Näin YEL-maksut muuttuvat – Siirtymäsäännös hillitsee kovimpia korotuksia

Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) kertoi torstaina lisätietoja hallituksen YEL-uudistuksesta.

Jo aiemmin on kerrottu, että alustavan arvion mukaan vuoden 2033 tasossa YEL-maksut laskevat nykymalliin verrattuna lähes 40 prosentilla, pysyvät ennallaan yli 40 prosentilla ja nousevat 20 prosentilla yrittäjistä.

Vuodesta 2028 alkaen yrittäjä voisi valita eläkemaksunsa perusteeksi joko yritystoiminnan veronalaiset ansiotulot tai nykyisen laskennallisen YEL-työtulon. Siirtymäajan jälkeen työtulon olisi jatkossa kuitenkin oltava vähintään 50 prosenttia yrittäjän veronalaisista ansiotuloista.

Vuosina 2028–2032 YEL-työtulon 50 prosentin vähimmäisehto astuu portaittain voimaan lähtien 30 prosentin tasosta ja nousee viidellä prosenttiyksiköllä vuodessa, kunnes se on 50 prosenttia veronalaisista ansiotuloista. Siirtymäsäännös nostaa mallin vuosikustannusta vuosina 2028–2032.

Lisäksi vuonna 2028 olisi vielä voimassa nykyisen YEL-mallin mukainen 4 000 euron enimmäiskorotusraja työtulotarkistuksissa.

– Siirtymäsäännöksillä hillitään ja hidastetaan maksujen nousua niillä yrittäjillä, joiden työtuloarvio on matala suhteessa todellisiin tuloihin, sosiaali- ja terveysministeriö kertoo.

Yrittäjät: Tärkeää, että osinkoja ei sotketa mukaan

Suomen Yrittäjät pitää hallituksen linjaamaa YEL-kokonaisuutta kohtuullisena kompromissina ja historiallisena uudistuksena.

– Linjaus on vaikean ajan kompromissi, jossa on hyvää ja huonoa. Hallitus ansaitsee kuitenkin tunnustuksen siitä, että päätös syntyi. Se vähentää epävarmuutta yrittäjien parissa, puheenjohtaja Petri Salminen Suomen Yrittäjistä totesi jo sunnuntaina.

– Iso reformi on tehty ristikkäisten odotusten paineissa. Lopputulos on varsin tasapainoinen, Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen puolestaan kiittää.

Yrittäjät pitää tärkeänä, että monien eläkemaksuja tällä hetkellä kohtuuttomasti nostava eläkeyhtiöiden työtulolaskuri uusitaan nopeasti.

– Laskuri on monen ongelman juurisyy. Se pitää remontoida nopeasti, Pentikäinen sanoo.

Yrittäjät kuitenkin muistuttaa, että monen yrittäjän eläke- ja sosiaaliturva on heikkenemässä.

– Yrittäjä saa eläke- ja sosiaaliturvaa perusturvan yläpuolella maksunsa mukaan. Siksi monen yrittäjän odottama maksualennus on myös eläke- ja sosiaaliturvan heikennys, Pentikäinen muistuttaa.

Toiminimi ongelmallinen

Yrittäjät patistaa nyt hallitusta etenemään nopeasti YEL-valmistelussa.

– Lainsäädännön yksityiskohdilla on iso merkitys. Ne pitää miettiä huolella. Erityisen tärkeää on pohtia uudistusta toiminimiyrittäjien kannalta. Ei ole oikein, jos he joutuvat maksamaan eläkemaksua myös työntekijöidensä työn arvosta, Pentikäinen sanoo.

Hallituksen esitys huomioi Yrittäjien mielestä hyvin yrittäjäkunnan diversiteetin. Valinnanvapauden lisääntyminen on tervetullut. Olennaista on myös pitää osingot erillään eläkejärjestelmästä, mikä oli pitkään mukana valmistelussa.

– Osinko on pääoman tuottoa. Sen kytkeminen eläkejärjestelmään olisi aiheuttanut arvaamattomia vaikutuksia yrittäjyyteen. Onneksi tämä viestimme meni hyvin perille, Pentikäinen kiittää.

Ministeri Grahn-Laasonen oli samoilla linjoilla torstain tiedotustilaisuudessaan.

– Osingot eivät kuulu YEL-järjestelmään piiriin, Grahn-Laasonen sanoi,

Keskeneräisiä asioita

Hallituksen YEL-malliin liittyy Yrittäjien mukaan monia jatkovalmistelussa ratkaistavia asioita. Valinnanvapausmalli on Yrittäjien mukaan monimutkainen ja asettaa myös eri yhtiömuodoissa toimivat yrittäjät keskenään eri asemaan. Hallitus myös esittää, että nykyisestä aloittavan yrittäjän alennuksesta luovutaan.

– Uudistus heikentää aloittavien yrittäjien asemaa, vaikka maksujouston laajennus helpottaa tilannetta. Uudet yrittäjät ovat saaneet alhaisemmalla maksulla isomman eläkekertymän. Jos aloittava yrittäjä valitsee eläkemaksujen perustumisen todellisiin tuloihin, hän välttää kohtuuttomat eläkemaksut, mutta saa heikomman sosiaaliturvan, Pentikäinen jatkaa.

Hallitus linjasi myös YEL-järjestelmän rahastoinnin ja YEL-järjestelmän hallinnollisten kustannusten alentamiseen tähtäävien toimenpiteiden selvittämisestä.

– Ennen vaaleja ja mahdollisia yleisiä eläkeleikkauksia pitää tarkastella laajemmin koko eläkejärjestelmän tehokkuutta ja YEL:n rahastointiin liittyviä vaihtoehtoja, Pentikäinen sanoo.