun työllistymissuunnitelmaan.

Jos irtisanottava työntekijä on irtisanomista toimitettaessa täyttänyt 55 vuotta ja hänen työsuteensa on yhdenjaksoisesti tai enintään yhteensä 30 päivää jatkuvin keskeytyksin kestänyt vähintään viisi vuotta, työnantajan on tiedotettava työntekijälle tämän oikeudesta muutosturvakoulutukseen sekä työttömyysturvalain mukaiseen muutosturvarahaan.

Yrityksen, jonka työsuhteessa olevien työntekijöiden määrä on säännöllisesti vähintään 20, on noudatettava lakia yhteistoimintamenettelystä työvoimaa vähennettäessä. Katso lisätietoja yt-lakioppaasta Suomen Yrittäjien jäsenille tarkoitetussa osioissa.

Työvoimatoimisto laatii yhdessä muutosturvan piiriin kuuluvan työnhakijan kanssa työllistymissuunnitelman, joka on yksilöllinen työnhakusuunnitelma.

Työllistymissuunnitelma ja sitä korvaava suunnitelma perustuu työnhakijan omiin työtä tai koulutusta koskeviin tavoitteisiin ja arvioituun palvelutarpeeseen. Suunnitelmassa sovitaan työnhausta ja sen tavoitteista, työnhakijan palvelutarpeen mukaisista julkisista työvoima- ja yrityspalveluista ja muista työllistymistä edistävistä palveluista sekä asiantuntija-arvioinneista. Tarvittaessa suunnitelmassa sovitaan muista osaamista, työmarkkinavalmiuksia ja toimintakykyä parantavista palveluista tai työkyvyn tai terveydentilan selvittämiseen liittyvistä toimista.

Yli 55-vuotias irtisanottava työntekijä on oikeutettu julkisena työvoimapalveluna järjestettävään muutosturvakoulutukseen. Muutosturvakoulutus on ammatillisia valmiuksia lisäävää tai yritystoimintaa tukevaa koulutusta, johon osallistumisesta sovitaan TE-toimiston kanssa. Koulutuksen hankkimisesta vastaa TE-toimisto tai ELY-keskus.

Muutosturvaan liittyy korotettu työttömyysturva, jota koskevat säännökset ovat työttömyysturvalaissa. Ansiopäivärahan korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen työllistymistä edistävien palvelujen ajalta. Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan myös työllistymissuunnitelmassa tai työllistymissuunnitelmaa korvaavassa suunnitelmassa sovittujen palvelujen väliseltä ajalta, jos näiden palvelujen välinen aika on enintään seitsemän kalenteripäivää. Korotusosaa ja korotettua ansio-osaa maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta yhteensä enintään 200 päivältä. Korotusosan ja korotetun ansio-osan maksaminen aloitetaan alusta, kun työnhakija on uudelleen täyttänyt palkansaajan tai yrittäjän työssäoloehdon.

Yli 55-vuotiaalla irtisanottavalla työntekijällä on oikeus myös muutosturvarahaan. Edellytyksenä on, että työntekijä on viimeistään irtisanomispäivänä ollut yhdenjaksoisesti tai enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin työnantajan palveluksessa vähintään 5 vuotta. Lisäksi työntekijän on 60 päivän kuluessa irtisanomispäivästä rekisteröidyttävä työnhakijaksi TE-toimistoon. Muutosturvaraha haetaan työttömyyskassalta tai Kelasta. Muutosturvarahan suuruus on työntekijälle irtisanomispäivää edeltävien 12 kalenterikuukauden aikana maksettu palkka tai muu ansiotulona pidetty vastike jaettuna luvulla 12. Muutosturvaraha vastaa siis keskimäärin yhden kuukauden palkkaa.

Jos työnantaja irtisanoo tuotannollisilla ja taloudellisilla syillä 55 vuotta täyttäneen työntekijän, työnantajalla on eräitä lisävelvollisuuksia. 55 vuotta täyttäneellä irtisanottavalla, jonka työsuhde on kestänyt yhdenjaksoisesti tai yhteensä enintään 30 päivää kestävin keskeytyksin vähintään viisi vuotta, on oikeus muita työntekijöitä pidempään työllistymisvapaaseen. Lisäksi työntekijällä on oikeus TE-toimiston tai ELY-keskuksen järjestämään muutosturvakoulutukseen ja työttömyysturvalain mukaiseen muutosturvarahaan. Työnantajan velvollisuutena on tiedottaa työntekijälle näistä oikeuksista irtisanomisen yhteydessä.

Jos työnantajan irtisanomisvuotta edeltävän vuoden työttömyysvakuutusmaksun perusteena ollut palkkasumma on vähintään 2 197 500 euroa, irtisanova työnantaja on velvollinen maksamaan työnantajan muutosturvamaksun. Muutosturvamaksulla rahoitetaan 55 vuotta täyttäneiden työntekijöiden muutosturvarahaa. Muutosturvamaksun määrä on muutosturvarahan suuruus kerrottuna luvulla 0–2,9. Täysimääräisen maksun on velvollinen maksamaan työnantaja, jonka palkkasumma on vähintään 35 160 000 euroa. Työllisyysrahasto antaa irtisanovan työnantajan muutosturvamaksun määrästä kirjallisen päätöksen.

55 vuotta täyttäneellä on työaikalain mukaan oikeus osa-aikatyöhön. Työnantajan on järjestettävä työt osa-aikatyön mahdollistavalla tavalla silloin, kun 55 vuotta täyttänyt, työnantajan palveluksessa vähintään kolme vuotta ollut työntekijä haluaa lyhentää säännöllistä työaikaansa. Edellytyksenä osa-aikatyölle ei tällöin tarvitse olla terveydelliset tai sosiaaliset syyt. Työajan lyhentäminen toteutetaan työnantajan ja työntekijän sopimalla tavalla ottaen huomioon työntekijän tarpeet sekä työnantajan tuotanto- ja palvelutoiminta. Jos työnantaja kieltäytyy osa-aikatyön järjestämisestä, kieltäytyminen on perusteltava.

Verohallinnon ohje: Työnantajan tuki uudelleentyöllistymiselle

Verohallinnon ohje: Työnantajan tuki uudelleentyöllistymiselle