Tutkimus: suomalaiset arvostavat parturi-kampaajiaan – Ammatissa kuulee kipeitäkin asioita, ja siksi työ on henkisesti kuluttavaa

Suomalaiset luottavat parturi-kampaajiinsa ja kunnioittavat heidän osaamistaan, selviää juuri julkaistusta tutkimuksesta.

Hiusalan yritys Promise Helsingin teettämään tutkimukseen vastasi keväällä 2022 tuhat työikäistä suomalaista ja sata parturi-kampaajaa.

Tutkimuksessa selvisi, että kampaajia arvostetaan. Monessa palveluammatissa asiakkaiden huono käyttäytyminen on jopa päivittäistä, mutta useimmilla kampaajilla huonosti käyttäytyviä asiakkaita ei käy vuoden aikana lainkaan.

Yli 80 prosenttia suomalaisista asiakkaista arvostaa kampaajien ammattitaidon hyvin korkealle, ja kampaajat ovat omasta ammattitaidostaan yhtä lailla ylpeitä.

Suomen Hiusyrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Marja Pahkala sanoo, että parturi-kampaajat ovat kokeneet ammattiylpeydestään huolimatta, etteivät ulkopuoliset arvosta ammattia. 

– Siksi tutkimustulokset yllättivät positiivisesti.

Asiakkaat uskoutuvat kipeistäkin asioista

Tutkimuksen mukaan parturi-kampaaja on henkilökohtaisten keskusteluiden määrällä mitattuna ylivoimaisesti Suomen sosiaalisin ammatti sekä asiakkaiden että kampaajien oman arvion mukaan. Seuraavina listalla ovat opettaja ja hoitoalan ammatit.

Asiakkaat uskoutuvat kampaajalle kipeistäkin asioista. Noin joka viides asiakas puhuu käynneillään hyvin henkilökohtaisista asioista, kuten ihmissuhteista, seksistä, sairauksista ja muista syvimmistä murheistaan. Osa haluaa kampaajan neuvoja ja kannanottoja hyvinkin vakaviin aiheisiin.

Pahkala sanoo, että ammatin sosiaalisuus paitsi antaa, myös ottaa. 

– Tämä on paitsi fyysisesti, myös henkisesti tosi kuormittava ammatti. Toivottavasti tutkimus herättää kysymyksiä, miten ammattilaisten jaksamista voitaisiin tukea paremmin työelämässä.

Palava tarve luoda uutta

Pahkalan mukaan tarkkaa tietoa parturi-kampaajien työhyvinvoinnista ei ole, mutta hänen oman tuntumansa mukaan osa huolehtii työssä jaksamisestaan, osa ei. 

– Lähinnä he, joilla on esimerkiksi osakeyhtiö ja työntekijöitä, huolehtivat paitsi työntekijöistä, myös omasta jaksamisestaan. Suurin osa kuitenkin on yksinyrittäjiä, jotka eivät välttämättä edes tiedä, että työterveyshuollon voi järjestää itselleen samalla tavalla kuin se toimii palkallisilla.

Parturi-kampaajien työtyytyväisyydestä ei ole tutkittua tietoa, mutta Pahkala uskoo, että itse ammatti on monille sydämen asia.

– Ne, jotka jäävät alalle, kokevat hiukset intohimonaan ja haluavat tehdä työtään sydämestään. He ovat käsityöläisiä, joilla on palava tarve luoda uutta.

Ammatin mukana tulee myös negatiivisia lieveilmiöitä.

– Kun työpaikat ja työntekijät eivät kohtaa, seurauksena on pakkoyrittäjyys. Silloin yrittäjiksi ajautuvat myös sellaiset henkilöt, joilla ei ole siihen tarvittavia resursseja. Seurauksena saattaa olla suuri taloudellinen taakka ja epäonnistuminen, jonka vuoksi voi joutua vaihtamaan jopa alaa.

Saa olla hiljaa

Tutkimuksessa kävi ilmi, että hiljainen asiakas jopa tuo kampaajalle kaivatun mahdollisuuden rauhoittumiseen. Pahkala sanoo, että jos asiakasta ei huvita jutella, kampaajan kanssa ei tarvitse puhua kuin itse asiasta, eli hiuksista. 

– Ammattilaisen tehtävä on huolehtia, että hän keskustelee asiakkaan kanssa hiuksiin liittyvät asiat. Ne on pakko saada selville, jotta kampaaja voi tehdä työnsä.

–Muuta keskustelua ei ole pakko käydä. Ammattitaitoinen kampaaja aistii hyvin nopeasti, onko kyseessä jutteleva asiakastyyppi vai sellainen, joka haluaa hiljaisuutta.

Pahkala muistuttaa, että kampaajalle voi myös ystävällisesti kertoa, jos kaipaa hiljaisuutta.