Korona on tahmentanut ravintola-alan yritysten toimintaa – Helsingin Yrittäjät kysyi kolmelta helsinkiläiseltä ravintola-alan yrittäjältä omasta tilanteestaan
Ravintola-ala on ollut jo yli vuoden kestäneellä koronan aikakaudella hätää kärsimässä. Viimeisin isku sille oli maaliskuussa alkanut koronasulku, joka jatkuisi hallituksen esityksen mukaan edelleen ainakin seuraavat kolme viikkoa 18.4. asti niillä alueilla, joilla se on välttämätöntä koronaepidemian kiihtymisen estämiseksi.
Helsingin Yrittäjät tiedusteli kolmelta helsinkiläiseltä ravintola-alan yrittäjältä mietteitä oman yrityksensä tulevaisuudesta. Kuinka ravintola-alan yritykset ovat reagoineet ravintolasulkuun, ovatko nämä hakeneet tukia ja miten tilannetta voisi oikein helpottaa?
Päivä kerrallaan eteenpäin
Helsingin Ruskeasuolla sijaitseva Oivadeli ei ollut laittanut oviaan säppiin ennen maaliskuussa alkanutta koronasulkua. Auki ollessaan se on take away -myynnin lisäksi toimittanut ruokakauppoihin myytäviä ruokarasioita ja leipää. Lisäksi Oivadelin yhteydessä on juhlatila, johon on jo tehty myyntiä vuodelle 2022.
Tänä keväänä Oivadelissä on jouduttu tekemään maksimaalisia sopeuttamistoimia ja kulut on karsittu minimiin. Irtisanomisiin ei ole kuitenkaan ryhdytty eikä ulkopuolista rahoitusta haettu Valtiokonttorin myöntämiä yritysten kustannustukia lukuun ottamatta.
– Koska kaikki säästöt on syöty, kokonaisvaltaisesta tilanteesta ja tulevaisuuden epävarmuudesta johtuen en näe järkevänä rahoittaa jo olemassa olevaa toimintaa velkarahalla. Tarvittaisiin tulevaisuuden investointeja, jotta rahoituksessa olisi jotain mieltä, yrittäjä Jani Honkanen kertoo.
Honkasen katse on jo pitkällä syksyssä. Hän toivoo, että ravintoloita päästäisiin tuolloin avaamaan normaalimmin.
– Nyt olemme joutuneet koko ajan olemaan reaktiovalmiudessa. Suunnitelmia on päivätasolta aina ensi vuoteen asti. Vihonviimeisenä vaihtoehtona on jättää pääkatkaisin off-asentoon.
Honkasen mielestä konkreettinen toimi ravintoloiden elämän helpottamiseksi voisi olla työntekijöiden sivukulujen reilu alentaminen yhdessä arvonlisäveron alennuksen kanssa.
– Nythän ei vain yksinkertaisesti monenkaan ravintolan kannata pitää oviaan auki, koska ihmiset työskentelevät etänä. Näillä toimenpiteillä saataisiin pysymään toiminta käynnissä esimerkiksi take away- tai toimitusmyyntiä hyödyntämällä.
– Toisaalta mikäli myynti koostuisi pelkästään toimitetuista lounaista, volyymin täytyisi olla minimissään sata annosta päivässä, jotta jakelu alkaisi olemaan edes jollain tasolla järkevää, Honkanen pohtii.
Lisää Oivadelin toimenpiteistä ja suunnitelmista korona-aikana voi lukea 28.4.2021 ilmestyvästä Helsingin Yrittäjien Yritystä Stadiin -jäsenlehdestä.
Katseet ensi kaudessa
Helsinki Sport Center Servicen Oy:n pitämä Malmin jäähallin kahvila on ollut kiinni jo marraskuun 30. päivästä lähtien.
– Emme ole pystyneet avaamaan, vaikka lasten harrastustoiminta onkin saanut jatkua. Pääasiallisesti asiakkaitamme ovat juuri lasten vanhemmat ja muut aikuiset sekä aikuisharrastajat, mutta tällä hetkellä vanhempien tulo jäähalliin on kielletty ja aikuisten toiminta keskeytetty, kahvilayrittäjä Marjut Herranen kertoo.
Koska kahvilan toiminta on kausiluontoista jääkiekko- ja luistelutoiminnan vuoksi Herranen pahoin pelkää, ettei kahvilaa tulla enää avaamaan tämän kauden aikana.
– Katseemme ovat jo tiukasti elokuussa, ellei sitten ihmeitä tapahdu huhtikuussa. Kaikki turnaukset ja isommat pelitapahtumat ovat joka tapauksessa jäissä.
– Ainoa helpottava ratkaisu olisi vain, että aikuisten harrastustoiminta saataisiin taas käyntiin. Toivon mukaan syksyllä ollaan rokotustenkin ansiosta lähempänä normaalia ja vuoden päästä keväällä järjestettäisiin jo mahdollisesti turnauksiakin, Herranen pohtii.
Ravintola-alan yrityksenä Sport Center Service sai jo viime keväänä matkailu- ja ravintola-alaa edustavan MaRan neuvottelemaa koronatukea automaattisesti.
– Nyt odotamme kolmannen kierroksen kustannustukihaun avaamista ja haemme ehdottomasti tukea.
Tavoitteena pitää pyörät pyörimässä
Lauttasaaren Blue Peter ja Ruoholahden Faro laitettiin kiinni joulukuun puolessa välissä. Molempien ravintoloiden oli tarkoitus avautua 1. maaliskuuta, mutta tautitilanteen kehittyessä ja ravintolasulku-uhan takia ainoastaan Blue Peter päätettiin avata toimitus- ja noutoruokailua varten.
– Tavoitteena on pitää muutama ihminen töissä, pyörät edes vähän pyörimässä ja olla tekemättä enemmän tappiota, kuin mitä kiinni oleminen maksaisi, yrittäjä Ville Forsman kertoo.
Forsman kertoo varautuneensa siihen, että avaamaan päästään vasta touko- tai kesäkuun alussa.
– Harva ruokaravintola pystyy näillä rajoituksilla muutamien lounastuntien aikana tekemään myyntiä niin että aukiolo tuottaisi vähemmän tappiota kuin kokonaan kiinni oleminen, Forsman pohtii.
Forsman kertoo ravintolayrityksensä saaneen kehittämistukea projekteja varten. Nämä kuitenkin estivät saamasta varsinaista koronakorvausta ensimmäisen sulun aikana keväällä 2020.
– Onneksi saimme kuitenkin uudelleentyöllistämistukea. Haemme jatkossakin korvauksia, jos liiketoiminnan harjoittaminen estetään.
Forsman tahtoisi valtiojohdolta selkeää ja avointa kommunikointia tulevista rajoituksista, suluista ja avaamisista.
– Haluaisimme myös kuulla ne faktat ja tilastot, joiden mukaan ruokaravintolat levittävät tautia niin paljon, että niihin on kohdistettava sulkuja ja rajoitteita. On täysin kohtuutonta yrityksiä ja henkilökuntaa kohtaan, ettei asioista tiedoteta ajoissa, vaan rajoituksia ja muutoksia heitellään koko ajan lyhyillä aikatauluilla, Forsman lataa.
– Toivoisimme edes, että työntekijöiden lomautusten karenssiaikoja lyhennettäisiin ja kaikki heistä pääsisivät ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin. Samoin lomautus- ja töihin kutsumisaikoja tulisi lyhentää vastaamaan sitä aikaa, jolla meille annetaan määräyksiä, Forsman luettelee joitakin parannusehdotuksia tilanteen helpottamiseksi.
Yrittäjäjärjestö pitää ravintoloille kaavailtuja korvauksia liian pieninä
Maan hallitus esittää, että ravintoloille ja muillekin yrityksille maksetaan korvaus, jos niiden asiakastilat on määrätty suljettaviksi koronan vuoksi. Sulkemiskorvaus kattaisi palkkakulut kokonaan, mutta vuokrista ja muista kuluista korvaus olisi 70 prosenttia. Suomen Yrittäjät vaatii, että laista tai viranomaisten päätöksestä johtuvassa elinkeinotoiminnan rajoittamisessa tulisi pienten ja mikroyritysten muiden kulujen omavastuun olla pienempi kuin esitetty 30 prosenttia.
– Yrittäjäjärjestö pitää suunniteltuja korvauksia liian pieninä ja vaatii niiden tasoon muutosta. Riittävällä korvauksella on olennainen merkitys sille, että ravintolat pystyvät selviämään vielä tästäkin koronasulusta, jota esitetään jatkettavaksi kolmella viikolla, painottaa Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Tiina Oksala.
Uudenlaisia avauksia
Ravintola-alan tukemiseksi on kehitetty myös uudenlaisia konsepteja. Kaksitoista helsinkiläisravintoloitsijaa perusti viime syksynä Raising HEL -liikkeen, joka pyrkii muun muassa lisäämään yhteistyötä ravintoloiden välillä sekä ravintola-alan että muiden toimijoiden kesken. Sen tavoitteena on varmistaa, että helsinkiläinen ravintola-ala selviää koronakriisistä ulos hyvinvoivana ja että Helsingin rooli kiinnostavana ravintolakaupunkina korostuisi.
Loppuvuonna 2020 liike käynnisti joulusesongin aikaan lahjakorttikampanjan, johon joulukuun alkuun mennessä oli liittynyt jo 100 ravintolaa. Lahjakorttikampanja kannustaa helsinkiläisiä tukemaan ravintolayrittäjiä. Ravintoloitsijoilla on edelleen mahdollisuus tarjota lahjakorttiaan Raising HEL:in verkkosivujen kautta.
Lue lisää:
Teksti: Ari Minadis
Kuva: Pixabay
