Kun ambulanssin sireenit alkoivat soida, Matti tiesi olevansa lähellä kuolemaa – Keuhkoveritulppa paljasti karun totuuden: ”Yrittäjän sairastuminen on YEL-katastrofi”

Helmikuun viimeinen viikko oli alkanut, kun Uudellamaalla asuva toiminimiyrittäjä Matti, 58, havahtui outoon tunteeseen. Hän ei saanut henkeä.

– Se iski kuin salama, ilman varoitusta.

Yksin asuva mies ymmärsi, ettei aikaa ollut hukattavaksi. Hän otti puhelimen käteen ja soitti hätäkeskukseen.

Onni onnettomuudessa oli, että apu tuli läheltä, noin neljän minuutin ajomatkan päästä. Ambulanssin saapuessa Matti oli lysähtänyt ulko-ovensa eteen.

– Tajusin, että minun oli päästävä ulos talosta, jotta pelastamiseni ei olisi jäänyt oven murtamisen varaan.

Matkalla Jorvin sairaalaan Matin syke oli yli 200. Yllättäen hänen verenpaineensa romahti. 

– Silloin tehtävä muuttui kiireelliseksi ja ambulanssin pillit alkoivat soida, hän muistaa.

Sairaalassa kävi selväksi, että kyseessä oli keuhkoveritulppa ja Matin hengenlähtö oli minuuteista kiinni. Keuhkoveritulppa on yksi yleisimmistä äkkikuoleman syistä Suomessa.

Matti esiintyy tässä artikkelissa etunimellään, koska haluaa varmistaa toimeksiantojensa jatkumisen myös vastaisuudessa. Yrittajat.fi on nähnyt Matin saaman diagnoosin.

Kelan käsittelyaika 4–8 viikkoa

Matti vietti Jorvin sairaalassa vajaan viikon. Hänelle sydänkohtaus oli toinen, mutta selvästi neljän vuoden takaista pahempi. Lääkäri määräsi yrittäjälle kahden kuukauden sairausloman. Kohtaus oli vahingoittanut sydämen oikeaa kammiota.

– Lisäksi lääkäri kirjoitti yhden kuukauden kevennettyä työtä, jolla ei yrittäjän kohdalla ole käytännössä mitään merkitystä. Se oikeuttaisi Kelan puolikkaaseen sairauspäivärahaan.

Päästessään kotiin Matti oli niin heikossa kunnossa, ettei pystynyt kävelemään talonsa toiseen kerrokseen. Hapenotto ei olisi sitä kestänyt.

– Silloin aloin miettiä, miten selviän tästä taloudellisesti. Jos en pysty siirtymään makuuhuoneeseen, miten pystyisin tekemään töitäni. Kaksi kuukautta on pitkä aika.

Elettiin maaliskuun alkua. Matti avasi tietokoneen ja päätti ladata sairauslomatodistuksensa ja tietonsa Kelan järjestelmään.

Järjestelmä ilmoitti, että yrittäjien sairauspäiväraha-asioissa käsittelyaika on 4–8 viikkoa. Matti sai oman päätöksensä vasta pääsiäisenä.

– Vasta kun päätös on olemassa, voin alkaa asioida eläkeyhtiön kanssa. Jouduin odottamaan viikkoja ilman euroakaan.

”Olen pitänyt YELiä tärkeimpänä maksuna ja maksanut sitä aina tuloihini nähden yläkanttiin.”

”Ymmärsin, etten voi nostaa euroakaan”

Sairauden jälkeinen asiointi eläkeyhtiön ja Kelan kanssa on muuttanut merkittävällä tavalla Matin suhtautumista yrittäjän eläkevakuuttamiseen.

– Olen pitänyt YELiä tärkeimpänä maksuna ja maksanut sitä aina tuloihini nähden yläkanttiin. En ole 40-vuotisen yrittäjäurani aikana koskaan maksanut YEL-minimiä, Matti kertoo.

Vuonna 2025 hän maksoi YEL-maksua noin 49 000 euron vuositulon mukaan, vaikka todellinen työtulo oli tätä pienempi.

– Ajattelin, että jos sairastun vakavasti, hyödyn korkeammasta YEL-työtulosta. Olen tähän asti naureskellut YEL-keskusteluja sosiaalisessa mediassa. Enää en naura. Yrittäjän sairastuminen on YEL-katastrofi.

Yrittäjän sairauspäiväraha korvaa ansionmenetystä työkyvyttömyyden aikana. Sen määrä perustuu pääsääntöisesti voimassa olevaan YEL-työtuloon. Verojen jälkeen Matin sairauspäiväraha olisi ollut noin 900 euroa.

– Summan nähtyäni ymmärsin välittömästi, etten voi nostaa Kelan rahaa euroakaan. Se ei olisi mitenkään riittänyt elämiseen.

Noin 49 000 euron työtulo olisi voitu laskea Matin alan minimiin eli noin 32 000 euroon. Tämä olisi pudottanut YEL-maksua 200 euroa kuukaudessa.

”Yrittäjä ei saa mitään armoa”

Samaan aikaan Matin YEL-maksu rullasi kuukausittain. Summa oli 1019,25 euroa. Jokainen Kelasta saatu sairauspäivärahaerä olisi siis mennyt YEL-maksuun.

– YEL-maksu on ulosottokelpoinen, joten sitä on pakko maksaa. Jos olisin nostanut sairauspäivärahaa, en olisi saanut ansaita töistäni mitään.

Seuraavaksi Matti otti yhteyttä eläkeyhtiöön toiveenaan saada YEL-maksu keskeytettyä sairausloman ajaksi. Virkailijalta hän sai kuulla, että keskeyttäminen on mahdollista ainoastaan pitkäaikaisen sairauden takia. Vaatimuksena on yhtäjaksoinen neljän kuukauden pituinen sairausloma.

– Sydänkohtaukseni ei siihen riittänyt. Kuolemaan johtavasta sairaudesta saa enemmän. Yrittäjä ei saa mitään armoa, vaikka kahden kuukauden sairausloma voi ajaa konkurssiin.

Vastauksen kuultuaan Matti tiedusteli mahdollisuutta alentaa YEL-maksua väliaikaisesti. Noin 49 000 euron työtulo olisi voitu laskea Matin alan minimiin eli noin 32 000 euroon. Miehen yllätykseksi toimenpide olisi pudottanut YEL-maksua vain 200 euroa kuukaudessa.

– Se ei olisi auttanut minua millään tavalla. Tajusin, että minun on pakko tehdä töitä.

Tähän päivään mennessä Matti on saanut ”armoa” ainoastaan autorahoitusyhtiöltä, joka teki parissa tunnissa päätöksen lyhennysvapaasta nähtyään sairauslomatodistuksen.

”Opetus on se, että älä maksa ylimääräistä YEL-maksua, koska et hyödy siitä mitään tosipaikan tullen.”

”Vedin riskillä”

Matti tekee tällä hetkellä töitä jo melko normaalisti. Hänen mukaansa stressi kasvanut liian suureksi, jos hän olisi jäänyt kotiin miettimään toimeentuloaan.

– Ensimmäisen kuukauden vedin melkoisella riskillä, hän myöntää viitaten fyysiseen jaksamiseen.

Yksinyrittäjä on huolissaan niistä, joille ei käy yhtä hyvin.

– Kaikki eivät välttämättä toivu yhtä hyvin kuin minä. Huonokuntoinen yrittäjä voi olla konkurssissa kahden kuukauden sairauslomansa aikana, jos rahaa ei tipu mistään. Ongelmat pahenevat, jos yrittäjä menettää luottotietonsa maksamatta jääneiden YEL-maksujen takia. Kelan sairauspäivärahat, joilla voisi ostaa ruokaa, menevät suoraan eläkeyhtiölle.

– Opetus on se, että älä maksa ylimääräistä YEL-maksua, koska et hyödy siitä mitään tosipaikan tullen, Matti toteaa.

Eläkeyhtiö: ”Voidaan keskustella”

Eläkevakuutusyhtiö Elon kehittämispäällikkö Heta Virkki kertoo, että YEL-vakuuttamisen lähtökohtana on yrittäjän tosiasiallinen työskentely yritystoiminnassaan.

– Vakava sairastuminen on yrittäjälle aina raskas tilanne, ja on ymmärrettävää, että YEL-maksuihin liittyvät kysymykset nousevat esiin sairausloman aikana. YEL-työtulo vaikuttaa samalla yrittäjän sosiaaliturvan tasoon, kuten sairauspäivärahaan. Yrittäjien tilanteet vaihtelevat, eikä yhtä ratkaisua ole kaikkiin tilanteisiin. Siksi on tärkeää arvioida kokonaisuutta aina tapauskohtaisesti lain puitteissa, Virkki kommentoi Yrittajat.fille.

Virkki korostaa, että kyseisissä tilanteissa yrittäjän kannattaa olla yhteydessä omaan eläkeyhtiöönsä.

– Kanssamme voidaan myös keskustella maksujoustoista.