Keski-Suomen yrityksissä on vahvaa kehittämispotentiaalia – Keski-Suomen TKI-barometri nostaa esiin kasvun mahdollisuudet

Keski-Suomen TKI-barometri tuottaa ajantasaista tietoa Keski-Suomen yritysten TKI-valmiuksista ja palvelutarpeista sekä tukee kehittämispalveluiden kohdentamista entistä osuvammin myös hankekauden jälkeen. Barometri toimii samalla työkaluna Keski-Suomen TKI-strategian jalkauttamisen seurantaan. Kysely toteutettiin kaksi kertaa KasvuKS – Yrittäjät hankeen aikana, 2025 lopussa ja 2026 keväänä. Kysely tullaan toistamaan jatkossa kerran vuodessa.

Kahden TKI-barometrin tulokset muodostavat varsin yhdenmukaisen kuvan keskisuomalaisesta yrityskentästä ja sen kehittämistarpeista. Vastauksissa korostuu erityisesti se, että alueen yritykset ovat pääosin pieniä, palveluvaltaisia ja usein yrittäjävetoisia toimijoita. Kehittämishalukkuutta ja motivaatiota on selvästi olemassa, mutta käytännön toteutusta rajoittavat rajalliset resurssit, rahoituksen heikko saavutettavuus, ajan puute sekä kehittämispalveluiden ja tukimahdollisuuksien puutteellinen tunnettavuus.

Kokonaisuutena barometrit osoittavat, että yrityksissä tunnistetaan kehittämisen tarve, mutta kehittämistoiminta ei ole vielä kaikilta osin systemaattista tai pitkäjänteisesti johdettua. Yritykset hyödyntävät arjen kehittämisessä vahvasti asiakaspalautetta, henkilöstön ideoita ja omia verkostojaan, mutta laajempi TKI-toiminta, datan hyödyntäminen, oppilaitosyhteistyö, vastuullisuustyö ja rahoitusinstrumenttien käyttö jäävät monessa yrityksessä vielä vähäisiksi. Tämä luo selkeän tarpeen käytännönläheiselle, helposti saavutettavalle ja yritysten arkeen sopivalle tuelle.

Yrityskenttä on pieni, palvelupainotteinen ja monialainen

Barometrien perusteella vastaajajoukko koostuu pääosin mikroyrityksistä ja pienistä yrityksistä. Merkittävä osa yrityksistä toimii yksinyrittäjinä tai työllistää vain muutamia henkilöitä. Yritysmuodoista osakeyhtiöt muodostavat suurimman ryhmän, mutta mukana on myös huomattava määrä toiminimiyrittäjiä. Toimialakirjo on laaja, mutta painopiste on palvelualoissa, kuten palvelutoiminnassa, sosiaali- ja terveyspalveluissa, rakentamisessa sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnassa.

Yritysrakenne vaikuttaa vahvasti siihen, millaisia TKI- ja kehittämispalveluja yritykset tarvitsevat. Pienissä yrityksissä kehittäminen henkilöityy usein yrittäjään itseensä, jolloin aika, oma jaksaminen ja käytännön arjen kuormitus vaikuttavat suoraan siihen, kuinka paljon yritys pystyy panostamaan uudistumiseen. Tämä korostaa tarvetta matalan kynnyksen palveluille, jotka eivät vaadi yritykseltä suuria hallinnollisia resursseja tai pitkäkestoista valmistelua.

TKI-toiminnassa on motivaatiota, mutta resurssit rajoittavat etenemistä

Yksi barometrien keskeisimmistä havainnoista on se, että yrityksissä on selvästi kehittämismyönteinen asenne. Johto ja henkilöstö nähdään pääosin motivoituneina ja valmiina kehittämään toimintaa. Tämä on tärkeä vahvuus, sillä kehittämisen lähtökohta ei ole haluttomuus vaan pikemminkin se, että yritysten käytännön mahdollisuudet viedä kehittämistä eteenpäin ovat rajalliset.

Varsinaisia TKI-projekteja on kuitenkin käynnissä vain osalla yrityksistä. Tämä kertoo siitä, että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta ei ole vielä arkipäiväistynyt laajasti pk- ja mikroyritysten keskuudessa. TKI ymmärretään monessa yrityksessä todennäköisesti edelleen erilliseksi, raskaaksi tai asiantuntijavetoiseksi toiminnaksi, vaikka käytännössä yrityksissä tapahtuu paljon arjen kehittämistä esimerkiksi asiakaspalautteen, tuotteiden parantamisen, palveluprosessien uudistamisen ja henkilöstön ideoiden pohjalta.

Suurimmat esteet liittyvät aikaan, rahaan ja ulkopuolisen rahoituksen vähäiseen hyödyntämiseen. Yrityksillä on usein ideoita ja halua kehittää, mutta niiltä puuttuu joko omaa taloudellista liikkumavaraa, osaamista rahoituksen hakemiseen tai sopivia kumppaneita kehittämisprosessin tueksi. Tämä tekee kehittämisestä satunnaista ja helposti muun liiketoiminnan alle jäävää toimintaa.

Osaamistarpeet painottuvat markkinointiin, digitalisaatioon ja talouden johtamiseen

Molemmat barometrit nostavat esiin samansuuntaiset osaamistarpeet. Yritykset kokevat tarvitsevansa erityisesti tukea markkinointiin, viestintään, digitaalisuuden kehittämiseen ja talouden johtamiseen. Nämä tarpeet liittyvät suoraan yritysten kasvuun, näkyvyyteen ja kilpailukykyyn. Markkinointi ja viestintä näyttäytyvät osa-alueina, joiden merkitys tunnistetaan, mutta joiden systemaattinen toteutus on monessa yrityksessä vielä puutteellista.

Barometrien perusteella viestintä ja markkinointi ovat yrityksille selvästi tärkeitä, mutta niiden käytännön toteutuksessa on paljon kehittämisen varaa. Osa yrityksistä tunnistaa viestinnän merkityksen erittäin tärkeäksi, mutta monilta puuttuu kirjallinen viestintästrategia, markkinointisuunnitelma tai mittarit, joiden avulla markkinoinnin vaikuttavuutta seurattaisiin. Tämä kertoo kuilusta tietoisuuden ja käytännön tekemisen välillä.

Digitaalisuuden kehittämisen tarve kertoo sekä toimintaympäristön muutoksesta että yritysten tarpeesta tehostaa omaa toimintaansa, tavoittaa asiakkaita paremmin ja hyödyntää uusia työvälineitä. Digitalisaatio ei näyttäydy pelkästään teknologisena kysymyksenä, vaan se liittyy markkinointiin, asiakkuuksien hallintaan, palveluiden saavutettavuuteen, työn organisointiin ja tiedolla johtamiseen.

Talouden johtamisen esiin nouseminen viittaa siihen, että yritykset tarvitsevat tukea kannattavuuden, investointien, hinnoittelun, kassavirran ja rahoituksen suunnitteluun. Erityisesti pienissä yrityksissä talouden johtaminen on usein tiiviisti sidoksissa yrittäjän omaan arkeen, jolloin ulkopuolinen sparraus voisi auttaa tekemään kehittämisestä tavoitteellisempaa ja ennakoivampaa.

Asiakaslähtöisyys ja henkilöstön osallistuminen ovat vahvuuksia

Myönteisenä havaintona barometrit osoittavat, että yritykset hyödyntävät kehittämisessään vahvasti asiakaspalautetta, henkilöstön ideoita sekä kumppaneita ja verkostoja. Asiakaslähtöisyys on monelle yritykselle luonteva tapa tunnistaa kehittämistarpeita, ja se tuo kehittämiseen käytännönläheisen näkökulman. Tämä on tärkeä voimavara, koska se kiinnittää kehittämisen suoraan asiakkaiden tarpeisiin ja palveluiden arvoon.

Henkilöstön osallistuminen kehittämiseen vahvistaa yritysten sisäistä uudistumiskykyä. Pienissä yrityksissä henkilöstön rooli voi olla erityisen merkittävä, koska työntekijät ovat usein lähellä asiakastyötä, tuotantoa ja palveluiden arjen toteutusta. Samalla barometrit kuitenkin osoittavat, että datan, mittareiden ja järjestelmällisen seurannan käyttö on vähäisempää. Tämä tarkoittaa, että kehittämistä tehdään paljon kokemuksen ja palautteen pohjalta, mutta sitä ei aina tueta riittävästi tiedolla johtamisen välineillä.

Yhteistyössä, oppilaitosyhteyksissä ja verkostoissa on hyödyntämätöntä potentiaalia

Yritykset toimivat aktiivisesti erilaisissa ammatillisissa ja yrittäjäverkostoissa, mutta laajempi kehittämisyhteistyö, oppilaitosyhteistyö ja kansainväliset verkostot eivät vielä näytä olevan täysimääräisesti käytössä. Tämä on merkittävä havainto, sillä TKI-toiminnan vahvistaminen edellyttää usein juuri kumppanuuksia, osaamisen jakamista ja yhteisiä kehittämisalustoja.

Oppilaitosyhteistyön osalta tulokset viittaavat kohtaanto haasteeseen. Yritykset eivät välttämättä löydä sopivia koulutus- tai kehittämispalveluja, eivät tunne tarjontaa tai kokevat, ettei palvelu vastaa riittävän suoraan yrityksen arjen tarpeisiin. Tämä korostaa tarvetta rakentaa selkeämpiä väyliä yritysten, oppilaitosten, kehittämisorganisaatioiden ja rahoittajien välille. Yhteistyön tulisi olla helposti lähestyttävää, konkreettista ja yrityksen omaan tilanteeseen kytkeytyvää.

Vastuullisuus ja vihreä siirtymä tunnistetaan, mutta käytännön toimenpiteet ovat vielä vähäisiä

Vastuullisuuden ja vihreän siirtymän osalta barometrit kertovat kaksijakoisesta tilanteesta. Yritykset tunnistavat vastuullisuuden merkityksen ja pitävät sitä ainakin jossain määrin tärkeänä, mutta käytännön toimenpiteet, raportointi ja rahoitusmahdollisuuksien hyödyntäminen ovat vielä monessa yrityksessä vähäisiä. Suuri osa yrityksistä ei tee vastuullisuusraportointia, ja tieto vihreän siirtymän rahoitusmahdollisuuksista koetaan riittämättömäksi.

Tämä viittaa siihen, että vastuullisuus ei ole vielä muuttunut monessa yrityksessä käytännön kehittämisohjelmaksi tai liiketoiminnan kilpailutekijäksi. Tarvetta olisi erityisesti konkreettiselle ohjaukselle: mitä vastuullisuus tarkoittaa juuri kyseisen yrityksen toiminnassa, miten sitä voidaan kehittää pienin askelin, miten tuloksia mitataan ja millaisia rahoitus- tai tukimahdollisuuksia vihreään siirtymään on saatavilla.

Rahoituksen tunnettuus ja saavutettavuus ovat keskeisiä kehittämiskohteita

Rahoitus nousee molemmissa barometreissa yhdeksi keskeisimmistä kehittämisen pullonkauloista. Yritykset hyödyntävät yleisimmin pankkirahoitusta, kun taas julkisten rahoituslähteiden, kuten Elinvoimakeskuksen, Finnveran tai muiden kehittämisrahoitusten, käyttö ja tunnettuus jäävät rajallisemmiksi. Rahoitusvaihtoehtojen tuntemus arvioidaan pääosin keskitasoiseksi tai heikoksi, mikä viittaa siihen, että yrityksillä ei ole riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista tai niiden soveltuvuudesta omaan tilanteeseen.

Avoimissa vastauksissa korostuvat rahoitusprosessien kankeus, sopivan rahoituksen löytämisen vaikeus ja erityisesti mikroyritysten kokemus siitä, etteivät tukijärjestelmät aina vastaa niiden tarpeisiin. Tämä on merkittävä haaste, sillä juuri pienillä yrityksillä olisi usein tarvetta kevyelle, nopealle ja riskinottoa mahdollistavalle kehittämisrahoitukselle. Rahoitusneuvonnan tulisi siksi olla selkeää, ennakoivaa ja yrityksen tilanteeseen räätälöityä.

Kehittämispalveluiden tunnettuus ja viestinnän selkeys kaipaavat vahvistamista

Alueellisten kehittämispalveluiden osalta barometrit osoittavat, että palveluiden tunnettuus ja saavutettavuus eivät ole vielä riittävällä tasolla. Yritykset kokevat, että tietoa on hajallaan, palveluita on vaikea löytää tai niiden hyötyä ei tunnisteta omassa tilanteessa.

Yritysten näkökulmasta keskeistä ei ole vain palveluiden olemassaolo, vaan se, miten selkeästi niistä viestitään, kuinka helposti oikea palvelu löytyy ja miten nopeasti yritys saa konkreettista apua. Kehittämistoimijoiden olisi tärkeää viestiä palveluista yritysten kielellä: mitä hyötyä palvelusta on, kenelle se sopii, kuinka paljon se vie aikaa ja mitä yritys saa sen tuloksena.

Johtopäätös: kehittämishalukkuus kannattaa muuttaa käytännön teoiksi

Yhteinen koonti kahdesta TKI-barometristä osoittaa, että alueen yrityksissä on paljon kehittämispotentiaalia. Yritykset ovat motivoituneita kehittämään toimintaansa, mutta tarvitsevat siihen selkeämpiä välineitä, kumppaneita, rahoitusta ja käytännönläheistä sparrausta. Kehittämisen painopisteet liittyvät erityisesti markkinointiin ja viestintään, digitalisaatioon, talouden johtamiseen, rahoituksen hyödyntämiseen, vastuullisuuden konkretisointiin sekä yhteistyön vahvistamiseen.

Keskeinen viesti on, että yrityksillä on halua uudistua, mutta kehittämisen ekosysteemin tulee tehdä osallistumisesta helpompaa. Tarvitaan matalan kynnyksen palveluja, selkeitä palvelupolkuja, kohdennettua viestintää ja konkreettisia kehittämiskokonaisuuksia, jotka sopivat mikro- ja pk-yritysten arkeen. Kun kehittämisen tuki kytketään yritysten todellisiin tarpeisiin ja toteutetaan riittävän käytännönläheisesti, TKI-toiminnasta voi tulla nykyistä useammalle yritykselle luonteva osa kasvua, kilpailukykyä ja uudistumista.

Lisätietoja antaa

Keski-Suomen TKI-barometri on toteutettu osana Euroopan unionin osarahoittamaa (JTF) KasvuKS – Yrittäjät -hanketta.