Sivistynyt, osaava ja yrittävä Kymenlaakso

Suomen Yrittäjien koulutuspoliittisessa ohjelmassa on nostettu yrittäjyyskasvatus yhdeksi kantavaksi teemaksi. Ohjelman avulla halutaan liittää yrittäjyyskasvatus osaksi kuntien ja kaupunkien kokonaisstrategiaa. Osassa Kymen Yrittäjien paikallisyhdistyksissä on jo nimetty oma yrittäjyyskasvatuksen kontaktihenkilö. Kotkan, Haminan ja Ekamin yrittäjyyskasvatustiimeissä on paikallisyhdistyksistä jäsenet. Tarvitaan myös mentoriverkostoja oppilaitosten ja opettajien tueksi. Miten tämä voidaan toteuttaa? Yksi ratkaisu olisi yrittäjyyskasvatuksen liittäminen osaksi ammatillista opettajankoulutusta ja se tulee viedä kaikille kouluasteille, eri oppiaineisiin ja erityisopetukseen.

Mitä käytännössä yrittäjyyskasvatus on? Se on muun muassa oppimiskokemuksia, motivaation synnyttämistä, sosiaalisia taitoja, oma-aloitteisuutta sekä halua itsensä kehittämiseen ja oppimiseen. Mutta ilman muuta myös taloustaitoja. Keskustelimme yhdessä Kouvolan kaupungin yrittäjyyskasvatusta koordinoivan apulaisrehtori Minna Tuukkasen kanssa, miten aihe toteutuu arjessa. Kouvolan peruskouluissa on nimetty vähintään yksi yrittäjyyskasvatuksen yhteyshenkilö, joille me yrittäjät voimme antaa ideoita ja mentorointitukea, miten eri tavoin yrittäjyyskasvatusta voisi oppitunneille tuoda mukaan. Työelämä- ja yrittäjyystaitojen oppimisessa koulut käyttävät soveltuvin osin NYT-ohjelmia, jotka on suunniteltu opinpolun eri vaiheisiin. Pörssisäätiön Pörssilähettiläitä voi pyytää 9-luokkaisten yhteiskuntaopin tunnille kertomaan taloudesta ja rahasta. Kuinka moni opettaja on hyödyntänyt tätä ilmaista mahdollisuutta? Ammatillisiin tutkintoihin soveltuvat yrittäjyyden tutkinnon osat ovat kehitettävissä ja myös lukioihin voitaisiin tehdä yrittäjyyden lukudiplomi, jossa yrittäjyyden kautta saavutettu osaaminen olisi osoitettu ja arvioitu.

Yrittäjyyskasvatus on käytännönläheistä tekemällä, kokemalla ja kokeilemalla oppimista. Maarit Koverola Cursorista kertoo, että hänen roolinsa on koordinoida ja kehittää yrittäjyyskasvatusta yhteistyössä koulujen, oppilaitosten ja yrittäjien (yrittäjäjärjestöjen) kanssa. Oppijoille on tarjolla kouluasteen mukaan erialisia projekteja, tiimioppimista, kansainvälisyyttä, harjoitusyritystoimintaa, Yrityskyläpäiviä, kilpailuja, tapahtumia, simulaatioita, verkko-opintoja, popup -kokeiluja, verkostoja ja kesäyrittäjyyttä. Esim. Haminassa ja Kotkassa sekä myös Kouvolassa) on käytössä ns. kesäyrittäjyyssetelit nuorille. Kesäyrittäjyys on vaihtoehtoinen tapa saada kesätöitä, kun nuori työllistää itsensä kesän ajaksi omalla yritysideallaan ja työllään. Kesäyrittäjyys on osa yrittäjyyskasvatusta, jonka tarkoituksena on kehittää nuorten yrittäjyystaitoja, -tietoja ja asenteita, talousosaamista ja työelämävalmiuksia sekä madaltaa kynnystä ryhtyä myöhemmin yrittäjäksi. Cursor järjestää yhteiset kesäyrittäjyyden aloitus- ja lopetustilaisuudet alueen kesäyrittäjille.

Toukokuussa Cursor järjesti toisen asteen opiskelijoille toisen kerran Junior *ship-pitchauskilpailun osana Xamkin *ship Startup tapahtumaa Kotkassa. Opiskelijoiden tuli pohtia vastuullisuutta liiketoiminnassa osana olemassa olevia palveluja ja tuotteita, laatia kevyt liiketoimintasuunnitelma idealleen ja pitää myyntipuhe. Tapahtumaan osallistui tiimejä myös pääkaupunkiseudulta.

Lukioiden kanssa Cursor on tehnyt pitkään yrittäjyyskasvatusyhteistyötä. Vuosittain järjestetään Kotkan lyseon, Karhulan ja Haminan lukioiden kanssa vuorokauden pituinen yrittäjyysleiri. Leirin teemat ja haastetehtävät ovat vaihdelleet, esim. viime syksynä opiskelijat ideoivat palveluja Strömforsin ruukkiin.

Opettajille Cursor tarjoaa mm. yrittäjyyskasvatuksen työpajoja, koulutusta ja yritysvierailuja. Muun muassa Pyhtään koulussa yrittäjyyskursseja on ollut pitkään.

Esitämme toiveen opettajille ja yrittäjyyskasvattajille: Puhukaa opiskelijoille yrityksen perustamisen rinnalla aina myös yrityksen ostamisesta. Yrityskauppa on harkitsemisen arvoinen vaihtoehto yrityksen perustamiselle. Uuden yrityksen perustaminen ja käynnistäminen vie aikaa ja tuloksentekokuntoon pääseminen voi viedä vuosia. Toiminnassa olevan yrityksen ostaminen on nopeampi tie yrittäjyyteen, jolloin pääsee heti toimimaan ja kehittämään yritystä. Kassavirta ja asiakaspohja ovat valmiina. Kymenlaaksossa tarvitaan yrityksille jatkajia!

Parhaillaan viimeistellään Yrittäjyyskasvatuksen toimintaohjelma Kymenlaaksoon. Toimintaohjelma antaa selkänojaa; vision, tavoitteita ja suuntaa, se ohjaa ja tukee konkreettista toimintaa. On tärkeää tiedostaa, että yrittäjyyskasvatuksen tulee olla suunniteltua, johdettua ja arvioitua. Parhaimmillaan toimintaohjelma voi edistää yhteistyötä yritysten, yrittäjäjärjestöjen, muiden koulujen ja oppilaitosten sekä eri sidosryhmien kanssa. Etelä-Kymenlaaksossa ja Loviisassa on koottu kuntakohtaisia ja oppilaitoskohtaisia yrittäjyyskasvatustiimejä yhteistyössä yrittäjäjärjestöjen, sivistystoimien, yrittäjyysopettajien ja yrittäjyyskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi ja edelleen kehittämiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtakunnalliset yrittäjyyskasvatuksen linjaukset (ed. julkaistu 2017) tullaan päivittämään tälle vuosikymmenelle. Yrittäjyyskasvatuksen lisäksi linjaukset tulevat sisältämään entistä enemmän myös talousosaamisen vahvistamista. Linjausten arvioidaan valmistuvan syksyllä 2026. Yrittäjyyskasvatuksen tulee näkyä myös kaupunkistrategioissa entistä vahvemmin!

Yrittäjyyskasvatuksen tulisi olla jonakin päivänä osa koulujen ja oppilaitosten arkea ja sen merkitys elinvoiman vahvistajana tunnistetaan kaikilla alueilla.

Miten rakennetaan yrittäjyysmyönteistä elinkeinoelämää tuleville sukupolville? Kaiken kaikkiaan tarvitaan positiivista työelämäpuhetta. Hyvällä yhteistyöllä alueemme yrittäjäjärjestöjen, yrittäjien ja oppilaitosten kanssa. Yhteistyö yrittäjien kanssa luo oppilaille mahdollisuuksia nähdä erilaisia uravaihtoehtoja, vahvistaa verkostoitumista ja samalla yritykset saavat tilaisuuden vaikuttaa tulevaisuuden osaajien koulutukseen, saada työvoimaa ja vahvistaa myös yritysimagoa. Yrittäjyyskasvatus on tulevaisuusinvestointi, jonka tulee alkaa varhaiskasvatuksesta ja jatkua korkeakouluihin saakka. Se tulee saada osaksi arjen opiskelua ja sitä voidaan tukea hyvin myös vapaa-ajan harrastusten parissa. Kun siirrytään työelämään, tarvitaan yrittäjämäistä työskentelyn taitoa ja jatkuvaa oppimista. Kaikkea yrittäjyyteen liittyvän voi oppia, kun siihen on kiinnostusta ja motivaatiota.

Yrittäjägallupin (06/2024) mukaan pk-yritykset odottavat työntekijöiltään oma-aloitteisuutta (81 %), vuorovaikutustaitoja (62 %), vastuullisuutta (59 %), yrittävää asennetta (58 %), joustavuutta ja muuntautumiskykyä (56 %), taloudellista ymmärrystä (54 %), ratkaisukykyä (53 %), luovuutta ja kekseliäisyyttä (43 %) ja epävarmuuden sietokykyä (41 %). Näitä yrittäjämäisiä valmiuksia ja taitoja voi oppia yrittäjyyskasvatuksessa. Nuorten yrittäjyysinto on kasvanut viime vuosina. Miksi emme pyrkisi vastaamaan tähän intoon?

Mitä olemme tehneet Kymenlaaksossa yrittäjyyskasvatuksen eteen? Löytyykö meiltä yrittäjyyskasvatus kaupunkiemme strategiasta? Kymenlaakson kaupunkien strategioista löytyy kasvukärkiä kuten lapset ja nuoret, yrittäjyyskasvatus, yrittäjien tukeminen, osaaminen jatkuva oppiminen. Miten strategiat jalkautuvat arjen tekemiseen? Tunnetaanko alueen yrittäjiä ja hyödynnetäänkö heidän verkostoaan? Yrittäjät luovat elinvoimaa ja mitä enemmän saamme yrittäjiä tai yrittäjämyönteisyyttä jo koulutuksen alkumetreiltä saakka, se voi kantaa hedelmää pitkälle alueemme elinkeinoelämään. Erilaiset yrittäjätarinat ovat varmasti kiinnostavia ja niitä pitäisikin hyödyntää yrittäjyyskasvatuksessa eri kouluasteilla. Kouvolan peruskouluissa on nimetty vähintään yksi yrittäjyyskasvatuksen yhteyshenkilö, joille me yrittäjät voimme antaa ideoita ja mentorointitukea, miten eri tavoin yrittäjyyskasvatusta voisi oppitunneille tuoda mukaan.

Parhaillaan kirjoitetaan Kymenlaakson yrittäjyyskasvatuksen toimintaohjelmaa, johon kootaan opettajille ideoita yrittäjyyskasvatuksen toteuttamiseen. Muun muassa Kymin 100-vuotissäätiön avulla Kouvolan 6. ja 9. -luokkalaiset pääsevät harjoittelemaan NYT:n oppimisympäristössä työelämä-, yrittäjyys- ja yhteiskuntataitojaan Lappeenrannan Yrityskylässä. Elimäellä toimii yrittäjyyden erikoisluokka, johon haetaan erikseen. Valkealassa toteutettiin 9. -luokkalaisten ”yrittäjäkilpailu”, jossa 9. -luokkalaiset tekivät paikallisista yrityksistä videoita ja paras niistä palkittiin. Innostus yrittää oli todella korkealla ja tuloksena oli hienoja videoita alueemme yrittäjistä.

Uskalla yrittää -tapahtuma on Suomen suurin yrittäjyystapahtuma ja -kilpailu, johon voi osallistua Vuosi yrittäjänä -ohjelmassa mukana olleet yläkoulujen, toisen asteen oppilaitosten ja korkeakoulujen opiskelijat. Keväällä 2026 meilläkin Kymenlaaksossa on aluetapahtuma, josta toivomme saavan yrityksiä jatkoon Uskalla yrittää -tapahtumaan. Huippua, eikö totta! Näytetään, että Kymenlaaksossa yrittäjyyskasvatus toteutuu pieninä askelina ja tasapuolisina tekoina eri kouluasteilla. Yrittäjätietokannan laajennus olisi myös paikallaan – tehdään yrittäjätarinoita digitaalisessa muodossa, jolloin ei kouluasteet saavat hyvää opetusmateriaalia käyttöönsä. Edistetään myös tällä tavoin lasten ja nuorten myönteistä asennetta yrittäjyyteen ja valmiuksia yrittäjämäiseen toimintaan.