Syksyn Pk-yritysbarometri: Talouden epävarmuus painaa pk-yritysten suhdanneodotuksia

Pk-yritysten odotukset ovat laskeneet alkuvuoteen verrattuna. Yritysten heikentyneisiin näkymiin lähiajan suhdannekehityksestä ovat vaikuttaneet muun muassa Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen aiheuttama kustannusten nousun kiihtyminen. Lisäksi koronapandemian jäljiltä globaalit tuotantoketjut eivät ole vielä täysin elpyneet ja energiamarkkina on myllerryksessä.

Vielä alkuvuonna pk-yritysten näkymät parantuivat selkeästi poikkeuksellisen pandemia-ajan jälkeen, ja suhdanneodotukset olivat nousseet voimakkaasti. Nyt syksyn pk-yritysbarometrissa yritysten suhdanneodotuksia ja investointiaikeita kuvaavat saldoluvut laskivat miinukselle. Noin puolet pk-yrityksistä arvio suhdanteiden kuitenkin pysyvän samana.

Suhdannenäkymien saldoluku jatkoi laskuaan keväästä 27 yksiköllä arvoon -26. Viime keväänä yritysten odotukset olivat vielä niukasti positiiviset saaden arvon 1. Pohjois-Karjalassa pk-yrittäjien yleiset suhdannenäkymät ovat selvästi valtakunnallista keskiarvoa heikommat. Yrittäjien näkemys investointien arvon kehityksestä on myös lähialueita selvästi negatiivisempi.

Odotukset liikevaihdon kehityksestä seuraavat yleisiä suhdanneodotuksia: ne ovat laskeneet samaan aikaan, kun yleiset suhdanneodotukset ovat heikentyneet. Pohjois-Karjalan saldoluku laski syksyn barometrista 25 yksikköä ja saa arvon -4. Myös usko kannattavuuteen on laskenut viime syksystä 17 yksikköä ja saa nyt arvon -25. Kannattavuusodotukset ovat laskeneet voimakkaasti ja epävarmuus tulevasta on suurta.

• Tulokset kertovat myös positiivista odotuksista ja optimistista. Innovaatioiden, tuotannon ja tuotteiden kehitykseen luotetaan Pohjois-Karjalassa selvästi koko maata ja naapurimaakuntia enemmän, toteaa ylijohtaja Ari Niiranen Pohjois-Karjalan ELY-keskuksesta. – Kehitysmyönteisyys ilmenee myös julkisen yritysrahoituksen hyvänä kysyntänä, jatkaa Niiranen.

Epävarmuus heikentää investointihalukkuutta sekä henkilökunnan lisäämistarvetta

Pk-yritykset arvioivat vähentävänsä investointejaan merkittävästi lähiaikoina. Investointien arvon muutosodotusten saldoluku päätyi lukemaan -28. Saldoluvun arvo laski vielä keväästä ja laskua on 12 yksikköä. Investointiodotusten heikompi kehitys voi olla yhteydessä epävarmuuteen pidemmän aikavälin talouskasvusta ja toimintaympäristön muutoksesta.

Pohjoiskarjalaisista pk-yrityksistä 11 prosenttia aikoo lisätä henkilökunnan määrää. Sen sijaan 18 prosenttia yrityksistä odottaa henkilöstön määrän vähentyvän. Tulos on kuitenkin negatiivisempi kuin keväällä. Odotukset henkilöstön määrän kehityksestä laskivat 10 yksikköä. Odotusten saldoluku on – 7. Edelleen suuri enemmistö, eli reilu 70 prosenttia pk-yrityksistä aikoo säilyttää nykyisen työntekijämääränsä.

Tuotantokustannusten nousuodotukset ovat voimakkaita. Erityisesti raaka-aineiden ja muiden välituotteiden hintojen odotetaan nousevan ripeästi. Yritysten omien tuotteiden ja palveluiden kasvanut hinnoitteluvara ei välttämättä kykene kompensoimaan välituotteiden hintojen nousua. Pk-yritykset pitävät suurimpana kehittämisen esteenä yleistä suhdannetilannetta ja toisena kustannustasoa.

Kehitystarpeitakin löytyy ja pk-yritykset arvioivat kehitystarpeikseen markkinoinnin ja myynnin, henkilöstön kehittämisen ja kouluttamisen sekä johtamisen.

Venäjän Ukrainaan tekemällä hyökkäyksellä on moninaiset vaikutukset

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa pk-yritysten toimintaympäristöön usealla tavalla. Vaikutukset ulottuvat laajemmalle kuin pelkästään niihin yrityksiin, joilla on suoria Venäjä-riskejä liiketoiminnassaan.

–      Yli puolet yrityksistä ilmoittaa Ukrainan sodan vaikuttaneen kielteisesti liiketoimintaan tai tuotantoon. Taasen 45 % pk-yrityksiä ei ole havainnut vaikutuksia liiketoimintaan tai tuotantoon. Samaan aikaan vain prosentti pk-yrityksistä katsoo Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan olleen myönteisiä vaikutuksia liiketoimintaan tai tuotantoon, kertoo toimitusjohtaja Merja Blomberg Pohjois-Karjalan Yrittäjistä.

Pk-yritysten yhteistyö oppilaitosten kanssa on jatkunut vankkana

Merkittävä joukko pk-yrityksiä tekee yhteistyötä koulutuksen järjestäjien, tutkimusorganisaatioiden tai kehitysyhtiöiden kanssa. Yleisimpiä yhteistyötahoja ovat ammatilliset oppilaitokset, yksityiset koulutuspalvelujen tarjoajat ja ammattikorkeakoulut. Niihin verrattuna yhteistyö yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa on selvästi vähäisempää, jonka lisäksi yhteistyötä tekee aiempaa harvempi.

Yhteistyön muodoista koulutus ja opinnäytteet ovat pysyneet vahvoina. Sen sijaan innovaatioihin liittyvä kehittäminen on vähentynyt. Yritysten odotukset oppilaitos-, tutkimusorganisaatio- ja kehitysyhtiöyhteistyön hyödyistä ovat heikentyneet keväästä 2021.

Finnveran takauksella on keskeinen merkitys pk-yritysten rahoituksen saannissa

Tiukka pankkitoiminnan sääntely ja yritysten heikentynyt luottokelpoisuus näkyvät pk-yritysten rahoituksessa siten, että 17 % Pohjois-Karjalan yrityksistä kertoo rahoitusvaikeuksien estäneen tai siirtäneen yrityksen hankkeiden toteutumista. Pankkirahoitusta hakeneista lähes kolmannes kertoi, että rahoituksen saatavuus edellytti Finnveran takausta. Finnveran takaus on erityisen tärkeä kasvuhakuisimmille yrityksille.

• Markkinaehtoisen rahoituksen saatavuudessa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta. Yritysten kilpailukyvyn turvaamiseksi on jatkossakin tärkeää huolehtia investointeihin, kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittavan rahoituksen saatavuudesta. Erilaisia haasteita rahoituksen saatavuudessa yritykset voivat kohdata myös hankkeissa, jotka vastaavat meneillään oleviin isoihin murroksiin, kuten energiamurrokseen ja globaalien hankintaketjujen uudelleen rakentamiseen. Kaikissa näissä tarpeissa Finnvera toimii aktiivisesti. Olemme valmiita toimimaan monipuolisesti takauksin, lainoin ja juniorilainoin, jotta tämän kaltaiset rahoitukset mahdollistuvat, sanoo Finnveran aluejohtaja Mikko Vänttinen.

Vain yksi yritys kymmenestä on käyttänyt tarjolla olevia kansainvälistymisen palveluja

Kansainvälisyys on usealle pk-yritykselle keino kasvaa ja vahvistaa osaamistaan. Monella toimialalla Suomen kotimarkkinat ovat suhteellisen rajalliset, joten kasvua olisi haettava ulkomailta. Pk-yritykset vievät tuotteitaan tai palveluitaan yleisesti ennakkomaksua vastaan. Näin tekee 55 % yrityksistä. Pandemia-aikana ennakkomaksua vastaan vientiä harjoittavien yritysten määrä näyttää jopa hiukan kasvaneen normaalioloihin verrattuna.

• Kiristyvässä globaalissa kilpailussa pidän huolestuttavana sitä, että vain kuusi prosenttia yrityksistämme näkee kehittämisen tarvetta viennin ja kansainvälistymisen saralla. Finnvera ja koko Team Finland verkosto ovat valmiina edesauttamaan eri keinoin yritysten vientiä ja kansainvälistymistä, kannustaa Vänttinen yrityksiä kv-palveluiden käyttöön.

Lisätietoja

Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry, toimitusjohtaja Merja Blomberg, 050 367 5194
Finnvera Oyj, aluejohtaja Mikko Vänttinen, 050 522 5621
Pohjois-Karjalan ELY-keskus, ylijohtaja Ari Niiranen, 0295 026 060

Pk-yritysbarometrissä on selvitetty suomalaisten pk-yritysten mielikuvia yleisestä suhdannekehityksestä ja oman yrityksen taloudellisesta kehityksestä.  Lisäksi on tiedusteltu muun muassa yrityksen kasvuun, kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyvistä tekijöistä. Tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomen Yrittäjien, Finnvera Oyj:n sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimeksiannosta.

Otantalähteenä on käytetty Tilastokeskuksen toimialaluokitusta TOL 2010, Bisnoden yritysrekisteriä sekä Suomen Yrittäjien jäsenrekisteriä, joista otanta on tehty kiintiöidyllä satunnaisotannalla. Otoksessa on kiintiöity yritysten toimiala, kokoluokka ja sijainti.

Vastaajajoukon muodostaa 4829 kohderyhmän vaatimukset täyttävää pk–yrityksen edustajaa. Tiedonkeruumenetelmänä on käytetty internetkyselyä. Vastaajat kutsuttiin kyselyyn sähköpostitse tai puhelimitse kesä-heinäkuussa 2022.

Tutkimustuloksissa esiintyy muutamissa kohdissa käsite ’saldoluku’. Se kuvaa kyseisten kysymysten kohdalla positiivisista ja negatiivisista vastauksista laskettua prosenttilukujen erotusta. Esimerkiksi: Pk-yritysten yleiset suhdannenäkymät seuraavan vuoden aikana paranee 39,4 %, huononee 8,6 % saldoluku = + 30,8 % ~31 % HUOM. kaikissa laskelmissa käytetään tarkkoja, pyöristämättömiä lukuja, vaikka raportissa luvut esitetään kokonaisina ilman desimaaleja.