Kela-kilpailutus oli järkytys taksiyrittäjälle – Katteet kuralla ja muutkin ajot vähenevät: ”Koko yön liikevaihto oli 13,50 euroa”

Rantasalmelaisen Pasi Issakaisen taksiyrityksen kolmen auton liikevaihdosta noin puolet tulee Kela-kyydeistä. Hän ajaa pääosin itse, mutta työllistää lisäksi kaksi vakituista kuljettajaa ja tarvittaessa yhden kiireapulaisen.

Tuoreimman Kela-kilpailutuksen tulos oli Issakaiselle karua luettavaa: Kela-kyytien kilometrihinnat laskivat yli 20 senttiä. Kilpailutuksessa valittiin kaksi välityskeskusta, joista halvemman hinta kilometriltä on vain 1,33 senttiä. Uudet hinnat astuvat voimaan ensi vuoden alusta alkaen.

– Sellaisella hinnalla ei ole enää mahdollisuutta toimia niin, että ajoista jäisi katetta, Issakainen toteaa.

Kilpailutuksen jälkeen hinta laski toisella välityskeskuksella 1,56 eurosta 1,33 euroon ja toisella 1,66 eurosta 1,40 euroon. Ero liikevaihdossa on noin 25 000 euroa. Lisäksi yrittäjä joutuu maksamaan Kela-kyydeistä välityskeskukselle liittymismaksun, provision jokaisen kyydin hinnasta sekä järjestelmää koskevan ylläpitomaksun. Näistä kertyy Issakaiselle yli 10 000 euron lasku vuodessa.

Nykyisillä, hieman korkeammilla hinnoilla Issakainen kertoo tulevansa toimeen ”nippa nappa”, mutta esimerkiksi isommat kaluston korjaukset vievät toiminnan nopeasti miinukselle.

– Kun hiukkassuodatin puhdistettiin autosta, maksoin 2 800 euroa. Samoihin aikoihin toisesta autosta meni kardaani, jonka korjaus maksoi suunnilleen saman verran. Jos kuukauteen tulee 5 000 euron paukku, talous on kuralla.

Issakainen liikennöi tällä hetkellä Volkswagenin Crafter-, Transporter- ja Caddy-automalleilla. Ne ovat kaikki esteettömiä, eli kyytiin voi ottaa pyörätuolilla liikkuvia asiakkaita sekä paareja eli makuulla olevia potilaita. Tämä on ollut elinehto yrittäjälle, joka haluaa palvella mahdollisimman laajaa asiakaskuntaa.

Taksiyrittäjän arki on Issakaisen mukaan mennyt kädestä suuhun elämiseksi. Työntekijöiden toukokuun palkat hän pystyy maksamaan kolme päivää myöhässä kesäkuun puolella.

Ravintolakyydit vähissä

Rantasalmelaisyrittäjän liikevaihto oli viime vuonna 342 000 euroa. Liikevoitto jäi reiluun viiteen tuhanteen euroon.

– Joku palkka tästä täytyy itselleen ottaa. Se on tällä hetkellä 0,35 prosenttia ajetusta kassasta.

Tällä hetkellä Issakaisen ongelmia pahentaa se, että normaalihintaiset kyydit ovat kiven alla. Niitä ovat olleet tyypillisesti ravintolakyydit iltaisin ja yöaikaan.

– Nykyään ravintoloissa ei tapahdu juuri mitään. Viime viikon perjantaina koko yön liikevaihto oli 13,50 euroa. Se alkaa olla tekemätön paikka, yrittäjä kertoo.

Kannattamatonta on myös yhdensuuntaisten Kela-kyytien ajaminen. Issakaisen mukaan ne ovat katteeltaan miinusmerkkisiä.

– Jos pystyy ajamaan edestakaisia Kela-matkoja, siitä jää vähän katetta, mutta ei silläkään vaihdeta kalustoa uuteen eikä rahaa jää autojen korjauksiin.

Tämän seurauksena taksikaluston kunto heikkenee. Vaihtoehtona Issakainen on miettinyt siirtymistä vain yhteen 1+6-paikkaiseen tila-autoon. Tällöin hän ei pystyisi enää ottamaan kyytiin isoja pyörätuoleja. Myös työntekijöistä pitäisi luopua. Se merkitsisi sitä, että yölliset ajot pitäisi lopettaa. Ravintolakyydit jäisivät pääosin pois, koska niihin tarvitaan pikkubussi. Jos kilpailutuksen seurauksena pikkubussien määrä vähenee, palvelu huononee merkittävästi pienellä paikkakunnalla.

– Viimeiset kolme vuotta olen ollut ainoa päivystävä taksi, joka lähtee yöllä ajamaan. Jos ajaisin kaiken yksin, en enää jaksaisi ajaa myöhään illalla. Fysiikka ei sitä enää kestäisi.

Taksiyrittäjän arki on Issakaisen mukaan mennyt kädestä suuhun elämiseksi. Työntekijöiden toukokuun palkat hän pystyy maksamaan kolme päivää myöhässä kesäkuun puolella.

– Joudun odottamaan sotekyytien tilitystä.

Issakainen toivoisi, että kilpailutuksissa Kela määräisi yhteiskuntataksan, johon autoilijat tarjoaisivat mielestään sopivaa alennusprosenttia. Hänen mielestään kyytivälittäjät pitäisi kilpailuttaa erikseen.

Ehdotus kilpailutuksiin

Kelan kilpailutuksessaan ilmoittama arvonlisäverollinen lähtöhinta manner-Suomen alueille on 2,03 euroa. Ratkaisevaa kilpailutuksissa on se, miten edullisella hinnalla välittäjät ovat valmiita tarjoamaan palveluitaan. Issakaisen mukaan on väärin, ettei taksiyrittäjä pystyy mitenkään vaikuttamaan kilometrihintaan.

– Hinta pitää hyväksyä tai jättää ottamatta. Jos en ota Kela-kyytejä, konkurssi tulee. Jos otan kyydit niin konkurssi tulee silloinkin, mutta hitaammin.

Issakainen toivoisi, että kilpailutuksissa Kela määräisi yhteiskuntataksan, johon autoilijat tarjoaisivat mielestään sopivaa alennusprosenttia. Hänen mielestään kyytivälittäjät pitäisi kilpailuttaa erikseen.

– Jos Kelan määräämä taksa olisi esimerkiksi 2,03 euroa kilometriltä, taksiyrittäjä voisi tarjota vaikkapa 15 prosentin alennuksen. En usko, että tällaisessa tilanteessa yrittäjät lähtisivät yhtä isoihin alennuksiin kuin mitä välityskeskukset ovat antaneet.

Taksiyrittäjien taloudellinen tilanne voi kurjistua entisestään, jos Issakaisen ennustus pitää paikkansa. Issakainen pelkää, että välityskeskukset perivät autoilijoilta jatkossa liittymismaksun, kuukausimaksun sekä provision jokaisesta ajetusta kyydistä.

– Välityskeskus on tämän touhun voittaja. Sitä ihmettelen, että autoilijat omistavat osan välityskeskuksista. He syövät omasta pussistaan. Sitä en ymmärrä.

Issakaisen yrityksen kulurakennetta rasittaa taksimittareista perittävä vuokra. Hänen käyttämistään mittareista peritään noin 10 000 euron suuruinen vuokra vuodessa. Vuokra maksetaan ruotsalaiselle mittarivalmistajalle.

– Suomalaista taksijärjestelmää ei kaatanut vuoden 2017 taksiuudistus, Bolt eikä Uber vaan suomalaiset välityskeskukset.

Näin Kela vastaa

Kelan erikoissuunnittelija Otto Talvitie kommentoi kilpailutusta Yrittajat.fille. Hänen mukaansa hankinnan tavoitteena on ”hakea palveluntuottajia, jotka toteuttavat Kelan korvaamien taksimatkojen sähköistä suorakorvausmenettelyä turvaten asiakkaiden yhdenvertaisen ja luotettavan pääsyn terveydenhuoltoon riippumatta asiakkaan asuinpaikasta tai varallisuudesta.”

Talvitien mukaan valmisteluvaiheessa hankinnasta käytiin kolme markkinavuoropuhelukierrosta.

– Lisäksi suunnittelussa on hyödynnetty muuta saatavilla olevaa tietoa esimerkiksi aiemmista hankinnoista, markkinakartoituksista sekä hankintayksikön ja sidosryhmien omasta toiminnasta, jotta hankinnan toteutustapa ja vaatimukset ovat tarkoituksenmukaisia.

Kyseisessä kilpailutuksessa haettiin kahta palveluntuottajaa 17 eri kilpailutusalueelle. Talvitie kertoo, että kilpailutettavien palveluntuottajien tulee vastata palvelun tuottamisesta niin, että käyttöoikeussopimuksen palvelukokonaisuus sisältää muun muassa henkilökuljetusten tilausten vastaanoton, yhdistelyn, välityksen, kuljetuspalvelujen järjestämisen ja valvonnan sekä maksuliikenteen ja raportoinnin.

– Kilpailutuksessa asetettiin tarjoajille pakollisia soveltuvuusvaatimuksia sekä itse palveluun liittyviä pakollisia vaatimuksia. Vaatimukset täyttäneiden tarjoajien vertailuperusteena oli halvin vertailuhinta. Tarjoushinnat perustuvat valtioneuvoston asetukseen sairausvakuutuksesta korvattavan taksimatkan enimmäishinnasta. Kilpailutuksessa yritykset tarjoavat näistä enimmäishinnoista prosentuaalisen alennuksen, joita sovelletaan kuhunkin asetuksen määrittelemään hintaan.

Onko yrittäjiä tarkoitus kuulla paremmin jatkossa?

– Kela toteuttaa myös jatkossa markkinavuoropuheluita ja kyselyitä, joissa se kuulee palveluntarjoajia ja muita sidosryhmiä. Sidosryhmien, mukaan lukien yrittäjien, tarpeita ja näkemyksiä otetaan huomioon hankintojen valmistelussa ja niitä hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan tarkoituksenmukaisella tavalla. Taksikilpailutus on kuitenkin kokonaisuutena niin laaja, että kaikkien toimijoiden ehdotuksia on mahdotonta huomioida lopullisessa tarjouspyynnössä, Talvitie kertoo.

Onko välitysyrityksillä liian suuri valta päättää hinnoista?

– Kela ei voi ottaa kantaa yritysten välisiin hinnoittelumekanismeihin tai sopimuksiin.

”Taksipalvelujen saatavuus on osa alueellista elinvoimaa. Ihmisillä on koko Suomessa oikeus yhdenvertaisiin palveluihin.”

Tuomo Heino, Taksiliitto

Taksiliitto huolissaan syrjäseutujen tilanteesta

Kela julkaisi taksialan kilpailutuksen tulokset 8. toukokuuta. Tämän jälkeen Taksiliitto on saanut runsaasti yhteydenottoja taksiyrittäjiltä ja tilausvälityskeskuksilta eri puolilta Suomea. Liitto kertoo tiedotteessaan, että yhteydenotoissa on noussut huoli yritystoiminnan jatkuvuudesta ja palvelujen saatavuudesta erityisesti harvaan asutuilla alueilla.

Liitto pitää tärkeänä, että yhteiskunnan kuljetuspalvelujen kilpailutuksissa arvioidaan hinnan lisäksi palvelun laatua, jatkuvuutta, saatavuutta, kuljettajien ammattitaitoa ja paikallisten olosuhteiden tuntemusta.

– Kela-kuljetukset ovat monelle asiakkaalle välttämätön osa arkea. Siksi kilpailutuksissa on varmistettava, että palvelu toimii käytännössä myös siellä, missä välimatkat ovat pitkiä ja vaihtoehtoja vähän. Taksipalvelujen saatavuus on osa alueellista elinvoimaa. Ihmisillä on koko Suomessa oikeus yhdenvertaisiin palveluihin, Taksiliiton puheenjohtaja Tuomo Heino sanoo.

Tilausvälityskeskuksilla on keskeinen rooli Kela-kuljetusten järjestämisessä. Ne vastaavat muun muassa tilausten vastaanottamisesta, kuljetusten ohjauksesta, matkojen yhdistelystä, asiakaspalvelusta ja palvelun toimivuudesta.

– Tilausvälityskeskukset ovat tärkeässä asemassa, kun etsitään ratkaisuja kuljetusten sujuvuuteen ja tehokkuuteen. Matkojen yhdistelyä, tiedon hyödyntämistä ja toimintamalleja pitää kehittää, mutta samalla on huolehdittava siitä, että palvelu on asiakkaalle luotettava ja taksiyrittäjälle mahdollinen toteuttaa. Jos taksipalvelujen saatavuus heikkenee, vaikutukset näkyvät nopeasti asiakkailla, kunnissa, hyvinvointialueilla ja koko palvelujärjestelmässä, Heino jatkaa.