Näin viranomaiset aikovat valvoa marja-alan yrityksiä – Yrittäjä, varaudu näillä dokumenteilla

Luonnonmarjojen poimintakausi on käynnistymässä. Samaan aikaan viranomainen valmistautuu tarkkailemaan alan yrityksiä. Viime vuonna kerroimme alan uusista työehdoista ja niihin liittyneistä peloista.

– Olemme huolissamme alalle tulevista uusista toimijoista, joilla ei ole välttämättä aiempaa kokemusta alasta eikä tietoa työlainsäädännöstä tai alalla sovellettavasta työehtosopimuksesta. Luonnonmarjanpoiminnan alalla tulee noudattaa maaseutuelinkeinojen työehtosopimusta. Yhtä lailla olemme huolissamme marjalain mukaisista toimijoista. Heillä ei välttämättä ole tietoa esimerkiksi marjalain edellyttämistä toimijan velvollisuuksista, Aluehallintoviraston tarkastaja Sari Suorsa kertoo. Hänen mukaansa vaikuttaa siltä, ettei kaikilla uusilla toimijoilla ja työnantajilla ole ymmärrystä marja-alasta tai toimimisesta työnantajana tai marjalain mukaisena toimijana.

Luonnonmarja-alan edunvalvojan Arktiset aromit ry:n toiminnanjohtaja Birgitta Partanen jakaa viranomaisen huolen.

– Erityisesti näen riskinä ”villit” yritykset sekä toimijat, jotka toimivat yritysmäisesti hoitamatta yritysten velvollisuuksia. Niiden pitäisi toimia marjalain mukaan organisoidessaan poimintaa, mutta eivät joko tunne koko marjalakia tai piittaa siitä.

Kun poiminnassa on kyse marjalain mukaisesta toiminnasta, yrityksellä on oltava KEHA-keskuksen luotettavuuspäätös.

Partasen mukaan Arktiset aromit ry yritti viime vuonna saada marjalakia päivitettäväksi ja korjattua sen puutteita. Toisin kävi.

– Jopa sen olemassaolon merkitys kyseenalaistettiin. Kokonaisuudessaan tämä on hyvin haastava asia ja mukaan tulevat myös laatu- ja hygieniariskit. Teemme yhteistyötä ja käymme keskustelua viranomaisten kanssa, mutta Arktiset Aromit ei vastaa koko alan ohjeistuksesta ja valvonnasta. Meillä ei ole siihen toimivaltaa eikä resursseja.

Tarkastukset alkavat

Aluehallintovirasto tekee tänäkin kesänä valvontatarkastuksia marjanpoimijoiden tukikohdissa. Kyse Sari Suorsan mukaan käynnit toteutetaan tyypillisesti ennalta ilmoittamatta. Tänä vuonna valvontaa tekee 7–10 tarkastajaa ympäri Suomea. Tarkastukset alkavat, kun luonnonmarjojen poimintakäysi pääsee vauhtiin.

– Valvomme työlainsäädännön ja työehtosopimusten sekä marjalain noudattamista niin, että vierailemme marjanpoimijoiden tukikohdissa, jossa he asuvat. Käytämme poimijoiden haastatteluissa tarvittaessa tulkkia. Keskustelemme poimijoiden kanssa, jotta saamme kuvan tilanteesta.

Jos kyse on työsuhteessa olevista poimijoista, viranomainen voi pyytää työnantajaa toimittamaan dokumentteja esimerkiksi työaikakirjanpidosta ja palkkalaskelmista.

– Keskustelemme yrittäjän kanssa velvoitteiden täyttämisestä ja kuulemme heidän näkemyksensä siitä, miten velvollisuudet on täytetty.

Vallitsevan lainsäädännön perusteella kaikkien thaimaalaisten poimijoiden on oltava työsuhteessa. Alkuvuodesta voimaan astui kausityölain uusi säädös, jonka mukaan kaikkien kolmansista maista tulevien poimijoiden on oltava työsuhteessa.

Huoli alan yrityksistä

Marja-alalla on kannettu huolta alan yritysten toimintaedellytyksistä. Viime vuonna Birgitta Partanen kommentoi Ilta-Sanomille, että vuosi oli marjayrittäjille raskas ja että osa yrityksistä on lopettanut toimintansa. Tuolloin yrityksillä oli vaikeuksia saada thaimaalaisia poimijoita Suomeen. Ulkoministeriö päätti vuoden 2024 keväällä, ettei thaimaalaisille poimijoille myönnetä viisumeita. Taustalla olivat alan ihmiskauppa- ja korruptioepäilyt. Aiemmin suurin osa luonnonmarjojen poimijoista tuli Suomeen turistiviisumilla.

Vuoden 2024 kesällä thaimaalaisia poimijoita pääsi Suomeen työperusteisilla oleskeluluvilla. Oleskelulupa myönnettiin noin 900 poimijalle. Partanen kommentoi Ilta-Sanomien haastattelussa, että työehtosopimuksen sorvaaminen tuli nopealla aikataululla.

– Oltiin aivan valmistautumattomia näihin yllättäviin käänteisiin.

Suomessa thaimaalaiset luonnonmarjojen poimijat ovat keränneet tyypillisesti 80–90 prosenttia kaupallisesta luonnonmarjasadosta.

Huomio vapaa-ajan poiminnassa

Viranomaiset pitävät mahdollisena, että tarkastuksissa joudutaan puuttumaan työajan ulkopuolella tapahtuvaan marjanpoimintaan.

– Näissä tilanteissa arvioidaan, onko vapaa-ajalla tehtävässä poiminnassa kyse työsuhteesta vai sovelletaanko siihen marjalakia.

Marjalain mukaisessa poiminnassa poimija ei ole työsuhteessa vaan toiminnan järjestämistä määrittelee marjalaki. Tällöin poimija myy marjat eteenpäin.

Ongelmatilanteita voi aiheuttaa tilanne, jossa työsuhteessa oleva henkilö poimii luonnonmarjoja säännöllisen työajan ulkopuolella. Tällöin tulee noudattaa työaikalakia.

– Jos vapaa-ajalla kerätyt marjat myydään samalle taholle, joka on myös henkilön työnantaja, tarkastajan tulee arvioida tilanne. Jos työsuhteen merkit täyttyvät, kyse on työsuhteesta riippumatta siitä, mitä sopimuksessa lukee, mihin aikaan työtä tehdään tai kenelle marjat myydään. Yksi työsuhteen tunnusmerkeistä on, että työtä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alaisena. Lähtökohtaisesti vapaa-ajalla työskentely katsotaan työsuhteiseksi poiminnaksi.

Suorsan mukaan kyseessä voi olla myös työnantajan teettämä ylityö, josta on säädetty työehtosopimuksessa. Säännöllinen työaika on sopimuksen mukaan enintään 40 tuntia viikossa.