Loistoristeilijä tarvitsi koristeverhoilun baaritiskiin – Rakennusrestauroija Elsi tiesi täsmälleen, miten se tehdään

Elsi, miten tällaisen voisi tehdä, kysyi rakennusrestauroija Elsi Lehdon puoliso eräänä iltana, kun puhe oli loistoristeilijän baaritiskin verhoilusta. Lehdon aviomies on töissä suomalaisyritys Riverco Oy:ssä, joka muun muassa kunnostaa ja tekee muutostöitä risteilyaluksille. Hänen senhetkinen työmaansa oli Harmony of the Seas -risteilijä, joka seisoi telakalla Espanjan Cádizissa. 

Risteilijän allasosaston baaritiskin etureunaan haluttiin bambukuvioinen koristeverhoilu. Maailmalta oli kyselty erilaisia vaihtoehtoja, mutta laivayhtiölle ei ollut kelvannut niistä mikään.

– Selitin miehelleni, että kyllähän sellaisen voi valamalla tehdä. Hankitaan bambua, tehdään kipsistä muotti ja valetaan. Kului hetki, ja mieheni sanoi, että tee malli, Lehto kertoo.

Niinpä Lehto teki mallipalan, jonka lähetti maaliskuussa hyväksyttäväksi Espanjaan.

– Sieltä tuli ilmoitus, että aikaa on kuukausi, anna mennä.

Hinnoittelu kohdillaan

Lehto valmisti mallin kipsistä sekä bambusta, teki muotin johon laatat valettiin ja valoi 125 suorakulmion muotoista laattaa lattiantasoitusvalumassasta. Hän maalasi jokaisen laatan käsin.

– Suunnittelijan ohje oli, että jokaisen tuli olla värirytmiltään erilainen. Jokaisessa laatassa on seitsemän eri väriä.

Huhtikuun puolivälissä työn teettäjä Riverco Oy lähetti laatat Espanjaan asennettavaksi.

– Paraikaa niitä asennetaan, ja odottelen kuvaa valmiista tiskistä.

Lehto naurahtaa osanneensa kerrankin hinnoitella työnsä oikein. Tehdasvalmisteiset laatat maksavat yli 200 euroa neliö, ja hänenkin tekemänsä laatat nousivat siihen hintaluokkaan.

– Minulla on paha tapa alihinnoitella itseni, mutta tämä työ kannatti tehdä. Se oli isotöinen mutta myös mielenkiintoinen projekti.

Pienuuden potentiaali

Lehto sanoo, että ensimmäiset laatat olivat enemmän tai vähemmän harjoittelukappaleita, mutta mitä pidemmälle työ eteni ja mitä enemmän se rutinoitui, sitä nopeampaa ja varmempaa työskentely oli.

Lehdosta oli hienoa nähdä, että hän, joka on tehnyt uransa vanhojen talojen parissa, pystyi rakentamaan myös sisustuselementtejä.

– Mentaliteettini on, että muut tekevät mitä osaavat, mutta minä teen juuri mitä haluan. Ajattelen, että kaiken pystyy oppimaan.

Lehdon mielestä siinä, että rakennusrestauroija valaa loistoristeilijän baariin koristelaatat, piilee sanoma kaikille pienyrittäjille.

– Pienen käsityöläisen valtti on siinä, että hän pystyy tekemään jotain, mitä isommat eivät. Jos puhutaan tuhansista euroista, ei isoilla tehtailla ole aikaa eikä halua perustaa tuotantolinjaa sellaisen summan takia.

– Silloin kuvaan tulevat pienyrittäjät ja käsityöläiset, jotka pystyvät tekemään pieniä ja uniikkeja sarjoja. Potentiaali on pienuudessa.

Iso yritys, iso vastuu

Varsinais-Suomen Pyhärannassa asuva rakennusmestari ja rakennusrestauroinnin artenomi Lehto on toiminut 13 vuotta yrittäjänä Restaurointi Onnenpuu -yrityksessään. Hän restauroi vanhoja taloja, pitää aiheesta kursseja ja koulutuksia sekä tekee taloihin kuntotarkastuksia.

– Joskus ärsyttääkin, kun kysytään, miksen laajenna. En halua laajentaa, sillä isolla yrityksellä on isot vastuut. Haluan olla yksin- ja pienyrittäjä, hän painottaa.

Hän tahtoisi, että pienet käsityöläiset saisivat tuotteensa tehokkaammin näkyville. Hän on jäsen Facebookin Naisyrittäjät-ryhmässä ja hyödyntää jatkuvasti niin ryhmän tarjontaa kuin verkostoja.

– Siellä on äärettömän osaavia käsityöläisiä ja upeita tuotteita. Niitä pitäisi saada tuotteistettua, tuomaan julki erikoisuuksia hakeville, että sellaisia on olemassa.

Vanhat talot työllistävät

Lehto on opiskellut Turun ammattikorkeakoulussa rakennusrestaurointia. Yrittäjäksi hän ryhtyi valmistuttuaan 2010-luvun alussa, koska Suomessa oli vain vähän restaurointialan yrityksiä, joihin työllistyä.

– Olen tykännyt siitä, että on vapaus tehdä omannäköistä työtä omalla aikataululla. Kynnys mennä vieraalle töihin kahdeksasta neljään on todella korkea.

Lehdolla on ollut koko yrittäjyytensä ajan töitä tasaisen varmasti. Alalla on tarve osaaville ammattilaisille. Lehtoa työllistävät muun muassa vanhojen talojen työmaat. Omalla verstaallaan hän tekee esimerkiksi talojen ovia ja ikkunoita, joita hänen mukaansa ”tulee ovista ja ikkunoista”. Lisäksi hän pitää kursseja niiden kunnostamisesta.

Lehto on erikoistunut perinnerakentamiseen. Nuorimmat kunnostettavat talot ovat olleet 1950-luvulta.

– Työni on hyvin fyysistä, ja se tuntuu kropassa nyt yli 40-vuotiaana. Opiskelin rakennusmestariksi, koska siten voin tehdä kevyempiä töitä, toimia vastaavana työnjohtajana ja tehdä kuntokartoituksia.

Lehto sanoo, että työmailla tarvitaan työnjohtajia, jotka ymmärtävät restauroinnin ja konservoinnin päälle.

Lehto myös opettaa mielellään vanhojen talojen kunnostamista. 

– Kun ihminen oppii itse kunnostamaan taloaan, rakennus pysyy hyväkuntoisena ja sen historia säilyy.