Kuusamolainen 74-vuotias kalanjalostusalan konkari kaipaa suomalaisia töihin – ”Luonnonvarojen hyödyntäminen ei kiinnosta ketään”

Kitkan Herkun yksi perustajista ja osakas Jorma Käkelä, 74, nojaa työtuoliinsa ja huokaisee. Yritys on viime vuosina sinnitellyt nousevien kustannusten puristuksessa.

– Tilanne on vaikea, Käkelä sanoo ja viittaa yleiseen taloustilanteeseen.

Sosiaalimaksut, vakuutusmaksut ja korkokulut ovat rokottaneet yrityksen kannattavuutta, eikä siinä kaikki.

– Elintarvikkeissa nousevia kuluja ei saa täysimääräisenä hintaan, jotta jotain jäisi yrityksellekin.

Käkelää ihmetyttää kaupan hinnoittelu ulkomaalaisten elintarvikkeiden, kuten tonnikalan kohdalla.

– Maailmalta tulevia kalasäilykkeitä myydään muutamalla eurolla. Omien tuotteidemme ulosmyyntihinta on yhdeksän euroa ja kaupan katteiden jälkeen hinta voi olla 13 euroa.

Käkelä arvioi, että kaupan alan isot keskusliikkeet saavat varsin hyvän katteen kotimaan elintarvikkeista. Hänen mukaansa katteen lisäksi keskusliikkeiden tulisi huomioida hankintapolitiikassaan myös huoltovarmuustekijät.

– Niin turvattaisiin suomalaisten elintarvikeyritysten elinvoima ja kannattavuus myös tulevaisuudessa.

Hinta määrää

Käkelän mukaan kotimaisen ruuan merkityksestä puhutaan paljon ja sitä pidetään tärkeänä, mutta hintalappu määrää viime kädessä ostopäätöksen.

– Elinkustannusten noustua hinta sanelee monen kuluttajan kohdalla pitkälti sen, mitä ostoskoriin laitetaan.

Käkelän osaomistama yritys on onnistunut saamaan Kitkan Savumuikku -nimellä kulkevan savumuikkusäilykkeen S-Ryhmän valikoimiin. Siitä Käkelä on iloinen, mutta kaikkea potentiaalia ei ole hyödynnetty.

– Kaupan ulosmyyntihinta on usein ongelma. Kohtuullisempi hinnoittelu kotimaisten tuotteiden katteissa toisi volyymia ja edistäisi tuotteiden menekkiä. Samalla maakuntiin tulisi työtä ja verotuloja.

Ala ei kiinnosta suomalaisia

Kitkan Herkun vahvuus on Käkelän mukaan sen kansainvälisissä työntekijöissä.

– Kokemukset eri kansallisuuksista tulevista työntekijöistä ovat olleet erinomaisia. Tärkeimmät avainhenkilöt ovat olleet yhtiön palveluksessa jo runsaan kymmenen vuotta, hän sanoo.

Käkelä toteaa, että ongelmia osaavan työvoiman saatavuudessa tulisi, jos ala pyörisi täysin suomalaisen työvoiman varassa. Hän toivoisi alalle myös suomalaisia nuoria.

– Muutamia reippaita lukiolaisia on käynyt meillä keikkatöissä. Se loi osaltaan uskoa suomalaisiin nuoriin. Totuus on, että ikäpolvi, joka on tottunut näihin töihin, alkaa olla harmaissa. Nuoria ei kohta ole syrjäseuduilla. Tämän alan käy huonosti, mikäli se ei kiinnosta ketään. Suomessa olisi kehittyviä taajamia, joissa on vahva palvelusektori, mutta luonnonvaroja ei saada markkinoille ja jalostukseen. Niiden hyödyntäminen ei tahdo kiinnostaa ketään.

Käkelä muistaa 1990-luvun alun, jolloin Ala-Kitkan satama oli juuri valmistunut. Tuolloin satamassa saattoi olla kymmeniä ihmisiä perkaamassa ja käsittelemässä kalaa. Nyt nuottakuntien määrä on laskettavissa yhden käden sormilla.

Nyt hän toivoo, että matalapalkka-alojen suosiota pyrittäisiin lisäämään poliittisilla päätöksillä.

– Pitäisi tehdä radikaaleja muutoksia, jotta maakunnissa saisi ihmisiä fyysisiin töihin. Matalapalkka-aloilla palkkoja pitäisi nostaa ja sivukuluja tulisi keventää 30 prosenttia. Silloin työllistämisen kynnys madaltuisi ja työntekijät saisivat riittävän tulotason elämiseen. Nykyisellään suurin osa työntekijöiden ja yrityksen tuloista menee veroihin ja veroluontoisiin

maksuihin. Kun näitä saataisiin alas, kannustaisi se myös ihmisiä työntekoon ja yrityksiä työllistämään.

“Muutamia reippaita lukiolaisia on käynyt meillä keikkatöissä. Se loi osaltaan uskoa suomalaisiin nuoriin.”

Jorma Käkelä, Kitkan Herkku Oy

”Talkoohengellä eletään”

Kitkan Herkku on onnistunut sinnittelemään vaikeassa tilanteessa. Yksi keskeisistä haasteista on sijainti.

– Ei taida ikävä kyllä olla kovin montaa tuloksellista kalafirmaa nykypäivänä. Meidän kohdallamme ongelma on se, että olemme kaukana sieltä, missä suurin osa suomalaisista asuu. Logistiikka on verrattain kallista etenkin, kun viedään tavaraa maan poikittaissuunnassa.

Kitkan Herkun omistajat olivat valmiita yrityskauppaan, jos riittävän kiinnostunut ja motivoitunut ostaja ilmaantuu. Ostajan pitäisi tuoda mukanaan pääomia.

– Nuoria yrittäjiä on vaikea löytää, kun ostopääomaa ei ole ja yritysten kustannustaso on korkea. Viivan allekin pitäisi jotakin jäädä, Käkelä sanoo.