Asiakkaat käänsivät rahahanat kiinni, pienpanimoyrittäjän bisnes tyssäsi – Toiminta loppuu joulun jälkeen: ”Seuraavaksi minusta tulee yhteiskunnan elätti”

Mäntsäläläinen Panimo Kiiski lopettaa toimintansa vuoden loppuun mennessä. Kuusi vuotta toimineen pienpanimon yrittäjä Pasi Kiiskinen ei nähnyt yhtiökumppaninsa kanssa muuta vaihtoehtoa. Panimon lopettamisesta kertoi aikaisemmin Keski-Uusimaa.

– Sähkölaskut ovat viisinkertaistuneet viime kesästä. Vuodenvaihteen jälkeen se alkaisi kuormittaa meitä toden teolla. Ilmalämpöpumput alkavat huutaa hoosiannaa. Panimon toiminnassa tarvittavat laitteet eivät sähkölaskua laske.

Pienpanimoalalla on tyypillistä, että puskuria hiljaiseen alkuvuoteen tehdään loppuvuoden hyvällä myynnillä. Muun muassa pikkujouluaika on alalle tärkeää sesonkia.

– Aikaisempina vuosina olemme tehneet puskuria yritysmyynnillä marras-joulukuussa. Kuluvan vuoden lopun myynti oli alle kymmenen prosenttia viime vuodesta.

Kuluvana syksynä Panimo Kiiski teki omaetikettioluillaan alle viisi tuhatta euroa, kun vuotta aikaisemmin vastaava myynti oli yli 50 000 euroa.

– Viime vuonna meillä oli kymmenkunta panimokierrosta, tänä vuonna yhteensä nolla. Veikkaan, että firmat pelkäävät talvea ja sitä, millaisia energialaskuja niiden maksettavaksi tulee ja minkä verran kaikki muutkin kustannukset nousevat. Helpoin tapa varautua on leikata huvittelusta. Firmat luopuvat kaikesta ylimääräisestä, Kiiskinen arvioi.

Päätös toiminnan lopettamisesta muhi pitkin syksyä, kun ennusmerkkejä kysynnän hiipumisesta ja kustannusten noususta alkoi olla ilmassa. 

– Hiljaiseen alkuvuoteen pitäisi olla vähintään 30 000 euron puskuri. Sitä ei nyt saada millään kasaan.

Yksi päätökseen vaikuttaneista syistä oli epäonnistunut investointi. Panimo Kiiski hankki vuoden 2021 keväällä automaattisen pullotuslinjaston, joka ei toiminut päivääkään.

– Maksoimme investoinnista 80 000 euron ennakkomaksun. Kauppa purettiin, mutta emme ole saaneet ennakkomaksua takaisin. Seuraavaksi asiaa ratkotaan käräjäoikeudessa. Sitä ei tiedä, kuinka kauan prosessissa menee ja saako mitään takaisin.

”Paska maku jäi”

Omasta tulevaisuudestaan Kiiskinen ei osaa vielä tarkasti sanoa mitään. Hän kritisoi panimoalan verokohtelua, yrittämisen vaikeutta ja byrokratian määrää.

– Yrittäminen olisi paljon helpompaa ilman panimoalan lisäkuluja. Maksamme arvonlisäveron lisäksi muun muassa pakkausmateriaaliveroa ja kierrätysmaksuja. Niiden lisäksi tulevat vielä erilaiset lupamaksut ja vuosimaksut.

Juomapakkauksista maksetaan Suomessa pakkausveroa 51 senttiä litralta, ellei pakkaus kuulu pantilliseen kierrätysjärjestelmään.

Kiiskinen myöntää, ettei yrittämisestä pienpanimoalalla jäänyt hänelle kovin hyvä vaikutelma.

– Moni ei olisi sinnitellyt näinkään pitkään. Aika paska maku tästä on jäänyt. Hulluinta on ollut huomata, että mitä lähempänä lähituottajaa sijaitsee, sitä vähemmän tuotteelle jää katetta. Kauppiaat voivat kiskoa 35 prosentin katteita kaupan hyllyltä. Meille jää 50 sentin kate, kun myymme omasta myymälästämme 3,90 euron hintaisen olutpullon. Sitä moni asiakas ihmettelee.

“Moni ei olisi sinnitellyt näin pitkään. Aika paska maku tästä on jäänyt.”

Pasi Kiiskinen, panimoyrittäjä

Kiiskinen ei aio palata yrittäjäksi, ainakaan heti.

– Me olemme maksaneet vuosien aikana yli 300 000 euroa veroja. Seuraavaksi minusta tulee hetkeksi yhteiskunnan elätti. Otan vähän ennakkomaksuja takaisinpäin. Se on oma asenteeni tällä hetkellä. En aio rahoittaa yhteiskuntaa yhtään enempää.

Pienpanimoliitto: “Enemmän tulee uusia”

Pienpanimoliiton toiminnanjohtaja Mika Tuhkanen ei pidä pienpanimoiden taloudellista tilannetta huonompana kuin muidenkaan pienten yritysten.

– Pienpanimoita on jo sen verran, että väkisinkin toiset lopettavat. Tänä vuonna on myönnetty 19 uutta oluenvalmistuslupaa. Uusia tulee enemmän kuin vanhoja lähtee, Tuhkanen kertoo.

Litramääräisesti pienpanimoala on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Moni alan yritys on tehnyt isoja investointeja.

– Osa on joutunut lopettamaan, syystä tai toisesta. On saatettu tehdä vääriä investointeja väärään aikaan ja kassa on kuivunut. Sitten on niitä, jotka kasvattavat toimintaansa tälläkin hetkellä. Isoilla panimoilla on ollut jo vuosikausia laskeva suhdanne ja pienemmät panimot ovat volyymiltään kasvaneet.

Tuhkanen huomauttaa, että pienpanimoalan yritykset ovat pääsääntöisesti pieniä ja varsin työvoimavaltaisia. Raaka-aineet ovat niille suhteellisesti kalliimpia kuin isoille panimoille.

– Energiakulut ovat kallistuneet ja monella pienellä panimolla on myös pieni kassa. Taloudelliset yllätykset voivat tulla nopeammin kuin isommille yrityksille. Korona-ajan jälkeen moni ravintola ei ole välttämättä ostanut samalla tavalla pienpanimoiden tuotteita siinä pelossa, että ne jäävät käsiin.

Tuhkasen mukaan vallitsevan energiakriisin seuraukset saattavat näkyä vuodenvaihteen jälkeen, kun sähkölaskut konkretisoituvat.

– Toivotaan, että sähkön hinta saadaan aisoihin, eikä tule uutta pommia.