Mustavalkoinen vuosi enteilee konkurssiaaltoa ja kulutusjuhlia
Vuosi 2020 oli yrityselämässä kimurantti. Moni toimiala ei pystynyt toimimaan lähellekään normaalitasollaan, kun osa on selvinnyt varsin hyvin. Laajemmalta yritysten lakkauttamisilta ja konkursseilta ollaan toistaiseksi vältytty. Toivonkipinöitäkin säkenöi ilmassa.
Helmikuussa uusi laki konkursseista
Keväällä 2020 tehty lakimuutos rajoitti velkojien oikeutta hakea yritys konkurssiin konkurssiuhkaisen maksukehotuksen laiminlyönnin perusteella. Kyseinen suoja päättyy tammikuun lopussa. Julkisuudessa on tämän johdosta väläytelty suurta konkurssiaaltoa tulevalle keväälle. Suurin riski on niillä yrityksillä, joilla kassavirta on tyrehtynyt osin tai jopa kokonaan.
Helmikuusta alkaen uuden lakimuutoksen merkittävin sisältö on se, että yritys katsotaan maksukyvyttömäksi, jos se ei pysty maksamaan konkurssiuhan alaista maksukehotusta 30 päivän sisällä. Suomen Yrittäjät ja majoitus- ja ravintola-ala (MaRa) olisivat halunneet edellisvuoden konkurssisuojalle jatkoa.
Riittääkö tuki kun kassavirta ehtyy?
Asiakastieto Oy:n maksuhäiriötilaston (8.1.2021) mukaan maksuhäiriöisten yritysten ja maksuhäiriöiden kokonaismäärä ja konkurssiin haettujen yritysten määrä oli pienempi kuin edellisvuotena.
Tämä näyttää tilastossa myönteiseltä, mutta tilanteeseen vaikuttavat tilapäisen konkurssisuojan ohella eri yritystuet, pankkien lyhennysvapaat ja verottajan sekä eläkevakuutusten myöntämät maksuohjelmat. Nämä ovat lievittäneet monen yrityksen kulurakennetta.
Uhkakuvaa tilanteeseen tuo se, että uusien trattaprotestien määrä oli kasvanut edellisvuodesta noin 10 prosenttia. Tämä kertoo joidenkin toimialojen selvästi heikentyneestä kassavirtatilanteesta.
Asiakastieto Oy:n maksuhäiriötilasto 8.1.2021
Useat talouden asiantuntijat ovat sitä mieltä, että kevään konkurssiaalto vyöryy voimakkaana. Toisaalta arvioidaan myös kulutusjuhlia, kun kansalaiset rokotetaan, kokoontumisia vapautetaan ja rajoja avataan. Pelätty konkurssisuma aiheuttaisi paineita myös tuomioistuimissa sekä asiantuntevien pesänhoitajien saatavuudessa.
Yrittäjien loka-marraskuun kyselyssä neljä prosenttia – noin 12 000 yritystä – koki konkurssiuhkaa. Normaalivuotena konkursseja on keskimäärin noin 3 000 kappaletta.
Kustannustuki II -haku maltillista – yksinyrittäjätuki tulossa
Kustannustuen haku Valtiokonttorista avautui 21.12.2020 ja jatkuu 26.2.2021 saakka. Myönteisen päätöksen oli 8.1.2021 mennessä saanut noin 1300 yritystä, yhteensä noin 27 miljoonaa euroa. Toimialoista eniten tukea on myönnetty matkailu-, ravitsemis- majoitus ja kulttuuri- sekä viihdetoiminnan yrityksille. Valtiokonttorin mukaan tukipotista lähes kolmannes on myönnetty painavista syistä myös tukikelpoisen toimialalistauksen ulkopuolisille yritykselle.
11.1.2021 tilanteessa Kanta-Hämeen yrityksistä 35 oli saanut myönteisen tukipäätöksen ja tukea annettu noin 1,1 miljoonaa euroa.
Hakemuksista on hylätty 72 prosenttia. Merkittävimmät syyt hylkäykseen ovat olleet se, että liikevaihto ei ole pudonnut 30 prosenttia vertailuajankohtana tai se, että maksettava tukisumma olisi jäänyt alle 2 000 euron. Monelle yksinyrittäjälle vajaa kaksitonninenkin olisi saattanut olla merkittävä apu elämiseen ja selviytymiseen vaikeana aikana.
Ketkä ovat saaneet tukea: Valtiokonttorin päivittyvä kustannustukiraportti
Elinkeinoministeri Mika Lintilä on lupaillut myös yksinyrittäjätuelle toista kierrosta. Yksityiskohtia, ajankohtaa ja tukipottia ei kuitenkaan ole vielä päätetty.
Uhkakuvista huolimatta taloudessa on kasvavaa toiveikkuutta. Ekonomistien ennustama kulutusjuhla voi kuulostaa ylenpalttiselta, mutta on varmaa, että monissa kotitalouksissa kulutuksen kasvu on suoraan sidoksissa epidemiatilanteen paranemiseen ja rajoitusten poistamiseen.
